miksi pelkään soittaa?

Nytkin pitäisi soittaa koirahotelliin ja sydän tykyttää, tärisen, hikoilen ja vatsa on kuralla.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 10:02"]

Nytkin pitäisi soittaa koirahotelliin ja sydän tykyttää, tärisen, hikoilen ja vatsa on kuralla.

[/quote]

''Onko koirahotellissa?'' ''Wuh wuh!''

Sosiaalisten tilanteiden pelko?

Mä taas en pelkää virallisten puheluiden soittamista, nehän ovat töissä vastatakseen mun puheluun. Yksityispuheluita en uskalla soittaa kun en voi tietää missä tilanteessa toista häiritsen.

Puhelinkammo. Siitä pääsee yli siedättämällä, kokemusta on. Keksi tekosyitä joiden varjolla voit soitella eri paikkoihin, vaikka kirjastoon tai johonkin liikkeeseen kysyäksesi mihin asti ovat auki. Sinnikkäästi vaan jatkat, niin totut ja jossain vaiheessa huomaat että soittelu onkin jo mukavuusalueellasi ja tuntuu tavalliselta hommalta. Voi mennä vuosi parikin, mutta kannattaa! Mitä pikemmin aloitat sen nopeammin totut.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 10:08"]Puhelinkammo. Siitä pääsee yli siedättämällä, kokemusta on. Keksi tekosyitä joiden varjolla voit soitella eri paikkoihin, vaikka kirjastoon tai johonkin liikkeeseen kysyäksesi mihin asti ovat auki. Sinnikkäästi vaan jatkat, niin totut ja jossain vaiheessa huomaat että soittelu onkin jo mukavuusalueellasi ja tuntuu tavalliselta hommalta. Voi mennä vuosi parikin, mutta kannattaa! Mitä pikemmin aloitat sen nopeammin totut.
[/quote]
Voi olla, sitten kuitenkin kun saan otettua puhelimen käteen olen oma, yltiösosiaalinen itseni ja saan lörpötettyä asiani ja yleensä saan vielä jollain letkautuksella toisen osapuolen nauramaan. -ap

Puhelinkammo! Ei mene ohi siedättämällä minulla, olen joutunut työni puolesta soittelemaan ja vastaamaan puhelimeen, silti olen puhelinkammoinen. Olen sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut ja puhelut kyllä sujuvat aina jouhevasti ja mukavasti, mutta se aloitus. Vihaan soittaa virallisiin paikkoihin, kuin myös ystävilleni. Mieluummin viestittelen.

Kuulostaa niin tutulta.

Mulla helpotti toi kammo kun olin hetken aikaa puhelinmyyjänä! Siinä.hommassa kun nyt vaan oli pakko ottaa kapula kouraan ja soitella ihmisille. :D Ja siis tätä hommaa tein viikon ja se autto puhelinkammoon aika hyvin! :)

Sain puhelinkammon kun minut savustettiin ja työpaikkakiusattiin ulos työstäni asiattoman asiakaspuhelun takia. Puhelu siis keksitty. Mitään muuta selitystä toimarilta en saanut kuin, että asiakas oli valittanut asiattomasta käytöksestäni ja sain samantien potkut.

En ole kohta kymmeneen vuoteen soitellut kuin aivan pakolliset minimit, silti saattaa itku tulla kesken puhelun. Varaudun aina juomalla/ kahvilla tai kurkkupastilleilla. Myöskään työskentely asiakaspalvelussa ei ole onnistunut sen jälkeen.