Mä täytän 30v eikä ole lapsia, opinnot kesken. Mitä mieltä tästä?

Olin samanlainen. Nyt 34-vuotias, työelämässä ja yksi lapsi.

Niin mäkin.

Vietettiin kolmekymppiset, sitten alkoi tapahtua: Opinnot tuli pulkkaan, olin juuri tavannut mieheni, vuoden päästä olin raskaana, mentiin naimisiin, lapsi syntyi, nyt toinen tulossa. Kolmessa vuodessa ehtii tapahtua paljon, kun vaan on tapahtuakseen.

Olisi todella kurjaa ja tylsää jos kaikki toimisivat samalla tavalla. Vertailu muihin on turhaa, mutta silti erittäin monet tekevät niin.

31v päivänä olikin sitten jo lapsi. Opinnot vielä kesken.

että vaihtaisin osia mieluusti kanssasi :) Yleensä tuntuu kivalta, että lapset on hankittu nuorena, joskus tuntuu siltä, että olisihan tuota voinut vielä omassa rauhassa ihmetellä ja katsella maailmaa.... toisaalta vasta nyt elämässä on sisältöä, ts. siltä tuntuu. Mitä tulee opintoihin, lieneekö tuo nyt niin kummoista, että on 3-kymppisenä koulut kesken - eivät omat tutkintoni ainakaan tule olemaan täydellisesti tuolloin valmiit. Tosin olen kaksi tenavaa vängenyt tässä ennen sitä. Kukin tahtiinsa ja tyylillään.

Muut opiskelee tai tekee uraa ja suunnittelevat lapsia ehkä joskus 35 vuotiaana saataviksi.



Mitä mahdoit hakea kysymykselläsi?

Haluaisitko lapsia? Ite kävin läpi kolmekympin kriisin vaikka olin jo saavuttanut ne mitä joskus oon ajatellutkin saavuttavani kolmekympin ikään mennessä. Eli mies, lapset, ammatti, rivari ja farmari. Tai ei noi rivari ja farmari niin tärkeitä oo... Mut tärkeintä kai on se mitä itse ajattelee.