Nielurisaleikkauksesta kokemuksia kiitos!

Aikuisena leikattiin, pari vuotta sitten. Nukutuksessa. Paranin parissa viikossa (10pv saikkua, jota vielä pidennettiin kolmella päivällä). Kipuja oli ja niihin söin vahvoja särkylääkkeitä. Särkylääkkeistä tuli ummetusta (kannattaa siis syödä esim. luumusosetta!). En pystynyt ekoina päivinä juuri syömään mitään. Kylmä perunamuussi meni parhaiten alas ja mehujäitä söin paljon. Tärkeintä on pitää nielu kosteana eli kannattaa myös yöllä herätä juomaan vettä. Jääpaloja kannattaa myös imeskellä pitkin päivää. Mulla ei tullu vuotoa ollenkaan, varmaan siksi kun en päästänyt nielua kuivumaan missään vaiheessa.
Kamalaahan se toipumisaika oli, mutta tosi nopeasti sen on nyt unohtanut. :) Ja oon kyllä tyytyväinen, että menin leikkaukseen. Proppuongelmat ja toistuvat nielutulehdukset jäivät siihen.

Hyvin meni, en ollut kauhean kipeä, koska lääkkeet otin säännöllisesti. Nukutuksen jälkeen pahoinvoiva ja jouduin jäämään sairaalaan yöksi, ei kuit liittynyt itse leikkaukseen.

Olin erittäin kipeä, olin 17v kun leikattiin. Risat olivat valtavat, joten sekin varmaan vaikutti. Lisäksi noin pari pvää leikkauksesta haavat aukesivat ja oksensin verta koko ambulanssi-matkan sairaalaan. Siellä ne sitten poltettiin kiinni. Hb laski 85:n. Muistan maanneeni pedillä käsi ojossa jaksamatta nousta siitä ja sh laittoi siinä kanyylin. Kurkku oli kipeä varmaan 2 viikkoa ja en päässyt sairaalasta kotiin, ennenkuin suostuin syömään.

Aikuisena leikattiin, nukutuksessa ja kaikki meni nappiin. Olin ikikiitollinen kun pääsin pitkään vakavassa nielutulehduksessa kiduttuani suoraan leikkauspöydälle. Sain työterveydestä lähetteen julkiselle puolelle. 

Toipuminen ei ollut juhlaa, mutta otin kipulääkkeet kuten kuuluukin säännöllisesti ja ENNEN kuin kipua tuntuu, joten se oli hallinnassa. Toki paljon vähemmän vedin niitä nappeja kuin olisin saanut lääkitä. Ei mulle laitettu mitään tikkejä, siksi juuri piti varoa etteivät haavat aukea. 

Testasin kymmeniä eri jätskejä ja tein taiteenlajin siitä millaista haaleaa, vesitettyä mössöä sain loihdittua ruoaksi. Blenderillä vaan sekaisin. Löysä tonnikala-avokadotahna meni jo parin päivän päästä hyvin kun makea jätski alkoi tökkiä. Kaadoin vielä ranskankermaa ja oliiviöljyä sekaan että saisin sisään edes jotain kaloreita.

Vinkkinä että älä kauheesti vietä aikaa peilin edessä nieluun tuijotellen. Aika karmee näky. Mutta tässä ollaan, kurkku siisti ja angiina ei oo sen jälkeen vaivannu. Sen verran oli suupielet revitty ruvelle etten voi edes kuvitella että joku on kakomatta kestänyt leikkauksen ilman nukutusta. 

up

up

Nukutuksessa tehdään, samana päivänä pääsee kotiin. Syödä voi samana päivänä kylmiä ja nestemäisiä ruokia, sitten voi siirtyä haaleampaan. Kipeä on, varsinkin siinä vaiheessa kun peitteet irtoavat viikon-kahden sisällä.

Leikkauksen jälkeen kaksi ekaa päivää meni ihan vihellellessä, että eihän täs mitään! Ja vieläpä kaksi viikkoa saikkua! Jessss!

Sitten alkoikin ihan helvetilliset kivut.. Ei voinu muuta kuin kävellä ympäri kämppää, mihinkään ei oikein voinut keskittyä. Jääpaloja suussa aamusta iltaan, lievitti edes vähän. Toki niitä kipulääkkeitäkin oli, mutta niistä menee pakki jumiin kun niitä pelkästään syö. Muuta kovaa kun ei oikein voi pureskella...

[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 19:23"]

Leikkauksen jälkeen kaksi ekaa päivää meni ihan vihellellessä, että eihän täs mitään! Ja vieläpä kaksi viikkoa saikkua! Jessss!

Sitten alkoikin ihan helvetilliset kivut.. Ei voinu muuta kuin kävellä ympäri kämppää, mihinkään ei oikein voinut keskittyä. Jääpaloja suussa aamusta iltaan, lievitti edes vähän. Toki niitä kipulääkkeitäkin oli, mutta niistä menee pakki jumiin kun niitä pelkästään syö. Muuta kovaa kun ei oikein voi pureskella...

[/quote]

Kerro jatkosta! Kauan kulut, ja mitä sitten tapahtui? Paraniko ajan x kuluttua? -kiinnostunut ohis

Minulta leikattiin paikallispuudutuksessa, lauma opiskelijoita pyöri vieressä kurkkien suuhuni. Olin istuma- asennossa. Puudutuspiikit olivat helvettiä, eikä puudutus toiminut kunnolla. Pyörryin pari kertaa ja hoitaja taputteli minut hereille. Verta tuli aivan hirveästi, olin aivan veressä, vaikka leikkausliinoja oli paljon. Leikkauksen jälkeen sain rankat särkylääkkeet ja nukuin puoli päivää. Kun heräsin, huomattiin, että tikit oli ommeltu liian tiukalle eikä verenvuoto loppunut. Uudet puudutukset, tikit pois ja uudet tilalle. Ihan helvettiä seuraavat päivät, ei voinut puhua eikä syödä. Viikon päästä tuli tulehdus, kuume 40. Kuukauden päästä aloin olla kunnossa.

Itsellä oli yli kymmenen nielutulehdusta vuoteen, lähetteen saannista leikkauspäivään meni päälle 2kk.
Joten aika nopeasti pääsin, onneksi.

Itse leikkaus ei ole kivulias kun nukutuksessa tehtiin. Heräämössä toki alkoi pientä kipua tuntua, mutta heti sai lääkettä kun pyysi. Buranaa, panadolia ja tramalia sai kotiin lääkkeiksi, itse oli pakko pärjätä buranalla ja panadolilla kun tramal auttanut mitään.

Ruokaa söin (muussattua ja haaleaa) jo leikkauspäivän iltana ja hyvin onnistui. Jokaisella toki menee toipuminen omalla tavalla, voi koskea kurkkuun kolme viikkoa tai kolme päivää.

Minulla leikattiin nielurisat teininä. Nukutuksessa. Sairaalassa jouduin olemaan muutaman päivän. Johtui ehkä kuumeesta, koska minulta puhkottiin kurkkupaise pari päivää ennen leikkausta (se onkin sitten tarina erikseen...). Muistaakseni noin viikon jälkeen operaatiosta alkoi tuntumaan jo paremmalta ja ruokakin maittamaan entiseen malliin, kun nieleminen helpottui.

Viime kesäinen nielurisaleikkaus takana, en voi muuta sanoa kuin että kannatti! Jatkuvien angiinoiden ja todella ahtaan nielun vuoksi päädyin leikkaukseen. Minut leikattiin nukutuksessa, kotiin pääsin noin kuuden tunnin kuluttua. Toki nielu oli kipeä, mutta panacodin ja buranan ansiosta ei ylitsepääsemättömän kipeä. Viikon sängyssä panacod-pöhnässä makailun jälkeen kipuja ei enää ollut ollenkaan ja pystyin syömään mitä halusin. Etukäteen pelkäsin varsinkin peitteiden lähtöä, jonka olin kuullut olevan erityisen kivulias, mutta itsellä sitä ei tuntunut ollenkaan. Vain nieluun katsomalla pystyin seuraamaan peitteiden irtoamista. Leikkauksen jälkeen toistuvat angiinat yms. nielutulehdukset, kuorsaus ja hengitysvaikeudet makuuasennossa ovat historiaa. En ole katunut leikkaukseen menoa hetkeäkään, kaiken kaikkiaan todella hyvä kokemus!

Mulla meni 2 vk läääkepöhnässä ja syömättä lähes mitään. Kauheaa aikaa... 2,5 viikon kohdalla menin töihin ja olin ihan vahva mutten uskaltanut korottaa ääntä. Palan tunne kurkussa kesti pitkään. Makuaistin palautumiseen meni melkein vuosi. Suolaa piti lisätä. Lähes kaikki oli mautonta. Laihduin 4 kg.

Voitteko konkreettisesti kertoa mitkä peitteet sieltä irtoaa?

Jouduin nielurisaleikkaukseen 18-vuotiaana ja se oli kyllä ihan kamalaa. Se tehtiin siksi, että olin puolen vuoden aikana kaksi kertaa sairaalassa (toisella kertaa 3pv ja toisella kertaa 10pv) niin pahan nielutulehduksen takia. Nielutulehduksessa en pystynyt puhumaan, nielemään omaa sylkeäni tai syömään, mutta nielurisaleikkuksen jälkeen kipu oli erilaista. Se oli jotenkin pistelevää enkä silloin myöskään pystynyt syömään mitään. Muistaakseni se kesti vielä 2 viikkoa se kipu. Mutta kyllä sen jälkeen on nielutulehukset loppuneet eli oli se ehkä sen arvoista. Olen vain jostain lukenut, että aikusiällä siitä toipuminen on kivuliaampaa kuin lapsena.