Lue keskustelun säännöt.
Olen säälittävän riippuvainen enkä osaa erota!!!
17.02.2015 |
Mies olisi valmis eroamaan sillä hän ei enää tunne rakkautta samalla tavalla kuin ennen. Hänestä on tullu kylmä ja välinpitämätön ja hän saa minut surulliseksi päivittäin. Hän menee ja tulee miten haluaa eikä lähettele minulle enää tekstiviestejä, että mitä milloinkin tekee niin kuin ennen. Hän ei välitä vaikka olisin surullinen, häntä ei kiinnosta.
Hän on sanonut kuinka on valmis eroamaan, jos en kestä häntä. Jokainen normaali nainen lähtisi tällaisesta paskasta. Mutta minä en pysty. Olen niin riippuvainen, etten tiedä miten pärjäisin yksin. En ymmärrä mitä kuuluu tehdä.
Mies sanoo että hän voi jatkaa, jos haluan, sillä hän haluaisi katsoa jos alkaisi taas olemaan minulle hyvä, ajan kanssa. Mutta hän ei itse enää usko siihen, koska rakkaus on kuulemma ehkä poissa. Eikä minun itkuisuuteni ja surullinen asenne kuulemma auta mitään.
Mutta minua vain itkettää koko ajan kun mies on niin kylmä ja ilkeä. Saattaa olla todella paha minulle, eikä paljon anteeksi pyytele. Saattaa vaan lähteä jonnekin, eikä ilmoittele itsestään.
Minun pitäisi erota. Mutta en pysty. Toivon, että mies muuttuisi hyväksi taas ja rakastaisi. Toisaalta toivon, että mies tekisi jotain niin kamalaa, että minäkin lakkaisin rakastamasta ja haluaisin aidosti erota. Esimerkiksi pettäisi.
Kommentit (4)
Hmm. Kuulostaa pahalta D:
Mitä tekstistä käsitin, niin taidat pitää miestäsi tukipilarina. Häntä varmasti kuormittaa sinun negatiiviset ajatuksesi ja sanasi. Hän voi vetäytyä kuoreensa ja siksi esittää kylmää, koska ei jaksa enää itkua.
Suosittelisin ammattiauttajaa, terapeuttia ym. jotta voisit purkaa pahan olosi.
Kannattaisi yrittää hyväksyä itsensä semmoisena kuin on ja ottaa positiivisempi asenne.
Muista myös kiittää miestäsi hänen antamastaan tuestaan :)
Tämä oli sit vain oma tulkinta asiasta, en mikään ammattilainen kuitenkaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äsken pantiin ja mies sanoi kesken session että älä nyt pihtaa. on aika erota.
Minun mieheni petti, käyttäytyy juuri tuolla lailla, ja silti jäin. Mutta en kyllä koe olevani riippuvainen. Mietin kyllä jonkun aikaa, mutta koska mies tienaa hyvin, ja minä olen fiksu ja hyvännäköinen (jotta saan kyllä miehiltä tarvitsemani), niin päätin silti jäädä. Miksi vaihtaa tätä mukavaa elämää yh- naisen arkeen? Tarvitsen lapsilleni hoitajan. Saan harrastaa juuri sitä mitä haluan, matkustaa minne haluan jne. Mieshän se tässä läheisriippuvainen on, kun ei lähde, vaikka haluja olisi. Mutta jos kaiken tuon henkisen paskan lisäksi jludut kestämään myös raloudellista tiykkuutta, niin lähde oitis! Oman ja ystäväpiirin kokemus on, että uskollinen, mukava, fiksu nainen löytää kyllä helposti uuden kumppanin, jopa hyvän, ja valinnanvaraakin on.
Booooring