Lue keskustelun säännöt.
Miksi minusta on tullut tyly ja ilkeä? mm. välinpitämätön
04.01.2015 |
Lapsen syntymän jälkeen minusta on tullut äkäisempi. Lapsi syntyi 5 v sitten. Ennen synnytystä olin kiltti,, en uskaltanut oikein sanoa omia mielipiteitä yms ja mietin koko ajan mitä muut minusta ajattelee. Ajan kuluessa kun lapsi alkoi kasvaa minusta on tullut erilainen. Olen alkanut sanomaan miehellekin suoraan omat mielipiteet yms, mutta en siis loukkaa ketään (toiv) tai sano jollekkin että olet lihava, jos hän on lihava. En siis sano noin.
mutta muuten esim jos joku ihminen on minulle ilkeä, olen taatusti kolme kertaa ilkeämpi takaisin. Lisäksi minusta on tullut kova, esitän aina ettei mikään loukkkaa tai satu, jos epäilen että joku ei pidä minusta, niin näytän heti etten itsekkään pida hänestä.
Yms. Olenko narsisti?
Kommentit (17)
Minä olen samanlainen. Suhteessa menee huonosti, liekö johtuu siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 20:32"]Minä olen samanlainen. Suhteessa menee huonosti, liekö johtuu siitä?
[/quote]
No voi olla. Muutama vuosi sitten mieheni petti minua ja voin huonosti. Olisiko jotain itsesuojelua? -ap
Ja tiedän olevani nykyään aika kylmä ja vittumainen ihminen. En niille joista välitän, mutta muille. -ap
Itse jos vastasit. Pettäminen, trauma
No enpä usko että olet narsisti. Yleensä narsistit eivät pelkää olevansa narsisteja. He eivät näe käyttäytymisessään mitään väärää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja itse olen joutunut pettymään usein kaveri/sukulaissuhteissa. Mun asioita on kerrottu eteenpäin, mistä en pidä. Siksikään en halua asioitani kertoilla.
Omassa elämässä ei tapahdu mitään (positiivista), siksi en ehkä jaksa muidenkaan asioita.
t. 3
Suojelet itseäsi ja sulla on tullut mitta täyteen. Kilttinä otit vastaan sonnan mukisematta, mutta nyt se kertynyt kauna ryöpsähtelee sieltä sisältä holtittomasti ulos. Kuulostaa tutulta. Pidä puolesi jatkossakin, mutta opettele tekemään se johdonmukaisemmin ja rauhallisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen ollut tuollainen lasten syntymän jälkeen, mut syynä oli ylirasitus, sekä romuttunut itsetunto, sillä jäin työttömäksi perhevapailla. Koin jotenkin että olen aina altavastaajana kaikessa ja minusta tuntui että koko ajan pitää olla valmiina puolustamaan itseään.
Minulla ei ole lasta. Mutta minusta on tullut silti tyly, töykeä ja välinpitämätön. Niin paljon tapahtunut kaikkea ikävää ja ihmiset kohdelleet huonosti. Nautin erakkoudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot kasvanut aikuiseksi ja kykenet huolehtimaan itse itsestäsi, eli et tarvitse enää lapsuuden apukeinoja, kuten toisten miellyttämistä.
Pitäis osata nauttia elämästä ja tehdä niitä omia juttuja. Siten saavutat onnellisen olotilan ja muutut ystävälliseksi kaikille ja olet lähinnä huvittunut kun näet toisia jotka ovat cyrpiintyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on tullut lyhyt ja kalpea ja syynä on köyhyys,poistun nyt kuvasta.
Minulle käynyt myös samoin, vähän harmittaa kun tuntuu etten tunnista itseäni enää. Uskon syyn olevan ylirasitus. Aivot käy ylikierroksilla vuodesta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Junnun sanat tuovat lohtua.
Huolia ja murheita toki tänä päivänä jokaisella on
Rahat eivät riitä ja tilanne on muutenkin melkein toivoton
Moni leukakeinussa tappionsa hetkellä ryhtyy kiikkumaan
Mut suruni peitän
Huulta mä heitän
Vain päivän kerrallaan
Mä uskon huomispäivään
Huomispäivään
Mä uskon huomispäivään
Unohdan huolet
Muistan vain puolet
Näin päivän kerrallaan
Sähkölasku vanheni, kotini on kylmä ja puhelin ei soi
Kohta kuka ties itse ulosottomies ulkoseinää moukaroi
Pian asunnotta kait heilun solmiotta
Mut antaa mennä vaan
Tyttöni nätti
Minut jo jätti
Mut päivä kerrallaan
Mä uskon huomispäivään
Huomispäivään
Mä uskon huomispäivään
Unohdan huolet
Muistan vain puolet
Näin päivän kerrallaan
Mä uskon huomispäivään
Huomispäivään
Mä uskon huomispäivään
Unohdan huolet
Muistan vain puolet
Näin päivän kerrallaan
Mä uskon huomispäivään
Huomispäivään
Mä uskon huomispäivään
Unohdan huolet
Muistan vain puolet
Näin päivän kerrallaan
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 20:32"]Minä olen samanlainen. Suhteessa menee huonosti, liekö johtuu siitä? [/quote] No voi olla. Muutama vuosi sitten mieheni petti minua ja voin huonosti. Olisiko jotain itsesuojelua? -ap
Ehkä. Et ehkä ole päässyt asiasta yli ja eteenpäin, mitä se sitten sinun kohdallasi tarkoittaakaan. Musta möykky sisälläsi (tunteet, jotka ovat liikaa yksin käsiteltäväksi), et luota, et välitä, kovetat itseäsi. Vahvuudesta ei välttämättä ole kyse, voi olla heikkouden piilottamista ettei joutuisi taas satutetuksi.Trauma.
Elätkö? Onko elämässä iloa? Oletko katkera? Rikkooko asia edelleen sinua? Entä lapsi? Vaikuttaako se häneen? Sanotaan, että vanhempien hyvä suhde, hyvä olo suhteessa, on lapselle hyvä kasvualusta. Ettei ole mitään virtahepoa olohuoneessa. Epämääräistä tunnetta siitä, että jotain on vialla. Katkeruuden/vihan/pettymyksen/etääntymisen voi "haistaa" vanhemmistaan.
Haluatko yrittää antaa anteeksi, ja yrittää korjata suhdetta, vai miksi jäit? Pystytkö siihen? Mistä saisitte apua? Miksi miehesi jäi suhteeseen? Pystyttekö puhumaan, rakentamaan luottamusta takaisin? Tahdotteko yrittää?
Sinulla on tosi kuluttava ja vaikea tilanne. Tosin jos yritän samaistua mieheesi, ei varmaan ole helppoa hänelläkään (olettaen, että kokee tehneensä väärin sinua kohtaan). Onko mitään mahdollisuutta pariterapiaan? Että ette jäisi loppuiäksenne jumiin tähän.
Sama käynyt itselle, usko ihmisten hyvyyteen mennyt ja keskityn vain selviämiseen. Ei voimavaroja muuhun.
Niin ja nykyään minua ei kiinnosta paskaakaan mitä randomit minusta ajattelee. Huolehdin ulkonäöstäni vain itseni takia, en muiden.