Arvojärjestyksesi

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 14:59"]Tällä hetkellä lapset ensin, parisuhde sitten. En ole onnellinen. Kumpa osaisin laittaa kumppanini lasteni edelle. Uskon siihen, että onnellisesta parisuhteesta kumpuaa onnelliset lapset; onnellinen perhekokonaisuus. N37
[/quote]

Kiitos viesteistä joissa naiset tajuaa ongelman, tuntuu hyvältä että edes osa on hyviä naisia. Tämä ongelma ei muuten parane miestä vaihtamalla, ihan itse on opittava että puoliso on tärkein! Sitten voidaan rakastaa ja huolehtia lapsista.

Ei paljon pysty rakastamaan lapsia jos vaimolta irtoaa pelkkää paskaa.

Jostakin saa aina rakkautta.

M

Parisuhde, työ, lapset

Toimivin perhe on sellainen, jossa nainen arvostaa eniten lapsia, sitten kotia ja vasta sen jälkeen miestään. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että nainen on halukas huomioimaan miehen tarpeet ja niiden merkityksen koko perheen hyvinvoinnille. Vastaavasti miehen näkökulmasta onnellisin perhe on se, jossa mies arvostaa ensin vaimoaan, sitten työtään ja vasta sen jälkeen lapsiaan. Jos miestä kiinnostaa lapset vaimoa enemmän, niin silloin ei ole kyllä tiedossa kovinkaan ruusuinen parisuhde.

Jos järjestys on se, mihin käyttäisin eniten aikaa: työ, parisuhde, lapset

Minulla ne on kaikki samalla viivalla

Minulla lapset ja parisuhde on samalla viivalla. Tässä olettaisin että puhuttaisiin muuten perheestä mutta tahdotaan korostaa parisuhdetta joka voisi jäädä (varsinkin pikkulasten perheissä) huomioimatta ellei sitä erikseen mainitse siis jos puhuttaisiin perheestä niin parisuhde jää lapsien jalkoihin. Minulle perhe on jokainen muksu ja mies yksilöidään ja sitten sitä kautta tulee mieshenkilö kun suhteet kaikkiin toimii.

Työ on tärkeää.
Mutta sitten taas jos ollaan työttömänä ja pitää maksaa talolainaa niin ehkä vasta silloin osaa arvostaa kunnon työpaikkaa ja sen muita etuja. Plus kotona menee huonosti/hyvin riippuen työssä kokemastaan kiireestä ja epäarvontunteesta? Homma. .. ehkä siis työtäkin pitäisi arvostaa toisin?

Parisuhde noista ykkönen, työ kakkonen. Lapsia ei ole. M29

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 03:15"]Parisuhde noista ykkönen, työ kakkonen. Lapsia ei ole. M29
[/quote]
Niin, ja jos olisi, ne tulisivat kolmantena.

No huh huh teitä. Lapset ehdoton ykkönen!

Lapset , työ, parisuhde näin se vaan on mutta kaikki tietysti tasapainossa ja kyllä työpaikkaa vaan kummasti osaa arvostaa sen olemassa oloa ja työtä jossa on tod.pieni irtisanomis vaara onneks oon lähäri lällää, sillä hoitotyö ei lopu koskaan vaikka kuinka meitä haukutaan!,

Raha/työ.
Terveys/parisuhde.
2. lapsi.
1. lapsi.

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 03:22"][quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 03:15"]Parisuhde noista ykkönen, työ kakkonen. Lapsia ei ole. M29
[/quote]
Niin, ja jos olisi, ne tulisivat kolmantena.
[/quote]
Miksi osoitatte mieltänne rehellistä mielipidettä vastaan? Pitäisikö ennemmin valehdella?

Parisuhde, lapset, työ ihan terapeutin listan mukaan. N38

Lapsia ja parisuhdetta minulla ei ole. Oma (tämän hetken elämäntilanteeseen sopiva) arvojärjestys on: 1. oma ja läheisten terveys 2. lemmikin hyvinvointi 3. ystävyyssuhteet 4. luonto 5. työ ja raha 6. harrastukset ja vapaa-aika

Parisuhde, lapset, työ. Tällä hetkellä noin koska lapset jo lähes aikuisia ja asuvat isänsä luona, ero takana ja uusi mies. Jos lasten kanssa olisi joku ongelma esim. sairastelua tai muuta elämää mullistavaa menisivät edelle. Mikäli saamme uuden mieheni kanssa vauvan niin lapsi menee ensimmäiseksi järjestyksessä.

Minulle lapset on ehdoton ykkönen. Sitten parisuhde ja lopuksi työ.
N33

Lapset, parisuhde, työ

N50

Ja järjestys tämä siksi, koska jos pitäisi päättää, kumman olisi antanut pois, jos olisi ollut pakko, niin mies on aikuinen ja olisi pärjännyt, lapsi ei.

Minulla terveys, lapset, parisuhde. Työllä ei niin väliä. Jos ei ole terveyttä, niin kaikki "mättää". 

T: N 34 

Lapset, työ, parisuhde. 

Mielestäni pitäisi olla itsestäänselvä asia että lapset AINA ensisijaisesti joka asiassa, täytyy ottaa niitä ja niiden tunteen huomioon joka päätöksenteossa mitä teet koska olet heistä vastuussa etkä VOI toimia niin että heillä ei ole hyvät oltavat. Siis terve normijärkinen äiti pitäisi ajatella näin, siitä ei tarvitsisi edes keskustella. MUTTA irl (in real life) kun niin moni lapsi voi huonosti ja erittäin huonosti fakta on se että liian moni esim asettaa uusi kumppani lasten edellä, se uusi suuri rakkaus menee ensin ja muutetaan jopa yhteen vaikka ei toimisi lasten kanssa koska RAKASTAN HÄNTÄ NIIN. Sellaista en ymmärrä lainkaan. Olen itse eronnut monta monta vuotta sitten ja oli 3 pientä lasta, ensinnäkin en olisi IKINÄ seurustellut miehen kanssa jos lapset eivät olisi tykännyt siitä puhumattakaan siitä että oltaisi muutettu yhteen. NEVER. Lapset olivat silloin aina prio yksi, jos oli jotain sovittu uuden miehen kanssa ja tuli jotain niin mies sai odottaa, ei ikinä lapset. Eli minulle ei olisi olemassakaan muuta vaihtoehtoa kun LAPSET NRO 1, sitten voi miettiä muita alueita...terveys, kumppani, työ ym mutta ovat niin kaukana ekasta priosta etten jaksa edes miettiä.