Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Milloin lääkäriin? (ahdistus)
16.12.2014 |
Muutaman kuukauden ajan on ahdistanut mennä kauppaan / mennä julkisilla kulkuvälineillä ja yleensäkin tehdä mitään ihmisten ilmoilla. Töihin lähtökin on omanlaisensa operaatio. Olen aina jännittänyt helposti ja noin 10v sitten kärsin paniikkikohtauksista. Tämä mun ahdistus/jännitys ilmenee hikoiluna, tärinänä, syke nousee ja iskee oksettava olo. Pari kertaa tullut ihan paniikkikohtaus. Opiskeluiden aloittaminen tuntuu mahdottomalta ja hirvittää esimerkiks mennä kaupoille joululahjaostoksille. Mulle ei sinällään ole sattunut mitään ikävää, tuntuu typerältä tehdä asiasta ongelma. En vaan pääse tästä eroon, vaikka yritän rohkeasti vaan mennä enkä ole lukittautunut kotiin. :( Aina kun saan jotain muuta ajateltavaa/tekemistä, niin se olotila katoaa suht nopeasti. Jossain junassa istuessa on vaan hankala kehittää mitään ja ajatukset pyörii siinä vaan ympyrää...
Mietin missä vaiheessa pitäis käydä lääkärillä tai onko teillä jotain vinkkejä vielä, miten päästä tämän yli?
Kommentit (5)
Kandee mennä lääkäriin. Nykyään on hyviä hoitomuotoja noille ahdistuksille. Ei ne yleensä oikeen itsekseen parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysinkin tämmöisen nettisivun, jossa käsitellään jännittämistä ja siellä on joku ilmainen "ohjelma" sen lieventämiseksi :) Kokeilen vielä olisko tuosta apua .. Jotenkin tuntuu, ettei tää mun olotilajuttu ole edes oikea vaiva ja pelkään kai osittain ettei lääkärit (taaskaan) ota tosissaan, kuten kävi paniikin kanssa aikanaan.
Kiitos vastauksista! :)
Oon kärsiny jännittämisestä, sosiaalisten tilanteiden pelosta ja suunnattomasta ahdistuksesta noin 10vuotta. Psykologilla käynyt, psykiatrilla käynyt, lääkkeitä syönyt - Mikään ei ole auttanut. Diapami on ainoa, joka on jonkin verran lieventänyt sydämen hakkausta, niitäkin tosin oon joutunu napsimaan tosi montaa että on tehonnut.
4 eri koulua on jäänyt kesken näiden helvetin oireiden takia. On vaan ahdistanu niin perkeleesti, tuntunu että pyörtyy.
Viime aikoina vasta oppinu jotenkin elämään näiden oireiden kanssa, en jaksa enään hakea apua enkä yrittää jälleen lukemattomia lääkityksiä.
Pystyn elämään melko normaalisti (käymään kaupassa jne) ihmisten ilmoilla, tosin ruuhka aikaan mua ei kauppaan saa + ostoskeskuksiin en kovin helpolla lähde.
Suosittelen kuitenkin ottamaan yhteyttä lääkäriin ja kokeilemaan jotain lääkitystä. Ei siinä mitään menetäkään. Apua kannattaa aina hakea, jos siltä tuntuu! Psykologilla käyntikin voi auttaa. Mua ei auttanu kauheena, johtu varmasti siitä että mulla ei synkannu mun terapeutin kanssa, enkä jaksanu alkaa vaihtamaan toiseen. Eli luovutin helposti. Ei kannata. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 03:25"]
Oon kärsiny jännittämisestä, sosiaalisten tilanteiden pelosta ja suunnattomasta ahdistuksesta noin 10vuotta. Psykologilla käynyt, psykiatrilla käynyt, lääkkeitä syönyt - Mikään ei ole auttanut. Diapami on ainoa, joka on jonkin verran lieventänyt sydämen hakkausta, niitäkin tosin oon joutunu napsimaan tosi montaa että on tehonnut.
4 eri koulua on jäänyt kesken näiden helvetin oireiden takia. On vaan ahdistanu niin perkeleesti, tuntunu että pyörtyy.
Viime aikoina vasta oppinu jotenkin elämään näiden oireiden kanssa, en jaksa enään hakea apua enkä yrittää jälleen lukemattomia lääkityksiä.
Pystyn elämään melko normaalisti (käymään kaupassa jne) ihmisten ilmoilla, tosin ruuhka aikaan mua ei kauppaan saa + ostoskeskuksiin en kovin helpolla lähde.
Suosittelen kuitenkin ottamaan yhteyttä lääkäriin ja kokeilemaan jotain lääkitystä. Ei siinä mitään menetäkään. Apua kannattaa aina hakea, jos siltä tuntuu! Psykologilla käyntikin voi auttaa. Mua ei auttanu kauheena, johtu varmasti siitä että mulla ei synkannu mun terapeutin kanssa, enkä jaksanu alkaa vaihtamaan toiseen. Eli luovutin helposti. Ei kannata. Tsemppiä!
[/quote]
Joo noi sun jutut kuulostaa tosi tutuilta, mullakin on koulut jääneet kesken kun koko elämä pyöri sen jännittämisen tunteen ympärillä (edellisiltana jännitti jo seuraavaa koulupäivää ja sitä ahdistavaa luokka/luentosalia, josta ei pääse pakoon huomiota herättämättä ja mitä jos alkaa oksettaa/vatsa menee sekaisin). Ja arghh. Kaikki uudet tilanteet on aina yhtä helvettiä.
Kiva, ettet ole heittänyt kirvestä kaivoon vaan pusket menemään, vaikkei helppoa oo varmasti ollut. :) Kiitos vinkeistä ja tsempeistä, toivottavasti sinullakin olisi pahin vaihe takanapäin ja suunta kohti ahdistuksetonta elämää!
Ja tsemppiä muillekin jännittäjille!
t. ap
Alue: Aihe vapaa
Varaa aika tänään. Miks turhaan kiduttaa itseään kun on lääkkeitä. Minä otan tarv miedon rauhoittavan kun alkaa ahdistaa. Terapia alkaa pian