Lue keskustelun säännöt.
Vaadinko liikaa? Miehen mielestä olen kohtuuton!?
26.12.2014 |
Taustaa: Meillä on vuoden ikäinen vilkas taapero ja olen raskaana viidennellä kuulla. Mies on vuorotöissä, minä teen satunnaisia työvuoroja n. 4 h päivässä silloin kun pyydetään. Teen 90% ruuista, yritän pitää kotia siistinä sen verran kun jaksan (raskaus ei ole ollut ihan ongelmaton) ja valvon taaperon kanssa jos/kun ei nuku kunnolla öisin. Esim. parin viime viikon aikana yöt ovat lähes kaikki olleet rikkonaisia, lapsi on nukkunut yhden ainoan yön putkeen 21-05, muuten heräilee ja itkeskelee puoliltaöin, toisen kerran 2-3 maissa ja vielä aamulla viiden maissa.
Ongelma: Miehen mielestä vaadin häneltä liikaa lapsenhoitoa. Minusta ei ole kohtuutonta, että edes joskus kun mies menee iltavuoroon (14-20) tai hänellä on vapaapäivä, hän nousee lapsen kanssa aamulla ylös, jotta saisin levättyä ja nukuttua, ja silloin jos miehellä on aamuvuoro (07-13), niin minusta ei ole kohtuutonta, että hän veisi lapsen illalla ulos, jotta saisin rauhassa pyykätä, siivota tai tehdä ruokaa. Minusta tuohon jää aikaa miehen levätäkin ennen tai jälkeen työvuoron. Lisäksi olen vaatinut, että mieskin kylvettää lapsen illalla ja antaa iltaruuan, suunnilleen siis vuoroilloin.
Näistä asioista riidellään joka ainoa kerta, kun miehen pitäisi minusta tehdä muutakin kuin maata sohvalla.
Miehen mielestä sen pitäisi "riittää", että hän toimii tällä hetkellä maksumiehenä n. 90 % talouden menoista. Minä puolestani en ole mieheltä koskaan rahaa pyytänyt, emmekä tällaisesta maksupolitiikasta ennen lasta sopineet. Minä en ole niin aktiivisesti töitä pyytänyt kuin olisin voinut, koska mies ei kerran jaksa lasta hoitaa, niin enhän minä voi tämän enempää töihin mennäkään (haluaisin kyllä). Nyt kun sovin työvuoroja miehen vapaapäiviksi tai ilta- tai aamuvuoroon sopiviksi, niin miehen mielestä hänelle on ihan liikaa velvoitteita tuollaisina päivinä. Vaikka siis ihan samalla tavalla minäkin sitten olen esim. aamupäivän töissä ja iltapäivän lapsen kanssa ja minusta nämä tällaiset päivät ovat ihan parhaita. Työ on lepoa kotihommiin verrattuna, ja ihan uusin voimin jaksaa olla sitten iltapäivän lapsen kanssa.
Lisäksi mies ei ymmärrä miten raskaus väsyttää, eikä aina usko kun sanon, että minulla on kipuja. Neuvolassa on käsketty levätä ja olla nostamatta raskaita taakkoja. Tämä nyt ei nykytilanteessa ole mitenkään mahdollista.
En tiedä miten ihmeessä pärjäämme, kun toinen lapsi syntyy, kun mies ei kerta kaikkiaan näköjään jaksa omaa osuuttaan lapsenhoidosta.
No mutta siis, tuomitkaa, mikä tällaisessa tilanteessa on reilua?
Kommentit (16)
Et ole kohtuuton, pikemminkin mies on. Vaikka olisit pelkästään kotona, miehen pitäisi silti osallistua kotitöihin jonkin verran, lapsen kanssa olemisesta puhumattakaan. Ei taida paljoa olla kiinnostunut lapsesta, jos tämän hoitaminen ja ulos vieminen on hänelle epämieluisaa ja työtä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hyvältä näytä. Jos ei tule muutosta, sano että perheneuvolaan tai ulos.
Lapsemme oli kyllä toivottu ja odotettu. Uudelleen tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta, ei todellakaan näin nopeasti tai näin "tulenarkaan" tilanteeseen tahallaan oltaisi toista lasta tehty. Ja mies hellii kyllä lasta ja leikkii lapsen kanssa, mutta vain silloin kun hänelle sopii.
Minusta siis mies vangitsee minua tahallaan kotiin, kun ei "anna" minun mennä töihin, ja samalla saa tästä syyn luistaa kotihommista. Miehen mielestä hän kantaa taloudellisen vastuun ja minä haluan sekä syödä että säästää kakun, kun kerran "saan" olla kotona ja silti vaadin miestäkin osallistumaan.
ap
Kyllä töissä käyvänkin pitää hoitaa lapsia. Ei ne 8 tunnin työpäivät niin raskaita ole. Itse huomasin kun lähdin kotiäiti vuosien jälkeen takaisin työelämään, että töissä oli helpompaa kuin kotona. Mies oli päässyt tosi helpolla kun ei kotona ollut laittanut tikkua ristiin. Sen jälkeen kun menin töihin tein kotona kaikki työt , ruuat pyykit , siivoukset ja jaksoin. Niin että eihöhän se mieskin jaksa vähän niitä lapsia katsoa. Et vaadi liikaa.Jos yksin kaikesta huolehdit, väsyt liikaa ja katkeroidut.Minäkin elätin meidän perheen kun lähdin töihin ja mies jäi kotiin vuodeksi , enkä vedonnut siihen että elätin perheen ei tarvii tehdä kotitöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näytä tämä ketju miehellesi. Törkeää toimintaa hänen osaltaan.
Hei ap:n mies! Jos luet tätä, toivottavasti osaat hävetä. Sulla on raskaana oleva vaimo ja pieni lapsi, joista sun pitäisi pitää hyvää huolta. Oma mieheni osallistuu kotitöihin ja antaa minun välillä levätä, kuten kunnon miehen kuuluukin. Rahalla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Ryhdistäydy!
Pistä taapero päivähoitoon (vaikka vain osaksi viikkoa). Silloin voit käydä töissä/keskittyä raskauteesi. Töissä olet tietysti niin, että mies joutuu/saa olla lapsen kanssa sitten, kun hakee hoidosta. Saa hoitaa vuorostaan kotiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voisit ottaa esille sen vakavan seikan, että jos mies ei osallistu tässä vaiheessa, seurauksena voi olla miljoonakertainen pakollinen osallistuminen, jos joudut ennenaikaisuuden uhan vuoksi sairaalaan makoilemaan tai jos vaikka saisitte keskosen niin siinäpä on isillä muutama muukin homma kuin lapsen ulkoiluttaminen...
Mieheltäsi puuttuu empatian kyky kyllä kokonaan... Voisittepa vaihtaa tilanteitanne päittäin niin tajuaisi :( Voimia ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aargh! En kestä kuinka tällaisten "miesten" kanssa ihmiset jaksavat lisääntyä. Ei ihmekään että puolet kansasta on pahoinvoivia. Miehesi on kohtuuhon. Työajat poissulkien kotityöt ja lapsenhoito puoliksi. Suosittelen perheneuvolaa tai vastaavaa ja toimia tilanteen parantamiseksi nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Lähtisikö mies neuvolaan mukaan? Soita terkkarille etukäteen ja kerro tilanteesta, jospa hän saisi taottua järkeä mieheen. Ennustan muuten teille eroa parin vuoden sisään.
Tämä kuulostaa julmalta mutta abortti olisi ollut pienempi paha. Teidänlaiset vanhemmat ja arkea pakoileva isä ja (tuleva uupunut äiti) tulette tappamaan henkisesti nyt kaksi lastanne. Toivottavasti teillä on edes turvaverkkoja niin saatte lapset hoitoon edes hetkeksi.
Minä myös ihmettelen suuresti mikä järki on tehdä toista lasta tuollaisen miehen kanssa. Meillä tilanne ei läheskään noin epäreilu, mutta olen ilmoittanut että yksi lapsi riittää, enempään ei voimat riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan yllätyksenähän tämä kuvio on tullut. En ymmärrä mikä miestä nykyään uuvuttaa niin kauheasti. Jos mitään merkkejä olisi ollut, niin en tosiaankaan olisi tähän soppaan itseäni laittanut.
Ja kyllä. Riitelemme ihan liikaa lapsen nähden ja kuullen. Tosin kyllä lapsi näkee myös hellyyttä, pussaamista ja välittämistä... Mutta hävettää ja inhottaa tämä, että lapsi joutuu mitään huutoa kuuntelemaan. Minä puoliksi epäilen, että raskauden ongelmatkin johtuu ainakin osaksi tästä uupumuksesta ja pahasta mielestä. Eroaminen on jo käynyt mielessä. Yhtä raskasta varmaan olisi, mutta eipä tarvitsisi riidellä.
Jotenkin hävettää tällaisesta ongelmasta avautua neuvolassa tai ylipäätään kenellekään ihan livenä. Kun just tuntuu, että sitten tuomitaan, että mitäs menit tuollaisen miehen kanssa lisääntymään...
Tuossa olisi kyllä pointtia muistuttaa miestä, että jos joudun yksin liikaa rehkimään, niin meillä voi kohta olla keskonen tai joudun sairaalaan vuodelepoon, ja sitten hänellä onkin koko paketti yksin hoidettavanaan.
ap
Kuten sanoin, perheneuvolaan. Tällaisten tilanteiden hoitaminen on heidän työtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro vähän lisää siitä, mistä merkillisestä syystä katsoit hyväksi tehdä toisenkin lapsen miehen kanssa, joka ei hoida ensimmäistäkään?
Et sinä kohtuuton ole, mutta tyhmä kyllä, anteeksi vaan.
Huomasitko nro 16, että kirjoitin tuossa, että toinen raskaus sai alkunsa kun ehkäisy petti? Aborttiin en nyt vaikeasta tilanteesta huolimatta halunnut lähteä. Ap
Mun mies on paljastunut samantapaiseksi, erona vaan se, että toista lasta ei tämän takia ole tulossa (tytär täyttää pian 2) :)