Kuinka moni teistä on naimisissa "elämänsä rakkauden kanssa"?
Kuinka moni oikeasti tuntee, että on naimisissa juuri sen henkilön kanssa joka on paras mahdollinen kumpani juuri sinulle?
Tajusin tässä asiaa miettiessäni, että monista vaikeista hetkistä huolimatta olen koko ajan tiennyt, että mieheni on elämäni rakkaus. Ollut koko ajan. Meillä vaan klikkaa sielut ja fysiikka niin hyvin, että on vaikea kuvitella kummallekaan sopivan kukaan muu ihminen yhtään paremmin. Olemme olleeet 15 vuotta yhdessä ja ihan koko matkan olen tiennyt, että parempaa miestä minulle ei ole olemassa. Ja mieheni sanoo samaa, että hän tietää sydämessään, että kukaan ei olisi hänelle sopivampi kuin minä.
Onko muilla näin onnekkaasti? Mietin, että kuinkahan paljon on niitä pariskuntia jotka tyytyvät vähempään? Ovat yhdessä jonkun kanssa, joka ei vaan tunnu siltä sinun toiselta puoliskolta? Ja jos niin on, niin haittaako se? Onko sitä aina sellainen tunne, että pitäisi löytää se oma toinen puolisko jostain?
Kommentit (13)
Minä. Mieheni on elämäni rakkaus ja minä hänelle. Meillä on takana monta yhteistä vuotta. Vaikeitakin aikoja on ollut, mutta kaikesta on selvitty. Meillä on ihanaa yhdessä. Ketään muuta kohtaan en ole tällaista tunnetta kokenut. Yhdessä olen ollut mieheni kanssa 19v.
Toimiiko teillä kaikki? Arki, seksi ja tunnetteko intohimoa toista kohtaan?
Minä. Vaimoni on paras nainen minulle.
Luulin olleeni mutta olin väärässä.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 15:09"]Minä. Vaimoni on paras nainen minulle.
[/quote]
6 jatkaa. Tällä hetkellä toimii kaikki. Lasten ollessa pieniä oli vähemmän seksiä kuin olisin toivonut.
En missään nimessä ole. Jos olisin voinut päättää, olisin toisen henkilön kanssa yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 15:09"]
Toimiiko teillä kaikki? Arki, seksi ja tunnetteko intohimoa toista kohtaan?
[/quote]
Kyllä. Arjessa toki omia juttujaan joita on varmasti kaikissa parisuhteissa, mutta ei mitään maata mullistavaa. Hoidamme lapsia tasaisesti molemmat, saamme olla omilla menoillamme, harrastuksissamme ja jopa matkustella omien ysätviemme kanssa. Kumpikaan ei yritä rajoittaa toista. Yhdessä myös teemme asioita ja viihdymme kaksin ilman lapisakin.
Intohimo on meillä ainakin yksi iso tekijä. Edelleen näinkin monen vuoden jälkeen seksi on loistavaa. Intohimoa löytyy. Seksi on muttunut matkan varrella kyllä, emme kumpikaan ole samat henkiöt kuin tavatessamme, joten tylsäksi ei ole päässyt käymään.
ap
Tosin pitää tässä jatkaa, että sinisilmäinen en kuitenkaan ole. Ymärrän, että meitäkin voi joskus kohdata ero. Elämässä vaan voi tapahtua yllättäviä asioita. Ja on sen tässä suhteessakin jo huomannut kuinka vaikeilla hetkillä on saattanut miettiä, että ero olisi helpompi ratkaisu. Mutta onneksi niistä hetkistä on päästy ylitse.
Minä siltikin selviäisin hienosti ilman miestänikin. Vaikka koen, että hän on sielunkumppanini, niin olen ihan ehjä ihminen ilman häntäkin. Selviäisin jos ero tulisi, tosin en usko, että löytäisin minulle sopivampaa miestä koskaan. Jos haluaisin parisuhteeseen uudestaan, niin joutuisin tyytymään.
ap
Silloin, kun aviomieheni tapasin tajusin heti, että tässä se nyt sitten on. Tiesin, että menisimme naimisiin ja perustaisimme perheen. Aikaisemmissa seurustelusuhteissa oli aina semmoista epämääräisyyttä ja epävarmuutta. Nyt tiedän, että se mistä puhutaan, että "sen vaan tietää" on oikeasti totta. Me ollaan oltu yhdessä vasta nelisen vuotta, mutta koko ajan rakkaus vaan voimistuu. Mieheni on mun paras ystävä, rakastaja ja turvakallio. Joka päivä kerrotaan rakastavamme toisiamme.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 15:09"]
Toimiiko teillä kaikki? Arki, seksi ja tunnetteko intohimoa toista kohtaan?
[/quote]
Toimii. Intohimo miestäni kohtaan ei ole laantunut vuosien saatossa. hän on edelleen yhtä ihana, himoittava ja haluttava, kuin silloin ekaa kertaa tavatessamme. Yhä vieläkin, kun häntä katson niin saa aikaan perhosia vatsaan.
t. 19v yhdessä
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 15:09"]Toimiiko teillä kaikki? Arki, seksi ja tunnetteko intohimoa toista kohtaan?
[/quote]
Meillä toimii seksi tosi hyvin ja intohimoa on, niin että välillä railakkaasti tapellaankin, mutta aina on vahva kunnioitus toista kohtaan. Omasta kokemuksesta ja vinkkinä voin sanoa, että jos pitää itseltään kysyä onko mies se oikea, elämän rakkaus, niin tuskinpa se sitä on. Tosirakkauden tunnistaa kyllä. #12
Me ollaan kumpikin tiedetty ensitreffeistä asti, että ollaan juuri oikeat toisillemme. Mieheni on ollut naimisissakin ennen, ja kummallakin on ollut omat juttunsa, mutta mikään ei ole tuntunut tältä. Kummatkin vain tietää että tämän parempaa ei voi olla. Ennen kuin mieheni tapasin niin en osannut edes kuvitella että on olemassa tämmöistä, sitä luuli rakastavansa esim silloista poikaystävää. Nyt vasta rakastan oikeasti.
Ei vielä mutta kohta. Seurusteltiin jo nuorena ja uumoiltiin olevamme pari. Tuli kuitenkin ero ja ero myös entisistä aviokumppaneistamme. Nyt keski-iässä kun lapset alkaa muuttaa pois kotoa olemme ajatelleet avioitua.