Olen asioiden tehokäsittelijä

Kuulen ikävän uutisen toisensa jälkeen, joka siis koskettaa minua joko todella suoraan ja konkreettisesti tai läheltä melko epäsuorasti, ja huomaan, että mulle on kehittynyt tosi tehokas tapa pilkkoa ja pätkiä nämä kurjat jutut pois päiväjärjestyksestäni verrattain nopeasti(?) ja ihan oikeasti jatkaa eteenpäin "kuin ei mitään" sen jälkeen. Siis kuitenkin asiat hyväksyen ja käsitelleenä, joka puolelta punninneena. Kysyttävää? Eikä kyse ole siitä, että hautaisin ne asiat, että ne jäisivät vellomaan jonnekin sisimpääni haitaten jatkoa, vaan todella pureskelen ja otan niistä lopulta niskalenkin henkisesti ja se on sitten siinä. (Ihmettelen itse välillä itseäni - näin toimii vahva psyyke?)