Te, jotka olette saaneet lapsenne ennen laskettua aikaa!!

koska yleensä päänymäpys on kuitenkkin aika sama(jos puhutaan lyi 35 viikkoisista) mutta isolla on ns enemmän painovoimaa. Ja tämä ei ole vitsi.



Mutta muutoin, kyllä kai sitä ymmärtää jos toinen kertoo. Mutta kaikilla on niin subjektiivinen tunne eri asioista, että ei voi olettaa, että toinen ymmärtää jollet kerro

ja 3,5 kiloisen viikolla 36+0.



Että ei ne aina ole pieniä... :)



Meidän suvussa synnytään aikaisin, kaikki sisarukseni ja minä viikoilla 35-38, koot 3,2-4,3kg...

puolin.

Haluaisin niin kovasti tämän " pikkupeikon" syliini ..

Ja tiedän että olotila ei parane hirveästi tästä- nyt jo odotan kauhulla loppuraskauden turvotusta!!

ap

on varmaan hankalaa, mutta mietikkääs miltä tuntuisi jos esikoinen lähtiskin salista teholle? ja synnytys, ei ollu helppo, repeämät ja eppari vaikka pieni olikin. odotan nyt kolmatta viikolla 38, toinen syntyi 42tasan, ei tuntunut kamalalta. mieluumin kidun itse muutamia viikkoja kuin laittaisin lapseni teholle.

Oletteko koskaan miettineet, että EI SE VAUVA TIEDÄ MIKÄ PÄIVÄ ON LASKETTU AIKA!?

Ja että kuinka moni tosiaan syntyy laskettuna aikana, olen jostain lukenut että vain n.5% lapsista syntyy laskettuna päivänä.

Eihän se laskettu aika sitä tarkoita että siihen mennessä lapsi on valmis syntymään vaan sitä että se on ARVIOITU SYNTYMÄAIKA!

Voin ymmärtää että on tukalaa ootella monta viikkoa yli lasketun ajan, mutta yrittäkääpä lohduttautua vaikka sillä ettei teidän tarvitse valvoa sitä aikaa lapsen teho-osastovuoteen äärellä jännittämässä jääkö hän henkiin.

T: Pikkukeskosen äiti joka myös luuli ennen että lapset syntyy silloin kun on laskettu aika :o/

ja täytyysanoa, että mieluummin olisin turvonnut ja vaivainen, kuin olisin synnyttänyt 1.5 kiloisen vauvan, joka joutuu olemaan letkuissa pisteltävänä kaksi kuukautta sairaalassa.

Toinen vauva meni viikon yli, ja olo oli tukala, mutta täytyy sanoa, että oikein nautin siitä, että raskaus kesti täysiaikaiseksi ja että olo ei tapahtunut mitn ikävää. Tuntuu, että sitä ei kukaan ymmärrä, miltä tuntuu kun raskaus loppuu aivan kesken, eikä ole vielä edes kunnon isoa mahaa, ja jo lapsi syntyy. Puhumattakaan huolesta vauvan vuoksi ja mitä kaikkea pieni vauvaparka joutui kestämään, ja joutui olemaan laitteissa ja letkuissa eikä äidin massussa.

Toivottavasti ole provo.

Voin sanoa, että ennenaikaisen synnyttäminen on ihan samaa touhua kuin täysaikaisenkin. Omani synnytin rv 35, painoa oli reilut puoli kiloa. Pää oli kuitenkin jo iso, joten sama ponnistaminen siinä oli. Olisin silti antanut mitä tahansa täysistä raskausviikoista - niin hirveää oli olla saamatta lasta vierihoitoon ja se alun pelko ja ahdistus. Ja meillä sentään ei vauvan selviämisestä ollut kyse lainkaan.



Niin että koeta nyt oikeasti päästä itsesi ylitse.

Tai no, tässä keskosten äidit kommentoineet kovasti. Ei, ymmärrän kyllä teidän mielipiteenne. Mulla alkoi vko 29 supistella ja tuli verta- säikähdin ihan hirveästi - ei SAA VIELÄ SYNTYÄ!!

Kai vaan vierastan itseäni tuossa loppuvaiheessa, kun en tavallisesti ole niin saamaton laiska paskiainen - mitään en saa valmiiksi mitä aloitan tehdä ja tunnen itseni lihavaksi ja rumaksi ja kaikkea..Kaiken lisäksi väsyttää ja kun ei voi nukkua jne jne..

Nautin esikoisen kanssa äitiydestä ja imetyksestä ja odotan innolla tätä toista vauvaani..

Kätilöopistolla lastenlääkärit käyttivät seuraavaa määritelmää. Keskonen on syntynyt ennen rv 37 ja/tai painaa alle 2,5 kiloa. Eli jos sinua ärsyttävät lääkäreiden määritelmät, se on henkilökohtainen voi voi.

Vierailija:

Toivottavasti ole provo.

Voin sanoa, että ennenaikaisen synnyttäminen on ihan samaa touhua kuin täysaikaisenkin. Omani synnytin rv 35, painoa oli reilut puoli kiloa. Pää oli kuitenkin jo iso, joten sama ponnistaminen siinä oli. Olisin silti antanut mitä tahansa täysistä raskausviikoista - niin hirveää oli olla saamatta lasta vierihoitoon ja se alun pelko ja ahdistus. Ja meillä sentään ei vauvan selviämisestä ollut kyse lainkaan.

Niin että koeta nyt oikeasti päästä itsesi ylitse.