onko hullua tehdä kolmas lapsi?

On aivan pähkähullua täyttää maailma lapsilla.

Vauva-aika meni ihan mukavasti, mutta kun alkoi uhma iät niin alkoi vanhemmat olla melko väsyneitä. Ensimmäiseltä kun loppui niin seuraavalla alkoi. Ja kun keskimmäiseltä loppui niin kuopuksella alkoi. Monta vuotta oli pelkkää uhmaa.

Ei ole hullua, mutta miettisin ikäeroa. Meillä kolmas nyt 5kk ja ollaan joka päivä miehen kanssa niin onnellisia, että päätettiin yrittää vielä kolmatta! Mutta meillä isommat lapset 8v. ja 6v. Heillä siis ikäero 2v3kk ja tuohon en kolmatta olisi ehkä halunnut. Hyvinhän sekin varmaan olisi mennyt, mutta olisinko nauttinut kaikista kolmesta näin paljon, kuin nyt? Nyt on oikeasti ihanaa ja samalla saa seurata isompien suhteen kehittymistä vauvaan. Se on aivan erilaista, kuin taaperon kanssa. Matkustaminen onnistuu, kun on vain yksi pieni ja hoitoonkin saa isovanhemmille, koska kaksi jo varsin helppoja ja omatoimisia. Meille hyvä näin, jokaisella tietty oma tilanne.

Ikäeroa mietinkin, mutta valinnanvaraa ei oikein ole. Itselläni on sairaus, jonka takia lapsen hankkiminen ei ehkä ole enää muutaman vuoden päästä mahdollista. Tällä hetkellä tilanne olisi suotuisa, lääkärin lupakin jo. Mutta jos nyt jättää tekemättä, luultavasti käy niin, että lapsen hankkiminen ei enää myöhemmin sovi, ilman että se olisi mulle ja lapselle iso riski.

Ap

Riippuu omasta jaksamisestasi. Itsellä lapset suht samalla ikäerolla mitä ap:lla. Meille ei tule kolmatta lasta muutamaan vuoteen. Ehkä sitten, kun isommat lapset ovat 4-6v, sitten voisi harkita kolmatta. Itselläni ei riitä jaksaminen  kolmanteen   vauvavuoteen näin lähekkäin. Ja varmaan talouskin kiittää, jos käy välillä töissä ;) 

Naapurissa on n. 4v ja 2v yliaktiiviset pojat ja kolmas tulossa vaikka äiti näyttää elämäänsä kyllästyneeltä ja isä masentuneelta, lastenrattaissa näkyy kaljatölkkejä, onko juotu itse vai maasta kerätty, kumpikin kertoo että voisko lapset jäädä niihin kahteen (jos sisarus kumminkin pitää olla)...

Tuttavaperheessä mies on lähes kyvytön hoitaan lapsia ja kotia terveysongelmiensa takia, siellä pojat 6v, 3v ja 1kk. Äiti huseeraa sen mitä jaksaa kun isommat pojat häslää ja on levottomia yölläkin.

Itse joskus haaveilin kolmesta lapsesta mutta kahteen taitaa jäädä kun nuorempi on vaativainen, täysin päinvastainen kuin isompi.

Kaveri jolla 4 poikaa ja joskus haaveillu monesta lapsesta sanoi että jokaiselle kumminkin tulee uhmat ja teini-iät, niitä harvoin miettii vauvakuumeessa...

Meillä sentään kävi tuuri ja saatiin tyttö ja poika niin ei tarvi väkisin yrittää sitä toista sukupuolta saada.

Oletteko miettineet taloudellista puolta? Kolmen lyhyellä ikäerolla olevan tavarat ja vaatteet eivät kierräty ja kaikki tarvitsevat lähes yhtäaikaa kännykät, tabletit, harrastukset jne. Harva osaa miettiä tilannetta, jolloin ne lapset ovat 16v, 14,5v ja 13v. Kun jokaiseen lapseen menee keskimäärin 400 euroa kuukakudessa rahaa, niin se on 1200 euroa kuluja. Onko niin, että koet, että sisaruksen tarjomainen on kahdelle ensimmäiselle onnellisempi ratkaisu kuin esim. "normaalin" teinin elämä?

Jos rahallisesti ei ole tiukkaa, niin sitten jos oma pää kestää ja voimia riittää, niin siitä vaan. Olet jo kerran ottanut ns. riskin, miksi tämä olisi sen kummempi? Minä en uskaltanut ottaa sitä ensimmäistäkään riskiä, vaan tein kaksi lastani isommilla ikäeroilla ihan siksi, etten tiennyt, riittääkö voimavarat enkä ollut valmis pelaamaan uhkapeliä lapsillani ja omalla terveydelläni. Olet kuitenkin kerran jo päättänyt, että pieni ikäero sopii teille, joten mikä nyt olisi muuttunut - varsinkin kun ne lapset ovat olleet vielä helppoja eikä ole tarvinnut vääntää mistään?