Haihtuuko vihan tunteet pettäjä ja jättäjä-exää kohtaan?

Sä teet nyt surutyötä, josta viha on yksi vaihe. Kyllä se helpottaa... Luulen kyllä, että osasyy sille miksi exäsi nyt käyttäytyy esim. rahojen kaa hyvin, on sen oma syyllisyydentunne.

Kaikki tunteet hieman laantuvat ajan kanssa.

Arkussa viimeistään:(

Erosta aikaa 8 vuotta. Ei se mun ihmispaskani ainakaan ole sen lämpimämpiä tunteita aikaan saanut vuosien varrella. Vihasta menee kärki, terävin kärki muuttuu syväksi halveksunnaksi. Ikinä en anteeksi anna enkä sille toivo hyvää, todellakaan. Ja kaiken tämän ansaitsee, aika ei muuta sitä miten väärin teki.

Ei varmaan kuulosta nyt järkevältä mutta rupea antamaan anteeksi. Pikkuhiljaa, ajan kanssa muuta ajatusta siihen suuntaan. Voit sen halutessa kertoa exälle sitten ku on sen aika, jos siis haluat. Auttaa sinua itseäsi jatkamaan elämää ilman katkeruutta. Kokemusta on, minutkin on petetty muutaman kerran ja jälkeenpäin näkee että hyvinhän tässä kävi.

Hmm... Vaikka onkin käynyt hyvin niin pitääkö pettäminen antaa anteeksi? Anteeksi antamattakin voi jatkaa elämää ja elää suunnattoman onnellisesti. Mun mielestä maailmassa tapahtuu paljon asioita joita ei pidä hyväksyä, ei antaa anteeksi. Miksi kaikki pitäisi antaa anteeksi? Ihan kaikkiko? Missä raja? Itseä pitää kunnioittaa sen verran, ettei anna paskaa kohtelua anteeksi ja käännä sitä kuuluisaa toista poskea.

Sitä paitsi... Katkeruus pettäjää kohtaan ei sulje pois onnellisuutta. Voiko joku oikeasti olla onnellinen antaessaan kaiken paskamaisen käytöksen anteeksi eikä itselleen enempää odota? Ja miten joku tahtoo tehdä työtä sen eteen, että antaa anteeksi asioita jotka vaikuttavat niin paljon lapsiin? Ja taas... Käyttäytyä voi silti ihmispaskaa kohtaan aina asiallisesti ja jopa ystävällisesti. Ah mikä nautinto käyttäytyä fiksusti ja hymyillä kauniisti ja mielessä haistattaa pitkät paskat ja katkoa sen raajat, raaja kerrallaan. Elämä on onnea :)

Laantuu sitten viimeistään, kun löydät jonkun uuden miehen ja hoksaat että et ollut yhtä onnellinen edellisessa avioliitossasi. :) 

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 23:28"]Sä teet nyt surutyötä, josta viha on yksi vaihe. Kyllä se helpottaa... Luulen kyllä, että osasyy sille miksi exäsi nyt käyttäytyy esim. rahojen kaa hyvin, on sen oma syyllisyydentunne.
[/quote]

Joo, todellakin tiedän että tuntee syyllisyyttä, ja se on ihan oikein että tuntee. Ja kyllä, olen just se hirviöämmä, joka tässä tilanteessa nyhtää irti kaiken mahdollisen. Mä en tätä tilannut , joten minimiin omalta osaltani maksamisenkin.

Mä olen paljon tuota anteeksiantamista miettinyt... Se tuntuu vielä niin kaukaiselta ajatukselta, että en viitsi edes miettiä sitä. Ja oikeastaan enemmän kuin se, mitä mies teki minulle, vituttaa se, miten ajattelematon paska se on lapsien suhteen. Hän ei selvästikään kykene vieläkään tajuamaan ollenkaan mitä hän on tehnyt omille lapsilleen, näiden maailmankuvalle, turvallisuuden tunteelle, itsetunnolle jne. Eikä tietenkään osaa yhtään olla apuna tai tukena, kun lapset reagoi tähän tilanteeseen, meidän tapauksessa levottomuudella ja huonolla käytöksellä.

Ap

Höpö höpö. Ei uusi mies muuta kokemuksia paremmiksi ja oikeuta millään lailla exän tekoja. Nämä asiat ovat erillisiä kokemuksia ja ne pitää ymmärtää. Uusi mies on oma arvonsa.