Nuorille äideille kasvatusvinkki: älä kysy lapselta koskaan mitään!

Jaaha, no minä jotenkin ajattelen että vielä helpompaa on silloin kun noudattaa kultaista keskitietä. Kysytään jos huvittaa, ja toisinaan otetaan summamutikalla, lapsi tyytyköön siihen.

Miksi suuntaat kasvatusvinkkisi vain nuorille äideille?

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 16:22"]

Miksi suuntaat kasvatusvinkkisi vain nuorille äideille?

[/quote]

Vanhemmat äidit tietävät jo tämän.

Jaa että ku lapselle ostaa jäätelöä ei saa kysyä kumpaa tekee mieli enemmä suklaata vai mansikkaa? Jo on kasvatus vinkki tämäkin ja vanhemmat uskovat,eivätkä osaa käyttää sitä omaa järkeä

Ai jaa. Mä kyllä kyselen teineiltä kaikenlaista. Välillä tulee vastaus, mutta välillä mun puhelu on monologia. Joskus on olo, että ne ymmärsi paremmin puhetta alle vuodenvanhoina,kuin nyt.

"Haluatko punaiset vai siniset housut?"

"Haluatko pitkät vai lyhyet hiukset?"

"Onko sun nälkä vai ei?"

Käy sun lasta sääliks.

t. Suht nuori äiti

Ymmärrän pointin! Toisaalta tuo on kyllä helpompaa itselle, mutta lapsen taidot eivät taitaisi kehittyä yhtä hyvin. Valintatilanteissa kun harjoitellaan paitsi sitä valitsemista, myös kielellistä ilmaisua ja puheen ymmärtämistä. Lapsen on myös tärkeää saada kokea voivansa vaikuttaa ympäristöönsä. 

Mulla ei ole lapsia, mutta luulen, että se on ihan hyväksi kysyä lapsilta. Olen myös itse huomannut, että lapsi ei osaa vastata mitään, sitten saattaa vastata ensin toisen ja sen jälkeen toisen, myöhemmin on kuitenkin tyytymätön valintaansa (jos ei pitänytkään mansikkajätskistä) ja joskus tuntee lapsensa paremmin kuin hän itse.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 16:27"]

Mulla ei ole lapsia, mutta luulen, että se on ihan hyväksi kysyä lapsilta. Olen myös itse huomannut, että lapsi ei osaa vastata mitään, sitten saattaa vastata ensin toisen ja sen jälkeen toisen, myöhemmin on kuitenkin tyytymätön valintaansa (jos ei pitänytkään mansikkajätskistä) ja joskus tuntee lapsensa paremmin kuin hän itse.

[/quote]

Tämä siis alle 5-vuotiaiden lasten kanssa, etenkin noin 2-3-vuotiaiden.

Onpa huono vinkki. Just tuollaisia asioita lapsille kannattaa antaa päätettäväksi, siis sellaisia asioita, jotka lapsi saa aidosti päättää itse. Lapsen pitää saada ilmaista oma tahtonsa, koska lapsella sellainen on. Vanhemman tehtävä on sitten antaa lapsen tehdä päätökset sellaisia asioita, jotka ovat sopivia lapsen päätettäväksi. Esimerkki: lapsi saa päättää, ottaako suklaa- vai mansikkajäätelöä, mutta ei sitä, että hän syö päivälliseksi suklaajäätelöä jauhelihakeiton sijaan. Esimerkki 2: lapsi saa päättää, laittaako keltaisen vai vihreän paidan, mutta ei sitä, että ulos puetaan kurahousujen sijaan farkut.

Huono vinkki. En ole noudattanut koskaan enkä tulekkaan noudattamaan ikinä. Ap: lle kysymys puhutko edes lapselle t. vanha äiti