unikoulumme, onko tällä keinolla mahdollisuus parantaa vauvan nukkumista?

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 12:21"]

"Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia." Outo lause??!! Voisiko tuo copy paste - tyyppi tulla joskus avaamaan tuota kopioimaansa tekstiä kun aina sitä tänne tunkee!!! Niin on mustavalkoista tekstiä taas kerran!

[/quote]

Itse käsitän asian siten, että vauvana perusturvallisuutta täysillä saanut vauva "oppii" nukkumaan yksinään taaperoikäisenä. Kun taas ne vauvat, joiden perusturvallisuus on järkkynyt vauvaikäisenä yksin pimeään huoneeseen jättämällä ja huudattamalla, ovat tosi takertuvaisia läpi leikki-iän. Eli jos vauvana antaa läheisyyttä niin paljon kuin vauva itse tarvii, pääsee helpommalla myöhemmin.
[/quote]

Yksin jättämisen ja yön läpi tissittelyn välissä on aika paljon muutakin. Meillä lapsi otettiin syliin herätessään kun vieroitettiin yösyötöistä. Seuraavana yönä nukkui jo pikkaisen paremmin jnejne.. Syöminen ei sina ole edes läheisyyden tankkausta, vaan tapa. Tottakai vauva syö mielellään maitoa herätessään ja meillä olisi nukkunutkin tissi suussa jos olisi antanut. Olisinkin, jos se ei ennen pitkään olisi ajanut uuvuksiin. Lapsikin on nyt tyytyväisempi päivisin, kun yöllä saa paremmin unta, eikä heräile tunnin kahden välein.

Kiitos vastauksista. Joo siis tassuttelumenetelmäksi tätä sanoisin, mutta annan siis tissiä silloin kun huuto on lohdutonta. En anna huutaa montaa minuuttiakaan, jos on rauhoittuakseen tassuttelulla, sen huomaa yleensä jo muutamassa sekunnissa.

Mutta mietin vaan pitäskö yösyönti lopettaa kokonaan. Eli olisko syli parempi kuin se tissi? Oon vaan niin poikki että ihmettelen miten ihmiset jaksaa näitä unikouluja valmiiksi väsyneinä. Ja kyllä omaan sänkyyn opettaminen voi olla vaikeampaa myöhemmin. Parivuotias pääsee nimittäin sängystä pois ja on jo ihan eri temput. En halua samaa kuinnsikoisen kanssa.

Ja tosiaan varmaan niitä hampaita tulee, siitä levottomuus. Siksi en uskalla vielä pitää päätä kylmänä ja luopua yötissistä kokonaan. Mutta toisaalta nyt ainakin nukkuu ekat 5h omassa sängyssä. Toivotaan että joku aamuaamu herään ihmetellen etten ole yön aikana joutunut nousemaannousemaan.

Ap

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 15:04"]Kiitos vastauksista. Joo siis tassuttelumenetelmäksi tätä sanoisin, mutta annan siis tissiä silloin kun huuto on lohdutonta. En anna huutaa montaa minuuttiakaan, jos on rauhoittuakseen tassuttelulla, sen huomaa yleensä jo muutamassa sekunnissa.

Mutta mietin vaan pitäskö yösyönti lopettaa kokonaan. Eli olisko syli parempi kuin se tissi? Oon vaan niin poikki että ihmettelen miten ihmiset jaksaa näitä unikouluja valmiiksi väsyneinä. Ja kyllä omaan sänkyyn opettaminen voi olla vaikeampaa myöhemmin. Parivuotias pääsee nimittäin sängystä pois ja on jo ihan eri temput. En halua samaa kuinnsikoisen kanssa.

Ja tosiaan varmaan niitä hampaita tulee, siitä levottomuus. Siksi en uskalla vielä pitää päätä kylmänä ja luopua yötissistä kokonaan. Mutta toisaalta nyt ainakin nukkuu ekat 5h omassa sängyssä. Toivotaan että joku aamuaamu herään ihmetellen etten ole yön aikana joutunut nousemaannousemaan.

Ap
[/quote]
Luulen, että meillä pari unikoulua kaatui lopulta tuohon, että samat säännöt eivät voimassa koko yötä. Vauvan piti meillä vaan eka nukahdus suoriutua ilman tissiä, sen jälkeen sai aina. unikoulu oli sellainen siksi, että ekassa nukahduksessa pureskeli tissiä pahimmin ja koska itse olin kuolemanväsynyt eli en jaksanut sylitellä pitkin yötä, halusin vain tainnuttaa vauvan tissillä ja nukahtaa samalla itse. Mies taas ei kokenut velvollisuudekseen yöllä nukuttaa vauvaa, kun oli jo viikon kuunnellut itkua joka ilta parhaimmillaan 2 tuntia.
.
En ihan ymmärtänyt, miksi et voisi yrittää yövierotusta kokonaan? En tietenkään voi väittää, että se olisi parasta teille, mutta luulen, että meille on ainut vaihtoehto.

Nukkuminen, kuten syöminenkin, ei ole käyttäytymismuoto, jonka voisi opettaa lapselle pakolla. 

Korkeintaan voit luoda olosuhteet, jotka tekevät lapselle mahdolliseksi nukahtaa. Neuvottuani kolmen vuosikymmenen ajan vanhempia nukkumista koskevissa kysymyksissä olen tullut johtopäätökseen, että useimmat yöheräilijät ovat sellaisia syntyjään, eivät olosuhteiden vuoksi. Ei ole sinun vikasi, että vauvasi herää, eivätkä vauvasi nukkumatavat ole vanhemmuutesi heijastusta. Jos ystäväsi kehuvat, että heidän vauvansa nukkuvat läpi yön, luota meihin: he todennäköisesti liioittelevat - ja paljon.

Kuulemasi ristiriitaiset neuvot voivat valvottaa sinua enemmän kuin vauvasi. Pelkäät, että hemmottelet vauvasi pilalle, jos otat hänet vuoteeseesi tai hoidat vauvaa herkkävaistoisesti, kun hän herää keskellä yötä. Murehdit, jos epätoivon ja uupumuksen ajamana kokeilet hiukan vauvakoulutusta ja annat vauvasi itkeä muutamana yönä. Joskus on hyödyllistä ymmärtää, että jotkut vauvat ovat hyväunisia ja osaavat syntyjään rauhoittaa itsensä, kun taas toiset vauvat heräävät helposti yöllä ja ovat vaikeasti jälleen rauhoitettavissa. Jokainen vauva on erilainen ja unikäyttäytyminen liittyy enemmänkin synnynnäiseen tempperamenttiin (tai yöheräilyn kohdalla lääketieteellisiin syihin) kuin mihinkään äidin tai isän aikaansaamiin "huonoihin tapoihin". Tulee aika, jolloin sinnikkäänkin yövalvojan vanhemmat palkitaan keskeytymättömällä unella. Ikävaihe, jona perheet palkitaan tällä koko yön kestävällä autuudella, vaihtelee lapsesta toiseen. Odottaessanne kokeilkaa, mikä yöaikainen vanhemmuuden tyyli toimisi teidän tapauksessanne. Tätä varten teidän ei tarvitse konsultoida muita uniexperttejä kuin vauvaanne ja itseänne.

KIINNITTYMISEN JATKAMINEN YÖLLÄ
Yöajan kiintymysvanhemmuudessa on kysymys enemmästä kuin vain vauvan nukkumapaikasta. Kysymys on asenteesta vauvan öisiin tarpeisiin, sen hyväksymistä, että vauvasi on pieni ihminen, jolla on suuret tarpeet - ympäri vuorokauden ja läpi viikon. Vauvasi luottaa siihen että sinä, hänen vanhempansa, olet jatkuvasti saatavilla myös yöllä, kuten päivälläkin. Joten sopeutat yöhön liittyvät tapasi vauvan tarpeisiin. Jos olet halukas joustamaan ja luovut kulttuurissa yleisestä asenteesta, jonka mukaan vauvat pitäisi opettaa heti alusta lähtien nukkumaan itsekseen, tulet ymmärtämään, että vauvan toivottaminen tervetulleeksi omaan vuoteeseesi ei ole pilalle hemmottelua eikä vauvan komentoon alistumista.

Lisättäköön, ettei vauvalle ole mitään oikeaa tai väärää nukkumapaikkaa. Päämääräsi ei ole sopeuttaa vauvasi nukkumakäytäntöä jonkun muun neuvomiin periaatteisiin - tulivatpa neuvot sitten vauvakouluttajalta tai kiintymysvanhemmuuden kannattajalta. Päämääräsi on löytää yötä varten vanhemmuuden strategia, joka tekee kaikille perheessä mahdolliseksi nukkua hyvin. Me, ja monet muutkin vanhemmat olemme huomanneet, että vauvan lähellä nukkuminen on paras tapa mahdollistaa vauvan tarpeisiin reagoiminen myös yöllä, ja nukkua silti hyvin.

MIKSI VAUVAN LÄHELLÄ NUKKUMINEN TOIMII?

On kaksi pääsyytä sille, miksi vanhemmat nukkuvat lastensa lähellä. Ensinnäkin yhdessä nukkuminen jatkaa kiinnittymistä, jonka rakentamiseksi vanhemmat ponnistelevat päivät. Kun lapsen ei tarvitse päiväsaikaan itkeä yksinään, käy järkeen, ettei häntä yölläkään jätetä toiseen huoneeseen itkemään. Vauvan lähellä nukkuminen on vauvan kantamisen yöversio. Toiseksi vauvat, joiden kanssa nukutaan, nukkuvat paremmin ja tämä auttaa äitejäkin nukkumaan paremmin. Toisin sanoen yhdessä nukkuminen toimii.

Pikkulapsen uni on erilaista kuin aikuisilla. Tutkijat eivät tiedä, miksi vauvat viettävät niin paljon aikaa kevyessä unessa. Voi olla, että vauvat eivät vielä ole kyllin kehittyneitä voidakseen turvallisesti nukkua syväunta. Jos hyväksytään ajatus, että vauvoilla on hyvä syy nukkua kuten nukkuvat, alkaa tuntua järkevältä myös ajatus, että vauvojen pitäisi nukkua jonkun rakastamansa ihmisen vieressä.

Uneen vaipuminen äidin rinnoilla tai isän käsivarsilla luo tervettä suhtautumistapaa nukkumista kohtaan. Vauva oppii, että on mukava nukahtaa. Vanhempiensa kanssa nukkuvat vauvat eivät ainoastaan nuku tyytyväisempinä, he myös pysyvät unessa kauemmin.

Jos vauva on yksin, herääminen saattaa olla pelottavaa. Kun huoneessa ei ole vanhempaa, vauva päättelee olevansa yksin ja hylättynä. Jos vauva herää lähellä äitiä, herääminen ei ole niin pelottavaa. Vauva ymmärtää, että kaikki on hyvin, jos äiti on lähellä. Hän voi imeä maitoa, jos on nälkä ja imeminen tyynnyttää hänet taas uneen. Ja äiti voi ehkä ojentaa kätensä, taputtaa vauvan selkää, mumista muutaman lohdutuksen sanan ja saatella vauvan näin kevyestä unesta kohti syvempää ilman että hänen tarvitsisi itse edes kunnolla herätä.

Kuinka paljon mukavampaa onkaan pystyä tyydyttämään vauvan tarpeet yöllä lähtemättä ollenkaan sängystä. Tällä tavoin yöllä usein syövien vauvojen äidit eivät ainoastaan pysy hengissä vaan suorastaan kukoistavat. Jos kysyt heiltä aamulla, he eivät osaa kertoa, mihin aikaan tai kuinka usein vauva heräsi yöllä. He vain tietävät levänneensä kunnolla. Koska samassa vuoteessa nukkuvien äitien ja vauvojen unirytmit asettuvat yksiin, vauvan heräämiset eivät häiritse äidin unirytmiä.

Vertaa tätä tilanteeseen, jossa äiti ja vauva nukkuvat eri huoneissa. Kun yksin nukkuva vauva herää itkien, yksin ja herättää äidin syvästä unesta, äidin on noustava vuoteestaan ja kiiruhdettava vauvan luo. Sitten hänen on rauhoitettava vauva niin, että tämä pystyy imemään maitoa. Kun vauva viimein vaipuu uneen, äiti laskee tämän koriinsa, ja sitten hänen itsensä pitäisi pystyä nukahtamaan. 

Vauvakoulutuksen näkökulmasta yöherääminen on tapa, josta vauva pitää opettaa pois, ei merkki siitä, että vauvalla olisi tarve kiinnittyä vanhempiinsa. Usein toistuva yöherääminen ei tunnu kuitenkaan vaivaavan useimpia vauvan kanssa nukkuvia äitejä. Useammin toistuvat ruokinnat, lisämaito ja lisäkosketus auttavat vauvaa kasvamaan paremmin.

Vauvoilla on oma tapansa tietää, miten he voivat saada vanhemmiltaan sen, mitä kasvaakseen tarvitsevat. Jos otat vinkistä vaarin ja nautit yöllä vauvasi läsnäolosta, tulet iloisemmaksi ja pysyt paremmin kiinnittyneenä vauvaasi.

Vauvan kanssa nukkuminen tekee sinulle mahdolliseksi välittää vauvallesi huolenpidon viestejä läpi koko yön, sanomatta sanaakaan. Kun olet lähellä vauvasi herätessä ahdistuneena, voit vastata hänen tarpeisiinsa nopeasti ja asianmukaisesti. Tämä välittää vauvallesi viestin, että hän voi luottaa siihen että tyydytät hänen tarpeensa ja olet paikalla hänen tarvitessaan. Kun jätät kriitikot ja vauvakouluttajat omaan arvoonsa ja lasket vauvasi viereesi nukkumaan, viestität hänelle, että luotat hänen merkkeihinsä.


YHDESSÄ NUKKUMINEN - KUINKA SEN SAA TOIMIMAAN?

Varmistakaa, että kummatkin vanhemmat ovat yhtä mieltä. 
Kiintymysvanhemmuuden periaatteiden olisi tarkoitus lähentää vanhempia, ei vieraannuttaa heitä toisistaan.

Käytä suurta sänkyä
Yhdessä nukkuminen on mukavampaa, kun on paljon tilaa jaettavaksi.

Laajenna sänkyäsi
Jotkut äidit ja vauvat tarvitsevat hieman etäisyyttä, jotta olo on mukava eikä herää liian usein. Kokeile sivuvaunua.

Kokeile erilaisia nukkumisjärjestelyjä
Monille perheille parempi järjestely on , että vauva nukkuu äidin ja seinän välissä

Nukkukaa yhdessä osa yöstä
Vauvan kanssa nukkuminen ei ole kaikki-tai-ei-mitään-kysymys.
Vauvan nukkuessa yksin vanhemmat voivat nauttia hetken kahdestaan. Vauvan herätessä vauva haetaan nukkumaan vanhempien sänkyyn.

Jaa vuoteesi vain yhden lapsen kanssa kerrallaan
Pikkuvauvan ja taaperon nukkuminen yhdessä ei ole turvallista. Järjestä taaperolle oma erikoissänky parisängyn viereen.

Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia.

(Kiintymysvanhemmuuden kirja: Onnellisen vauvan hoito-opas, kirjoittaneet William Sears & Martha Sears)

Vauva on nukkunut tätähän asti vieressä. Mutta herättänyt siitä huolimatta todella usein. Eli olo ei ole yhtään parempi perhepedissä. Herää myös ku isä kääntää esim. Kylkeä. Jos saisin nukkua, niin perhepedille ei olis mitään estettä. Eka lapsemme nukkui välissämme todella hyvin 2v asti

Joku vastannut niin pitkällä tekstillä ettei jaksa lukea, vaikka ihan hyvää asiaa vaikuttaa olevankin..

Mutta ihan hyvältä kuulostaa ap:n menetelmät. Kyllä se aikanaan oppii. Se on raskasta nyt, mutta myöhemmin elämässä se tuntuu vain lyhyeltä ajanjaksolta. Tsemppiä. Yritä etsiä itsellesi aikaa levätä. Mene vaikka yhtäaikaa vauvan kanssa unille, kyllä ne kotityöt odottaa. Ja tiedän että sitä haluaisi kovasti toisaalta myös omaa aikaa iltaisin....itse ainakin muistan tämän...mutta kyllä se lepo vaan on tärkeämpää tuossa vaiheessa.

Kyllä vauvasi vielä oppii nukkumaan omassa sängyssä kun sen aika on. Teet nyt niin mikä varmistaa tämän hetken parhaat unet.

"Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia."
Outo lause??!!
Voisiko tuo copy paste - tyyppi tulla joskus avaamaan tuota kopioimaansa tekstiä kun aina sitä tänne tunkee!!!
Niin on mustavalkoista tekstiä taas kerran!

Meillä vauva siirtyi omaan huoneeseen kun oli 2kk ja alkoi nukkua paremmin, minä ja mies kuorsataan ja se selvästi häiritsi. Palannut perhepetiin aina kipeänä tai muuten tarvittaessa. 1v alkoi nukkua normi sängyssä, ja alkoi nukkua heräämättä. Noin 2krt viikossa tapsuttelee itse vanhempien väliin. Nyt 1v 5kk jo :) mentiin siis ihan sen mukaan mikä meillä toimi, ilman unikouluja ym.niin! Ja tuo 2kk siirto johtui osittain siitä, että imetys loppui kun oltiin oksennustaudissa ja siirryttiin pullolle. Imettäessä oli kätevää, että vauva oli vieressä.

Voimia ap, samojen ongelmien kanssa painitaan täällä. Paitsi että meillä vauva ei nukahda koskaan yöunille ilman tissiä ilman monen tunnin huutoa. Älä usko tota copy pastaajaa liian sinisilmäisesti. Itse uskoin pitkään ja kaduttaa. Takana meillä on pari epäonnistunutta ja epämääräistä kotiunikoulua, vauvan kasvaessa aina vaan vaikeampaa meidän miestä! Nyt tilasin suomalaisen kirjan Unihiekkaa etsimässä, jota uskallan lämpimästi suositella! Aiomme kokeilla siitä jotain huudatusunikoulumenetelmää, kunhan mies on myös lukenut kirjan ja valitsemme yhdessä pelisäännöt. Tähän asti vauvamme on olosuhteiden pakosta nukkunut perhepedissä, ja kärsimme kaikki järjestelystä. Vauva nukkuu noin puolestayöstä eteenpäin käytännössä vain tissi suussa ja pureskee, ryömii ja potkii ja minä olen vihainen päivät yöt läpeensä. Kunhan ensin paranemme flunssasta ja miehellä töissä helpottaa pian!

Höh, kirjoitin pitkän vastauksen ja sitten se katosi. Pointtini oli, että kaikki lapset ei todellakaan nuku hyvin perhepedissä. Kokeilkaa, mikä teillä toimii. Unikoulua ei välttämättä tarvita. Meidän kuopus alkoi nukkua ehjät yöunet, kun siirrettiin lastenhuoneeseen, ilman mitään unikouluja, vaikka hän oli aiemmin heräillyt useita kertoja yössä.

Turvalliset iltarutiinit ja tarpeeksi läheisyyttä PÄIVÄAIKAAN. Siinä hyvä pohja lapsen yöunille. Ap:n lapsi on vielä niin pieni, että hampaatkin voi vaivata. Suosittelen itse tassuttelu-unikoulua, jos näyttää siltä, että yöt eivät ala helpottua. Esikoisella se tuotti muutamassa yössä tulosta ja siinä ei lapsen anneta huutaa yksin sängyssä.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 12:17"]Kyllä vauvasi vielä oppii nukkumaan omassa sängyssä kun sen aika on. Teet nyt niin mikä varmistaa tämän hetken parhaat unet.

[/quote]

Meillä perhepeti on ollut ihana järjestely, KUNNES tuli ekat hampaat ja lapsi oppi liikkumaan paremmin. Nyt vauva on jo niin iso ja kaavoihin kangistunut, ettei millään luopuisi saavuttamistaan eduista! Hyvä ap, että mietit huolella unikoulua etukäteen. Päätä, mitä teet, ja pidä siitä sitten kiinni. Itse ja perheesi tietää, mikä teille on parhaaksi. Ei nuo Searsit, joita joku näköjään tykkää siteerata yksisilmäisesti.

Meillä loppui yönälät siihen, että mieheni piti unikoulun ja minä menin tisseineni niiksi öiksi toiseen huoneeseen nukkumaan korvatulpat päässä. :) tassuttelu-unikoulu, googlaa :)

Jos vauvalla on paha eroahdistus/vierastus niin se tulee usein yölläkin sitten läheisyydenkaipuuna esiin. Pahimmassa vierastusvaiheessa en siksi lähtisi siirtämään vauvaa omaan huoneeseen vaan katsele rauhassa ja odottele hyvää ajankohtaa, lähempänä 1v ikää yleensä lapset tulee rohkeammiksi ja uskaltaa vähän hakea etäisyyttä äitiin, silloin ehkä voisi muuttaa sisaruksen kanssa nukkumaan tms.

Voihan sille tarjota vettä pullosta/nokkamukista yöllä jos tuntuu että janottaa? Tai ottaa pelkästään viereen mutta ei tarjoa tissiä?
Nykytilanteessa jos tuntuu ettei ole tuohon eroahdistukseen liittyvää heräilyä niin olisiko vatsavaivaa, hampaita, allergiaa? Onko unmetusta tms?

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 12:21"]

"Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia." Outo lause??!! Voisiko tuo copy paste - tyyppi tulla joskus avaamaan tuota kopioimaansa tekstiä kun aina sitä tänne tunkee!!! Niin on mustavalkoista tekstiä taas kerran!

[/quote]

Itse käsitän asian siten, että vauvana perusturvallisuutta täysillä saanut vauva "oppii" nukkumaan yksinään taaperoikäisenä. Kun taas ne vauvat, joiden perusturvallisuus on järkkynyt vauvaikäisenä yksin pimeään huoneeseen jättämällä ja huudattamalla, ovat tosi takertuvaisia läpi leikki-iän. Eli jos vauvana antaa läheisyyttä niin paljon kuin vauva itse tarvii, pääsee helpommalla myöhemmin.