Voiko syömishäiriöstä parantua ilman terapiaa?

Hyvällä tuurilla ja kovalla tahdolla ehkä.

Millaista terapiaa tarkoitat siis, psykoterapiaako vai hoitoa noin yleensä? Mun käsittääkseni on ihan mahdollista parantua spontaanisti, mutta ei kai se hirveen todennäköistä ole. Mulla vasta psykoterapia on tuntunut auttavan, mutta kyllähän moni muukin hoito toimii ja tuottaa tuloksia; psykofyysinen fysioterapia, sairaanhoitajan kanssa säännölliset käynnit, ravitsemusterapia jne. Hoitoon kannattaa hakeutua, ei se nyt yleensä ihan itsestään ohi mene kuitenkaan.

Riippuu varmaan syömishäiriöin vakavuudesta. Itse en olisi selvinnyt ilman suljettua osastoa (3krt), avohoitoa (4krt) ja vuosien terapiaa. Mahdollista voi toki olla, mutta epäilen. Vielä parannuttuani vuosien jälkeen syömishäiriö nostaa välillä päätänsä.

Miksi syömishäiriö voi vetää ihmisen noin huonoon kuntoon 4?
Itse taistellut sen kanssa 10 vuotta, mutta näköjään selvinnyt vähällä.

Ohis

Voi parantua. Itsellä auttoi ns. uudet kuviot elämässä. Tutustuin mieheen, )jonka kanssa vieläkin seurustelen) jonka seurassa mulla ei ollut epävarma olo ja tunsin itseni kauniiiksi. Itsellä ehkä vanha huono parisuhde laukaisi syömishäiriöni. Itse aloin myös perehtyä urheiluun, kävin parilla kurssilla liittyen ravitsemukseen missä tajusin myös syömisen tärkeyden, varsinkin kun urheilee paljon.

Ihannoin joskus laihoja ihmisiä, oli mun silmissä kauniita. Nyt kun vartalo ihanne on muuttunut mun silmissäni, niin kauhistelen välillä miten riutunut ja sairaan näköinen on voinut olla mun silmissä kaunista. Toki myös siinä oli muutakin, esim. rankaisin itseäni syömättömyydellä, kun olin riidellyt silloisen poikaystävän kanssa. ja luulin että kelpaan vain laihana(!!?) vaikka ketään ei ollut sanonut mitään sellaista ja aina olin ollut normaaali painoinen ja timmi. Sitten jossian kohtaa et edes tajua että itsekin olet vaan riutunut. Ja siis en uskonut edes kun sisko sanoi että olen laihtunut vaiika puntarikin näytti 7kg vähemmän, on se mieli aika outo :D Itse onneksi heräsin tilanteeseen ennen kuin olin siinä liian syvällä :)

Tietty ihmisillä niin eri tilanteet ja yksilöllistä, toisella voi olla niin juurtuneet tavat että hoito on ainoa keino. Mutta siis kysymykseen vastaus että voi parantua. Mutta uskon että parantuminen on helpompaa jos tajuaa ajoissa mennä hoitoon, ei kannata leikkiä omalla terveydellään :)

Lievästä syömishäiriöstä (kestänyt alle vuoden) voi parantua ilman ulkopuolista apua. Tai ehkä siinä jonkilainen tukena oleva henkilö täytyy olla perheestä tai ystävä, mutta ei mitään terapeuttia tarvitse. Itse paranin teininä tuommoisesta lyhytaikaisesta jonka aikana en mennyt sairaalakuntoon.

En tiedä itsekään, kaikki tapahtui varmaan niin äkkiä. Mulla romahti fyysisen kunnon lisäksi henkinenkin puoli aivan totaalisesti ja se varmaan vaikutti asiaan. Diagnooseja annettiin tämän tästä kiikutettiin sairaalasta toiseen. Fyysinen kunto meni myös äkkiä muutamassa kuukaudessa (tosin oireita ollut pitkään) ja makoilin letkuissa ja suljetulla. Nyt olen parantunut "täysin" (jos täysin ikinä edes voi), mutta tuli tässä kaiken jälkeen hetki, että puolessa vuodessa tippui 15kg pois. Ilman terapiaa yms. En uskoisi olevani enää tässä. On varmaan todella yksilöllistä kuinka se kehittyy ja etenee. Tsemppiä kaikille syömishäiriöitä sairastaville, toivon että jokaisella olisi mahdollisuus parantua!

^ niin ja 8 viestin kirjoitti sama, joka nro 4.

Kyllä voi. Internet on täynnä tarinoita aiheesta, ja keskustelufoorumeilta löytyy vertaistukea. Kannattaa katsoa dokumentteja ja kaikkea muuta itseä koskettavaa.