HULLUT PROTEIINILISÄT!!

Aika karusti ilmaistu mutta periaatteessa olen samaa mieltä. Tavallinen kuntoilija ei tarvitse lisäprotskua yhtään mihinkään, sohvaperunasta puhumattakaan.

silmiin sattuu ja lihakset nauraa

t. m29

Kiitti muistutuksesta, pitääki pistää Fitnesstukkuun uutta tilausta vetämään.

Kyllä itse huomaan eron lihasten palautumisessa, jos on käyttänyt lisäproteiinia. Eri asia kerran viikossa jumpassa käyvällä.

No siellä oikein ammattilainen :D Juu kyllä, kaikki ylimääräinen muuttuu läskiksi. Jopa proteiini. Mutta itsekin käytän salin jälkeen palkkaria eikä ole perse levinnyt (ainakaan sillein läskisti) :D

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 21:14"]No siellä oikein ammattilainen :D Juu kyllä, kaikki ylimääräinen muuttuu läskiksi. Jopa proteiini. Mutta itsekin käytän salin jälkeen palkkaria eikä ole perse levinnyt (ainakaan sillein läskisti) :D
[/quote]

Litran maito on samaa palkkaria, mitä mediatalot kauppaa sulle trendikkäässä pussukassa.

"Asiantuntijat tyrmäävät kuntoilijoiden proteiinilisät

Vastoin uskomuksia kaikki proteiini ei muutu lihasmassaksi, vaan ylimääräinen proteiini varastoituu elimistöön energiana — eli viime kädessä rasvana. Ravitsemustieteilijöiden mukaan lisät ovat turhia.

Yhtäkkiä proteiinit suorastaan pursuavat silmille.

Ruokakaupat ovat täynnä tuotteita, joihin valmistaja on lisännyt tavallista enemmän proteiinia: on proteiinimaitoa, proteiinileipää, proteiinijugurttia, proteiinipuuroa ja proteiinirahkaa. Jos haluaa leipoa proteiinipannukakkua tai proteiinikorvapuusteja, ohjeet löytyvät netistä yhdellä klikkauksellaPuhumattakaan erilaisista proteiinilisistä, patukoista ja palautusjuomista, jotka ovat kuin varkain levittäytyneet marketeissa metrien laajuudelle. Aikoinaan elintarvike myi, kun siinä luki light. Nyt pakkauksessa pitää lukea proteiini.Mistä oikein on kysymys? Kuka tarvitsee proteiinipatukkaa?

Ei ainakaan tavallinen kuntoilija, sanoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Normaalia ruokavaliota noudattava ihminen saa yllin kyllin proteiinia päivittäisistä syömisistään.

Edes aktiivisesti kuntoileva ei kaipaa ylimääräisiä proteiinilisiä, sillä paljon liikkuva saa lihomista pelkäämättä myös syödä paljon – aivan tavallista ruokaa. Lihaa, kalaa, kasviksia, perunaa, pastaa, maitoa ja leipää. Myös vegaanin proteiinintarve täyttyy tavallisilla aterioilla, kunhan mukana on riittävästi proteiinipitoisia palkokasveja.

Proteiinin vähimmäissaantisuositus aikuisille on 0,8 grammaa painokiloa kohti vuorokaudessa. 80-kiloinen tarvitsee tämän mukaan 64 grammaa proteiinia päivässä.

Homma hoituu esimerkiksi sadan gramman kanafileellä, kahdella lasillisella maitoa sekä parilla siivulla juustoa ja leikkelettä. Useimmat meistä syövät päivän aikana vielä paljon muutakin.

Varsinkin liikuntaa harrastavan on silti vaikea välttyä proteiinipropagandalta. Mainostajat vetoavat taitavasti kuntoilijan tunteisiin kertomalla, että treenin teho menee hukkaan, ellei heti harjoituksen jälkeen saa riittävästi proteiinia.

Ja koska harva haluaa kanniskella raejuustoa tai rahkaa treenikassissaan, palautusjuoma tai -patukka on helppo ratkaisu. Myös proteiinijauheesta sekoitettavat palautusjuomat ovat tavallinen näky kuntosalien pukuhuoneissa.

Mikael Fogelholmin mielestä palautusjuomana voisi aivan yhtä hyvin olla tavallinen maito, joka sekin sisältää riittävästi proteiinia. Fogelholm viittaa tutkimuksiin, joiden perusteella edes kovaa harjoittelevilla kilpaurheilijoilla lihasmassan kasvu ei tyssää proteiinin puutteeseen. Sen sijaan hänen mukaansa on jonkinlaista näyttöä siitä, että heti harjoituksen jälkeen saatu proteiini voi edistää lihasten kasvua paremmin kuin myöhemmin syöty proteiiniannos.

"Kilpaurheilijan kohdalla se ei ole ihan tuulesta temmattua, mutta kuntoilijan kohdalla en pidä noin tarkkaa ajoittamista tarpeellisena", Fogelholm sanoo.

Vaikka kukaan ei Fogelholmin mielestä tarvitse palautusjuomia eikä -patukoita, ei niistä hänen mukaansa ole myöskään haittaa.

"Parempi proteiinipitoinen palautusjuoma kuin limsa tai olut", Fogelholm sanoo.

Samaa mieltä on elintarviketieteiden tohtori Merja Suominen.

"Jos ajattelee puhdasoppisen ravitsemustieteellisesti, vastaus on, että tietenkään kukaan ei tarvitse niitä, jos ruokavalio on hyvä. Mutta kun ei se aina ole", Suominen sanoo.

Suominen kiiruhtaa usein itsekin töistä suoraan salille ja hörppää noin desilitran proteiinipitoista palautusjuomaa ennen ja jälkeen kuntosalitreenin. Hänen tavoitteensa ei ole lihasmassan maksimoiminen vaan heikotuksen torjuminen.

"Jos menee nälkäisenä jumppasalille, proteiinipatukka ennen jumppaa voi olla parempi kuin banaani", hän sanoo.

Suominen on ollut laatimassa ravitsemussuosituksia ikäihmisille, joiden proteiininsaanti on tutkitustikin liian vähäistä.

Iäkkään ihmisen elimistö ei myöskään pysty hyödyntämään proteiinia yhtä hyvin kuin nuoren ihmisen elimistö. Siksi proteiinin saantisuositus on yli 65-vuotiaille suurempi kuin työikäisille: he tarvitsevat 1–1,2 grammaa proteiinia päivässä jokaista painokiloansa kohden. Suositukseen yltää normaalia ruokaa syömällä, kunhan ruokavalio on riittävän monipuolinen.

Proteiinia on mahdollista saada myös liikaa, ja pitkään jatkuva liiallinen proteiininsaanti rasittaa munuaisia. Mikael Fogelholmin mukaan terveet munuaiset kestävät kuitenkin suosituksiin nähden jopa viisinkertaisen määrän proteiinia vuorokaudessa.

Suurista ja hyvin erottuvista lihaksista haaveileva kuntoilija voi proteiini-innossaan työntää tavoitettaan kauemmaksi, piiloon rasvan alle. Vastoin uskomuksia kaikki proteiini ei nimittäin muutu lihasmassaksi, vaan ylimääräinen proteiini varastoituu elimistöön energiana — eli viime kädessä rasvana."

http://www.hs.fi/terveys/a1366781272668

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 21:41"]

Mikael Fogelholmin mielestä palautusjuomana voisi aivan yhtä hyvin olla tavallinen maito, joka sekin sisältää riittävästi proteiinia. Fogelholm viittaa tutkimuksiin, joiden perusteella edes kovaa harjoittelevilla kilpaurheilijoilla lihasmassan kasvu ei tyssää proteiinin puutteeseen. Sen sijaan hänen mukaansa on jonkinlaista näyttöä siitä, että heti harjoituksen jälkeen saatu proteiini voi edistää lihasten kasvua paremmin kuin myöhemmin syöty proteiiniannos.

"Kilpaurheilijan kohdalla se ei ole ihan tuulesta temmattua, mutta kuntoilijan kohdalla en pidä noin tarkkaa ajoittamista tarpeellisena", Fogelholm sanoo.

[/quote]

Miksuhan sen sanoi.