BB:stä opittu. Helppo lapsuus, huono tulevaisuus!

Naureskelin eiliselle bb-lähetykselle ja Tornion tytön kovalle viikolle. Ei ihmisen pitäisi tuollaista viikkoa säikähtää. Saa nukkua kuivassa laavussa, lämpimissä makuupusseissa. Aina tulet ja ruoka saatavilla. Ei hoputusta tehtävään, vaan sai oman kunnon ja kykynsä mukaan työskennellä. Myös Jarnon ja Lapin miehen psyyke oli maissa, ihmetten :)

Itse kävin armeijan -90 luvulla, ja odotin rangaistusalueesta samanlaista pyykkistä ja fyysistä testiä, niin kuin ennen armeija oli. Meillä leiri kesti yleensä kolme viikkoa, eli 21 päivää. Neljän vuorokauden unet oli yhteensä viisi tuntia. Tehtiin myös työtä, jolla ei ollut ns. tarkoitusta. Kaikki mitä tehtiin, niin myös purettiin. Ruoka tuli, jos tuli. Joskus itse saatiin riistaa kiinni, mistä tehtiin eväs. Nuotiota ei saanut, kuin harvoin tehdä. Taivasalla pääsääntöisesti myös yöt oltiin. Olin syksyn sateet ja talven kovat pakkaset minun palvelusaikanani. Meillä oli ryhmässä hyvä yhteishenki ja päätettiin, että mistään ei valiteta, vaan tehdään pe*kele. Armeija oli minun tähän astisen elämäni omalla tavalla parasta ja opettavaisinta aikaa.

Tottahan minun lähtökohdat armeijaan oli eri kuin nyky nuorison. Lapsesta asti tein fyysisiä töitä perheeni ja suvun apuna. Minulle lapsena jo opetettiin, että ikinä ei saanut antaa periksi ja sisulla eteenpäin. Nyt pelottaa nykynuorison psyyke. Onko heistä vastuunkantajiksi tulevaisuudessa. Jos luontoon joutuu, niin hermoromahdus tulee viikon sisään?  Eikö meidän vanhempien pitäisi alkaa vaatimaan lapsilta enemmän, eikä päästää liian helpolla? Eikö meidän pitäisi opettaa lapsille, että ilman sähköä, sisävessaa/suihkua ja nettiä myös pärjää. En tarkoita etteikö ne saisi näitä käyttää, mutta opettaa heille myös eläminen myös ilman näitä?

Tottahan toki on väärä vetää johtopäätöksiä jostain BB-ohjelmasta, mutta kun katsoo esim. keskusteluja täällä, niin ei voi välttyä näistä johtopäätöksistä.