Mielialalääkkeet ja lihominen

No, mulla alkoi ruoka maistumaan ja yhtään ei huvittanut liikkua enää. Söin ja söin kunnes oli +30 kg. Sitä sit kannoin kolmisen vuotta ja olin täysin apaattinen. Sitten lopetin lääkityksen ja se onkin ollut paras päätös aikoihin. Keho huusi ulkoilemaan ja teki mieli syödä terveellisesti ja kevyesti. Puolisen vuotta myöhemmin oli kaikki 30 kg lähtenyt. Ei ne läskit ainakaan mun mielialaani parantanut. Musta tuntui että koko aineenvaihdunta hidastui ja keho oli kuin jonkun muun. Söin cipralexin halvempaa versiota.

tietoa tai kokemuksia?

Oma vika.

Jotkut lääkkeet turvottaa, jotkut lisää ruokahalua. On myös mielialalääkkeitä, jotka huonontavat ruokahalua.

Mulla on vähän päinvastaisia kokemuksia.. Aloitin mielialalääkkeen masennukseen ja paniikkiin (venlafaxin) ja aloin niin pelätä, että lihon, joten ruokahalu meni kokonaan. Söin tuota lääkettä puoli vuotta, kunnes lääkäri totesi, että ei ole oikea lääke mulle. Olin laihtunut 12 kiloa (normaalipainon sisällä) ja muutenkin ihan raunio. Vasta kun alkoi olla hallusinaatioita ja jonkinlaista psykoosia niin lääkäri suostui uskomaan, ettei lääke sovi mulle. Nyt olen vähän päälle kuukauden syönyt vain tarvittaessa oxaminia ja kohta pitäisi alkaa jotain uutta lääkettä aloittelemaan...
Mut tosiaan ei se lääke itsessään lihota, vaan ruokahalu lisääntyy JOS lisääntyy. Riippuu tosi paljon ihmisestä.

Mulle määrättiin Remeronia synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Käytin sitä 2½ vuotta, eikä se auttanut masennukseen, mutta paino nousi sinä aikana 35 kg. En jaksanut välittää, kun olin niin masentunut, mutta eipä välittänyt hoitava tahokaan. Painonousu lakkasi, kun lääke lopulta vaihdettiin masennukseen tehoavaksi, mutta niistä kiloista en ole päässyt vieläkään eroon. 

Mulla cipralex lihotti. Eniten just lisäsi laiskaa mielialaa ja ehkä vähän ruokahalua. Siinä saatto olla vähän sellaistakin että kun ei enää ahdistanut niin alko ruoka maistua ja oli kiva ottaa rennosti. Olen myös laihduttanut cipralexin aikana ne kaikki kilot pois. Ja edelleen syön samaa lääkettä..

Minä oon kysellyt lääkkeistä aina niiden sivuvaikutuksia enkä oo huolinut niitä jotka lihottaa tai vie seksihalut. Onneksi on löytynyt semmoisia joissa ei oo ko. sivuvaikutuksia. Esim citalopram sai laihtumaan. Tuttu käytti remeronia ja lihoi kuin jouluporsas.

SSRI:t saattavat aluksi laskea hieman painoa, mutta pidempiaikaisessa käytössä paino nousee lähes kaikilla. En jaksa googlettaa eksaktia vaikutusmekanismia, mutta yksinkertaistettuna tuo perustuu siihen, että SSRI:t alkavat blokata erään entsyymin kautta leptiinin ("kylläisyyshormoni") toimintaa, jolloin syödessä ei tule enää normaalia kylläisyydentunnetta. Pahimmillaan seurauksena saattaa olla jatkuva näläntunne, vaikka muuta ei tekisikään kuin söisi. Itse lihoin SSRI + neurolepti -lääkityksen takia aikoinaan 15 kg yhden kesän aikana, enkä enää suostu koskemaan ko. lääkkeisiin pitkällä tikullakaan. Valitettavasti SSRI on ensimmäinen ja yleensä ainoa vaihtoehto, jota lääkärit tyrkyttävät melkein vaivaan kuin vaivaan, ja sivuvaikutukset saa potilas joko etsiä itse netistä tai kokea kantapään kautta... serotoniinireseptoreita on elimistössä muuten aivojen lisäksi myös mm. luustossa ja ruuansulatuselimistössä, joten SSRI:n haittavaikutukset kohdistuvat myös näihin (mm. osteoporoosin riski kasvaa). Ja aivojen dopamiinisysteeminhän SSRI:t sekoittavat täysin - masennuksen lievittyminen on laiha lohtu, kun mikään ei tunnu enää yhtään miltään ja seksihalut menevät pakkasen puolelle. Olen todennut jo kauan aikaa sitten kroonisen masennuksen olevan pienempi paha kuin psyykelääkkeiden sivuvaikutukset, jotka saattavat lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeenkin jäädä pysyväksi riesaksi.

Mielialalääkket ovat huijausta, minäkin lihoin 15kg, kun pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle lopetin kaikki lääkkeet ja voin hyvin.

Painon sain liikunnalla pois.

Mirtatsapiini tekee sen että on suuren osan ajasta pieni nälkä vaikka söisi.

Tämän takia kaikki psykke lääkkeet lihottavat eli keräävät nestettä eli se johtu sittä että psykke lääkkeet ovat myrkyllisiä tästä lääkäri tai psykiatrisen saairalan saairanhoitajat ei ikinä mainitse poitilalle.

Elimistö suojaa soluja myrkyiltä keräämällä nestettä, mikä liittyy sen kykyyn laimentaa ja eristää haitallisia aineita. Tämä mekanismi toimii seuraavilla tavoilla:

1. Myrkyn laimentaminen solujen ulkopuolella:

Kun myrkkyjä pääsee elimistöön, kudoksiin kertyy ylimääräistä nestettä. Tämä laimentaa myrkkyjen pitoisuutta solujen ulkopuolisessa nesteessä (soluvälitilassa), jolloin yksittäisiin soluihin kohdistuva myrkkyjen vaikutus vähenee.

2. Fysiologinen este soluille:

Nesteen kerääntyminen voi luoda suojaavan puskurin solujen ja myrkkyjen väliin. Tämä hidastaa myrkkyjen pääsyä soluihin ja antaa elimistölle enemmän aikaa poistaa tai neutraloida myrkyllisiä aineita.

3. Turvotus ja kudosten eristäminen:

Myrkytyksen aiheuttama tulehdusreaktio voi johtaa turvotukseen, joka auttaa eristämään vaurioituneet alueet. Näin myrkkyjen leviäminen muihin kudoksiin hidastuu, ja solut voivat säästyä niiden vaikutuksilta.

4. Imusuoniston aktivointi:

Keräämällä nestettä kudoksiin elimistö voi lisätä imusuoniston toimintaa, mikä auttaa kuljettamaan myrkkyjä pois kudoksista ja suodattamaan ne imusolmukkeissa.

5. Verenkierron ja elimistön puolustusjärjestelmän tukeminen:

Nesteen lisääntyminen kudoksissa voi parantaa valkosolujen ja muiden puolustustekijöiden liikettä alueelle. Tämä tehostaa myrkkyjen neutralointia ja vaurioituneiden solujen korjaamista.

Vaikka nesteen kerääminen on osa kehon luonnollista puolustusmekanismia, liiallinen nesteen kertyminen voi aiheuttaa ongelmia, kuten kudosten turvotusta (ödeemaa), ja vaatii joskus lääketieteellistä hoitoa. Tämä reaktio auttaa kuitenkin väliaikaisesti vähentämään solujen altistumista myrkyille.

Essitalopraami täälläkin ja nälkä on koko ajan. Lääke toimii mutta harmillista, että kaikki elämänhalu kohdistuu syömiseen.