Kuinka avata omat tunnelukot?
Vahvimmat tunnelukkoni ovat alistuminen, hyväksynnän haku, uhrautuminen, vajavuus sekä ulkopuolisuus, kaikki erittäin vahvoja.
Olen tällaiset "testit" ottanut usein huumorimielessä, kuitenkin ajatellen että jos tulos kuulostaa hyvältä, se on totta, jos kuulostaa huonolta, koko juttu on humpuukia.
Nyt kuitenkin nuo tunnelukot on avanneet silmäni! Olen aina tiedostanut olevani arka, nolostun ja häpeän itseäni hyvin usein, koko elämäni olen kokenut alemmuuden- ja huonommuuden tunnetta.
Pistän myös toisten tarpeet ja toiveet omieni edelle, enkä osaa arvostaa omia ajatuksiani.
Koitan myötäillä aina muita, enkä uskalla sanoa omia mielipiteitäni ääneen, koska ajattelen että ajatukseni, mielipiteeni ovat täysin turhia ja huonoja. Olen myös aina kokenut oloni hyvin kiusalliseksi ja epämukavaksi suuressa joukossa, tosin nyttemmin olen oppinut tavallaan pitämään sosiaalisista tilanteista, mutta edelleen esimerkiksi puhuminen suurelle joukolle on pelottavaa.
Suurin muutos elämässäni tapahtui pari vuotta sitten, kun tapasin tämänhetkisen poikaystäväni. Hänen ansiostaan osaan olla itsevarmempi kuin ikinä ennen. Tuntuu että häneltä saan ehdotonta rakkautta ja hyväksyntää, jonka avulla olen oppinut jo hiukan arvostamaankin itseäni.
Tunnelukkojen syntyhän on peruja lapsuudesta. En mitenkään pysty muistamaan minkälaisissa tilanteissa nuo minunkin tunnelukkoni olisivat syntyneet. Perheeni oli tavallinen ydinperhe; isä töissä raksalla, äiti kotiäitinä hoitamassa minua ja kahta pikkuveljeäni. Kotimme oli rauhallisella omakotitaloalueella ja naapurissa asui paras ystäväni. Lapsuuteni kuulostaa hyvältä, ellei jopa täydelliseltä ja sitä se mielestäni olikin. Vanhemmat olivat rakastavia, tukevia ja kannustavia. Toki rajatkin meillä oli, ja tukkkapöllyn jos toisenkin muistan saaneeni.
Olen koko teini-iän sekä aikuisuuden (olen nyt 22v.) kamppaillut noiden aiemmin mainittujen ongelmien kanssa, ja nyt tunnelukkotestin ansiosta sain "selityksen" tunteilleni, vielä pitäisi vain saada nuo lukot auki..
Kommentit (18)
Mene vaikka keskustelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa, lue alan kirjoja, netistä löydät tunnelukkohakusanalla mainosta/tietoa kirjasta nimeltä Tunne lukkosi...
Tuota kirjaa olenkin etsiskellyt, koitan sen saada käsiini.
-AP
Vapaata lainausta Kimmo Takasen kirjasta "Tunne lukkosi":
Tunnelukot alkavat hiljalleen aueta, kun opit vahvistamaan itsessäsi olevaa vastuullista aikuista, joka puolestaan pitää huolta sisäisestä lapsestasi. Sinä kuuntelet, rohkaiset, kannustat, suojelet, lohdutat ja puolustat sisäisen lapsesi tarpeita. Olet hänelle sillä hetkellä se aikuinen, jota lapsena kaipasit vaikealla hetkellä tueksesi.
Lapsena sinulla oli kohdatessasi vaikeuksia kolme selviytymiskeinoa. Voit pohtia, mikä oli sinulle tyypillisin toimintamalli: eristäytyvä suojelija, joka haluaa välttää ja paeta ikäviä tunteita ja tilanteita; mukautuva antautuja, joka alistuu ja uhrautuu, on kiltti ja myöntyvä; vai aggressiivinen hyökkääjä, joka vihaisena hakee tarpeilleen tyydytystä kohdellen toisia huonosti.
Tunnelukon aktivoituessa toimit sisäisen lapsesi käyttäytymismallin mukaan. Sinussa olevan vastuullisen aikuisen pitää saada sisäinen lapsesi tyytyväiseksi tyydyttäen hänen emotionaaliset tarpeensa. Vastuullisen aikuisen sinussa pitää vahvistua opettelemalla aikuisuutta ja sen haltuunottoa. Aikuisuuden vahvistaminen on vuoropuhelua sisäisen lapsesi kanssa.
Nro 5
Mulla olisi tuo kirja myytävänä, jos kiinnostaa.
https://www.huuto.net/kohteet/avaa-tunnelukkosi-vapaudu-elamaan-taydesti/349139880
Hienoa, että olet tiedostanut omat tunnelukkosi. Tuossa Tunne lukkosi -teoksessa on paljon harjoitteita siitä, miten saada yhteys sisäileen lapseen. Kun jokin tunnelukko aktivoituu eli koet seuraavan kerran esim. häpeää, osaat auttaa itseäsi pääsemään siitä tunteesta eroon. Tunnelukon aktivoituessa palaamme lapsuuden käyttäytymismalliimme. Harjoitteiden avulla opit käymään dialogia sisäisen lapsesi kanssa.
Tunnelukkoon käsiksi pääseminen ei onnistu tai ainakin se on kovin vaikeaa, jos olet nyt onnellinen ja tasapainoinen eli kaikki on hyvin. Lukon avaamista helpottaa, että tilanne on ns. päällä, jotta pääset siihen tunteeseen kiinni. Suosittelen kirjan lukemista! :)
Kirjaan on myös jatko-osa, Päästä irti.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 15:50"]Tuota kirjaa olenkin etsiskellyt, koitan sen saada käsiini.
-AP
[/quote]
ihan kirjastosta löytyy ja ellei hyllyssä ole niin voi varata. Ei sen kummempaa etsiskelyä kaipaa. Yliopiston omissa kirjakaupoissa voi olla myytävänäkin. Mielestäni treella joskus näin.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 16:56"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 15:50"]Tuota kirjaa olenkin etsiskellyt, koitan sen saada käsiini. -AP [/quote] ihan kirjastosta löytyy ja ellei hyllyssä ole niin voi varata. Ei sen kummempaa etsiskelyä kaipaa. Yliopiston omissa kirjakaupoissa voi olla myytävänäkin. Mielestäni treella joskus näin.[/quote]
Akateemisesta ostin mutta löytyy varmaan ihan kaikista kirjakaupoista, ellei ole sattunut loppumaan. Pikkupaikkakunnan kirjakauppias voi tilata kirjan asiakkaan niin toivoessa.
Olet esikoinen? Tuleeko mieleen tilanteita lapsuudesta siltä pohjalta tunnelukkojasi ajatellen?
En hae vanhempien ja pikkusisarusten syyllistämistä vaan ymmärtämistä ja itsesi hyväksymistä ja halutessasi mahdollisuutta muuttaa käytöstäsi.
t: yksi samansorttinen
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 15:16"]
Vahvimmat tunnelukkoni ovat alistuminen, hyväksynnän haku, uhrautuminen, vajavuus sekä ulkopuolisuus, kaikki erittäin vahvoja.
Olen tällaiset "testit" ottanut usein huumorimielessä, kuitenkin ajatellen että jos tulos kuulostaa hyvältä, se on totta, jos kuulostaa huonolta, koko juttu on humpuukia.
Nyt kuitenkin nuo tunnelukot on avanneet silmäni! Olen aina tiedostanut olevani arka, nolostun ja häpeän itseäni hyvin usein, koko elämäni olen kokenut alemmuuden- ja huonommuuden tunnetta.
Pistän myös toisten tarpeet ja toiveet omieni edelle, enkä osaa arvostaa omia ajatuksiani.
Koitan myötäillä aina muita, enkä uskalla sanoa omia mielipiteitäni ääneen, koska ajattelen että ajatukseni, mielipiteeni ovat täysin turhia ja huonoja. Olen myös aina kokenut oloni hyvin kiusalliseksi ja epämukavaksi suuressa joukossa, tosin nyttemmin olen oppinut tavallaan pitämään sosiaalisista tilanteista, mutta edelleen esimerkiksi puhuminen suurelle joukolle on pelottavaa.
Suurin muutos elämässäni tapahtui pari vuotta sitten, kun tapasin tämänhetkisen poikaystäväni. Hänen ansiostaan osaan olla itsevarmempi kuin ikinä ennen. Tuntuu että häneltä saan ehdotonta rakkautta ja hyväksyntää, jonka avulla olen oppinut jo hiukan arvostamaankin itseäni.
Tunnelukkojen syntyhän on peruja lapsuudesta. En mitenkään pysty muistamaan minkälaisissa tilanteissa nuo minunkin tunnelukkoni olisivat syntyneet. Perheeni oli tavallinen ydinperhe; isä töissä raksalla, äiti kotiäitinä hoitamassa minua ja kahta pikkuveljeäni. Kotimme oli rauhallisella omakotitaloalueella ja naapurissa asui paras ystäväni. Lapsuuteni kuulostaa hyvältä, ellei jopa täydelliseltä ja sitä se mielestäni olikin. Vanhemmat olivat rakastavia, tukevia ja kannustavia. Toki rajatkin meillä oli, ja tukkkapöllyn jos toisenkin muistan saaneeni.
Olen koko teini-iän sekä aikuisuuden (olen nyt 22v.) kamppaillut noiden aiemmin mainittujen ongelmien kanssa, ja nyt tunnelukkotestin ansiosta sain "selityksen" tunteilleni, vielä pitäisi vain saada nuo lukot auki..
[/quote]
Moneenko kohtaan sinulla tuli "ei tunnelukkoa"?
On olemassa teoria, jonka mukaan tunnelukko on yksi mielen mekanismeistä. Kun kokemus ylittää mielen käsittelykyvyn, lukottaa mieli kokemuksen, sekä siihen liittyvän tunnetilan säilyttääkseen toimintakykynsä.
Tunnelukko on mahdollista avata kokemalla lukotettu kokemus uudelleen valmiuksilla, joilla kokemus pystytään käsittelemään. Mikäli lukon muistetaan syntyneen aiemmin tai huomataan resonoivan jossain tilanteessa, voidaan yrittää houkutella lukko pintaan. Tämä voi onnistua käsittelemällä kokemusta esim. itsenäisellä ajatustyöllä tai kertomalla kokemuksesta. Kun huomataan, mistä tunnetilasta on kyse,(esim.pelko,kauhu,ikävä,suru) voidaan pyrkiä lukkoon voimistamalla tunnetilaa, jolloin sen on mahdollista aueta. Onnistuminen tuottaa usein vapauden-, mielihyvän-, ja euforian tuntemuksia.
Hei,
Oon tässä pohtinut olenko avannut jonkin tunnelukkoni, kenties miellyttämisen..?
Olin pitkään lapsena epävarma, en kehdannut vielä aikuisenakaan aina suoraan ilmaista omaa mielipidettä. Menin pitkään sitä mukaa, mitä toiset sanoivat.
Nyt kolmenkympin kynnyksellä olen ikään kuin heräämässä. Olen saanut uutta tarmoa, tilanteisiin en oikein ole päässyt, mutta pohtinut esim. minulle hankalan ihmisen seurassa olemista seuraavan kerran, miltä on tuntunut hänen käytös
Tämä tosiaan vasta ajatuksen tasolla, mutta on tunne että voin jo vihdoin sanoa suoraan, miltä käytös on tuntunut. Oli se reaktio mikä hyvänsä.
Minulla on myös kyseinen tunnelukko kirja, jota en olekaan aikoihin lukenut. Voisipa taas
Mutta tosiaan, on alkanut tuntua, että olen avannut miellyttämisen tunnelukon ja olen enemmän oma itseni<3
Tietääkö kukaan, millä hakusanoilla voisi löytää vastaavaa kirjallisuutta / artikkeleita englanniksi?
Lue läheisriippuvuudesta. Löytyy ihan hyvin netistäkin suomeksi näin alkuun.
Suosittelen myös Tommy Hellstenin "Virtahepo olohuoneessa" -kirjaa heti alkuun.
Kuinka paljon häpeällä kasvatus on vaikuttanut tunnelukkoihisi?
Ohoh, sainkin enemmän vastauksia (ja asiallisia sellaisia!) kuin odotin :)
5: Tällä hetkellä olen onnellinen ja elämässäni on kaikki hyvin - noita noloja, ulkopuolisia hetkiä lukuunottamatta. En ole muistaakseni koskaan kokenut elämääni ihan oikeasti onnettomaksi tai epätasapainoiseksi. En siis oikein tiedä olisiko minulla ollut tuollaista "päällä ollutta" tilannetta oikein koskaan..
7,8: Asun suht pienellä paikkakunnalla ja kirjastosta olen varannut teoksen, menee vielä hetki että sen saan :)
9: Kyllä olen esikoinen. En mitenkään muista tuollaisia tilanteita. Ja ymmärrän mitä kysumykselläsi haet takaa, sillä samaa olen tosiaan itsekin koittanut miettiä. Olisi paljon helpompaa muistaa edes yksi asiaan mahdollisesti liittyvä muisto/tapahtuma lapsuudesta, sitä kautta varmasti saisi asioita ajateltua auki.
10: 7 ( Pessimistisyys, riittämätön itsekontrolli,
kietoutuneisuus, emotionaalinen estyneisyys, hylkääminen, tunnevaje, kaltoin kohtelu)
-AP