Työtön! kyselläänkö sulta paljon missä oot töissä yms?

Ei kovin kivasti sanottu ystävältäsi...Jos toiste joku noin kommentoi, niin vastaa, että "ei tämä minunkaan ensisijainen valinta ole, mutta kaikki ei aina ole omista haluista kiinni ja koetan suhtautua kaikkiin elämän heittämiin haasteisiin positiivisesti ja olenkin löytänyt päiviini mielekästä tekemistä harrastusten, opintojen ja läheisten ystävyyssuhteiden kautta".

Peruskeskustelu menee kutakuinkin niin että

"Missä olet töissä?" - No mulla päätty just työsuhde että tässä on vähän siirtymävaihe menossa...  "No onkos sun alalla töitä?" - Ei välttämättä mun erityisosaamisalueella, mutta pystyn hakemaan aika monipuolisesti eri paikkoihin, joten kyllä koko ajan jotain on avoinna. "Ootko hakenut niihin" - Joo en ole, ihan huvikseni olen rahaton ja mietin että jos en pysty kohta maksamaan lainaa niin olenko mieluummin luottotiedoton vai kuollut. Tai siis oikeasti vastaan että kyllähän sitä koko ajan on hakemuksia vetämässä.

Tuossa vaiheessa keskustelua tullaan sitten siihen keskustelukumppanille järkyttävään vaiheeseen kun hän alkaa miettiä, että minä olen hakenut töitä, mutten ole saanut. Eli minussa on joku vika! Ja tällöin tulee vielä viimeinen kysymys "Oletko sitten siivoojan töitä ajatellut, kun niihin pääsee kuka vaan?" - On niissä hakemuksissa ollut siivojankin paikkoja, muttei ole tärpännyt. Tuon jälkeen vaihtuu puheenaihe, koska suurin osa ihmisistä ei voi kuvitellakaan, että joku on niin huono ihminen, ettei kelpaa edes siivoojaksi.

Olen opetellut siihen, että annan noiden kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tiedän, että teen tilanteelleni kaiken minkä voin, ja samalla tiedän, että on paljon ihmisiä, joille työtön on maailman pahin loiseläin. Valitettavasti en saa itseäni muuttumaan työlliseksi vaikka miten halveksutaan, joten pitää vain oppia kantamaan itsensä vaikka miten hävettää ja harmittaa.

Mulla on jonkinlaisia mielenterveysongelmia masennusta yms en oo saanut diagnoosia mutta epäilen vahvasti.  Kerran olin facebookissa ja kerroin juuri asioitani yhdelle läheiselle ystävälle sielä. Olimme koulussa. Tämä kaveri tulee kurkkimaan ja näkee mitä kirjoitin!! todella henk.kohtaista juttua.  Tuntuu muutenkin, että tää kaveri "utelee" tosi paljon milloin mistakin. Mulle se vaan on liikaa, sillä jos olen tietyssä mielentilassa menen ikäänkuin "lukkoon kun heitetään jotain tosi kummallista. 

[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 16:20"]

Peruskeskustelu menee kutakuinkin niin että

"Missä olet töissä?" - No mulla päätty just työsuhde että tässä on vähän siirtymävaihe menossa...  "No onkos sun alalla töitä?" - Ei välttämättä mun erityisosaamisalueella, mutta pystyn hakemaan aika monipuolisesti eri paikkoihin, joten kyllä koko ajan jotain on avoinna. "Ootko hakenut niihin" - Joo en ole, ihan huvikseni olen rahaton ja mietin että jos en pysty kohta maksamaan lainaa niin olenko mieluummin luottotiedoton vai kuollut. Tai siis oikeasti vastaan että kyllähän sitä koko ajan on hakemuksia vetämässä.

Tuossa vaiheessa keskustelua tullaan sitten siihen keskustelukumppanille järkyttävään vaiheeseen kun hän alkaa miettiä, että minä olen hakenut töitä, mutten ole saanut. Eli minussa on joku vika! Ja tällöin tulee vielä viimeinen kysymys "Oletko sitten siivoojan töitä ajatellut, kun niihin pääsee kuka vaan?" - On niissä hakemuksissa ollut siivojankin paikkoja, muttei ole tärpännyt. Tuon jälkeen vaihtuu puheenaihe, koska suurin osa ihmisistä ei voi kuvitellakaan, että joku on niin huono ihminen, ettei kelpaa edes siivoojaksi.

Olen opetellut siihen, että annan noiden kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tiedän, että teen tilanteelleni kaiken minkä voin, ja samalla tiedän, että on paljon ihmisiä, joille työtön on maailman pahin loiseläin. Valitettavasti en saa itseäni muuttumaan työlliseksi vaikka miten halveksutaan, joten pitää vain oppia kantamaan itsensä vaikka miten hävettää ja harmittaa.

[/quote]

Hullua kysellä tollasia. Eikö oikeesti oo muuta puheenaihetta kuin tentata noin?