13-vuotias hukassa identiteettinsä kanssa..

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:13"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:49"]

Eli en kiinnittäisi oikein mitään huomiota, vaan kuittaisin, että jaaha, otakko jauhelihapihviä lisää.

[/quote]

Vaikka et tietäisi, vaatiko paljon rohkeutta tulla sen asian kanssa sinun luoksesi ja miten paljon lapsi haluaa ehkä puhua asiasta? Vau.

[/quote]

No jos todella asia olisi sellainen, mistä pitää puhua. Mutta oikeasti, ei 13-vuotiaalla oikein vielä ole mitään seksuaalisuutta. Suhtautuisin asiaan varmaankin samalla tavalla kuin siihen, miten hän kiihkeästi puhuu, kuinka hänestä tulee lentokapteeni, joka tienaa 15 miljoonaa ja ostaa asunnon New Yorkista. Kannustavasti, mutta en kyllä alkaisi hänen kanssaan vaahtoamaan, miten hienoa ja just noin ja pidä tosta kiinni ja tota kohti.Koko ajan ymmärtäisin, että tässä nyt puhuu lapsi, joka kokeilee eri asioita, haaveilee niistä, eikä oikein käsitä edes, mistä haaveilee.

Se tässä nykyelämässä itseäni risookin, että jo viisvuotiaita pidetään oman elämänsä sankareina, joiden tempauksiin ja toimiin pitää perheessä suhtautua kuolemanvakavasti. Meidän Liinulla on identiteettikriisi, se sanoi olevansa koira! Ainakin se oli lattialla ja haukkui. Siispä nyt meidän kaikkien on osoitettava, että ei koirana olossa ole mitään se pahempaa kuin ihmisenä olossakaan, kyllä koirat on hienoja ihmisiä ja me ainakin ens viikonloppuna mennään Liinun kanssa pantaostoksille!

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:13"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:49"]

Eli en kiinnittäisi oikein mitään huomiota, vaan kuittaisin, että jaaha, otakko jauhelihapihviä lisää.

[/quote]

Vaikka et tietäisi, vaatiko paljon rohkeutta tulla sen asian kanssa sinun luoksesi ja miten paljon lapsi haluaa ehkä puhua asiasta? Vau.

[/quote]

Poikahan tässä kuulemma kovin avoimesti toitottaa seksuaalisuudestaan, joten tuskin se on kovin paljon rohkeutta vaatinut. Sanoisin, aloittajan kirjoitukset luettuani, että kyse on todellakin murrosikäisen huomionhakuisuudesta ja erilaisten asioiden ihannoinnista ja kokeilunhalusta. Tietty jos se saa vielä vanhusten kulmat nousemaan, sen parempi.

Itse piti uskovaissävytteisessä ympäristössäni toitottaa ateismiani, koska ei tullut nämä lesboasiat mieleenkään tuon ikäisenä. Jos olisin sen keksinyt, varmaan olisin sitä käyttänyt.

Erittäin suurella todennäköisyydellä ohimenevää! Vaikka eihän se haittaa jos poika bi onkin. Mutta tuossa iässä sitä identiteettiä vasta rakennellaan, voi muovautua vielä umpiheteroksi tai homoksi.

Eihän sitä tiedä tykkääkö miehistä vai ei jos ei kerran kokeile.

Minusta on ihan asiallista sanoe, että: "saat olla seksuaalisuudeltasi ihan mikä vaan, mutta se on yksityinen asia, jota ei tarvitse heti kätellessä kertoa. Enhän minäkään kerro jokaiselle vastaantulijalle olevani hetero."

Niin, mäkin ajattelin että ei se nyt ihan kiveenhakattua vielä ole.. Aiheuttaa pian itselleen ongelmia kun kertoo siitä muille, joutuu kiusatuksi...

ap

Olenko ihan hakoteillä? Mitä siis tarkoitat tuolla? Eli sä epäilet, mitä poikasi on tai voi olla, mutta poika itse ei voi epäillä? No olet, olet hakoteillä :)

Useimmat ihmiset ovat jonkun verran biseksuaaleja. Sinä ja minäkin. Samoin umpihomot. Joku pieni juonne on myös biseksuaalisuutta. Seksuaalisuuden pääosa sitten aikanaan asettuu jonnekin, 13-vuotiaasta ei vielä voi sanoa, mihin.

Ei nuoret nykyään enää joudu kiusatuiksi seksuaalisen suuntautumisensa takia, ainakaan omanikäistensä joukossa.

Minullakin oli yläasteiässä ihastuksia samaan sukupuoleen ja kiihotuin myös seksuaalisesti samasta sukupuolesta. Määrittelin tuolloin itseni ihan avoimesti bi:ksi eikä koskaan ollut ongelmia. Nyt kolmekymppisenä olen kallistunut enemmän vastakkaiseen sukupuoleen, enkä enää edes kiihotu samasta sukupuolesta, joten kai se oli kuin olikin vaihe. Pidän mahdollisena, että mikäli olisin päätynyt suhteeseen tai seksuaaliseen kanssakäymiseen saman sukupuolen kanssa, olisi vaaka kallistunut toiseen suuntaan. Seksuaalisuus ei ole kiveen hakattu, ja kyllä kaikkea saa kokeilla mikä hyvältä tuntuu, niin sitä itsensä löytää.

Sano, että kaikki järjestyy ja asia kyllä selviää ajallaan :) Ehkä se vähän helpottaisi pojan oloa.

Olenko hakoteillä, tarkoitin sillä sitä että olenko väärässä kun epäilen koko bi-seksuaaliksi julistautumista. Yritän puhua varovaisesti etten loukkaa tai anna kuvaa että en hyväksy, mutta käsittääkseni se ei tuossa iässä vielä ole niin vakaata.. :) Ilmeisesti en kuitenkaan ollut hakoteillä, koska monet teistä sanovat että voi olla ohimenevää.. Kyllä meilläpäin vaan sitä h..o -sanaa käytetään ihan haukkumanimenä, ei poikani kaverit mutta muut koulutoverit kyllä..

No mitä ihmettä, miksi sen pitäisi olla ohimenevää? Minä uskon, että kaikki meistä ovat enemmän tai vähemmän bi-seksuaaleja. Ihanaa ja rohkeaa, jos poikasi uskaltaa avoimesti puhua aiheesta, jonka ilmeisesti hänen vanhempansakin tuomitsevat ja toivovat olevan "ohimenevä villitys".

Mikään ei ole lapselle niin kurjaa, kuin vanhempien selkeä toive siitä, että lapsi olisi jotain muuta kuin on.

Mikään ei ole lapselle niin kurjaa, kuin vanhempien selkeä toive siitä, että lapsi olisi jotain muuta kuin on.

Näin. Mieti ap tätä ihan vakavissaan. 

Kyllä sen homo-sanan voi kirjoittaa kokonaan, se ei ole kirosana. Sama kun kirjottaisi h..ero.

Siksihän juuri olenkin varovainen puheissani. Älkääkä huoliko, tuo teini tietää että hyväksymme hänet täysin, ja jos joskus joudummekin jotain hetken sulattelemaan, ei se häntä riko. Vai kuinka monen 13-vuotiaan kuvittelette juttelevan vanhemmilleen seksuaalisuudestansa?

Tarkoitatko että poikasi on ilmoittanut että on Homo. No jos näin on niin eihän se mitään haittaa. Anna hänen olla homo tai hetero. Ei siinä huuto auta, rikkoo vain teidän välejä.

Loppujen lopuksi se on hänen asia kumpaa hän on ei vanhempien. Vanhempien tehtävä on tukea lastaan hänen vaiheissaan ei tuomita.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 15:55"]

Siksihän juuri olenkin varovainen puheissani. Älkääkä huoliko, tuo teini tietää että hyväksymme hänet täysin, ja jos joskus joudummekin jotain hetken sulattelemaan, ei se häntä riko. Vai kuinka monen 13-vuotiaan kuvittelette juttelevan vanhemmilleen seksuaalisuudestansa?

[/quote]

No minun tytär sanoi vasta saman, että on bi ja on 13v, eli liekö tuo nyt niin erikoista. Olkoon jo sniin tuntee.

Niin ja voihan olla että tykkää kummastakin niin miehistä kuin naisistakin. Ei kaikki ole vain yhden sukupuolen perään. Jotkut ihmiset on kiinnostuneita kummastakin sukupuolesta.
Kerro lapsellesi että hyväksyt hänet sellaisena kuin on ja asia on käsitelty. 

Otsikkoon viitatakseni, tietysti 13-vuotiaalla on identiteetti hukassa! Sehän alkaa vasta muodostua.

Ap, kannattaa vielä keskustella pojan kanssa. Minustakin 13v. on vielä kovin nuori tietämään seksuaalista suuntautumistaan. Kannattaa kuitenkin antaa pojan itse pohtia asiaa. Silti on varmaan hyvä ääneen mainita, että on ok. millaiseen tulokseen hän päätyykään, mutta on myös ok, jos ei vielä tiedä. Ton ikäisen ei ole vielä mikään pakko olla kiinnostunut seurustelusta ollenkaan. VOI olla, mutta iso osa pojista yhä nykyäänkin on vielä aika lailla lapsia tossa iässä. Nykyään on vaan vähemmistöjen, esim. homojen oikeuset niin tapetilla.

Voi Belzebub mitä taas olet mennyt tekemään! Olet kierouttanut nuoren pojan pään tuollaisilla ällöttävillä ajatuksilla! Miehien ei tulisi ikinä tuntea seksuaalista vetovoimaa toista miestä kohtaan, se on luonnonvastaista! Sinun äitinä tulisi nyt hoitaa poikasi henkistä hyvinvointia, esimerkiksi käyttämällä häntä kirkossa oppimassa kuinka luonnotonta tuollaiset ajatukset ovat. Rukoile hänen puolestaan!