Lue keskustelun säännöt.
Ajattelematon anoppi
16.08.2014 |
Minä ja mieheni sisko satuimme raskaaksi samoihin aikoihin. Hänen lapsensa syntyi keskosena ja anoppi päätti pysyä hissukseen meidän raskausonnesta "kun hänellä on niin vaikeaa". Minä ymmärsin tämän hyvin. Muutaman kuukauden päästä oma lapseni kuoli kohtuun ja olin aivan murskana. Minulla ei ole omaa äitiä tai edes sukua lähellä, joten kaipasin tukea. Hilpeä anoppi soitti jo saman viikon aikana kertoakseen ihanasta (ainoasta ja elävästä) lapsenlapsestaan. Se tuntui kuin puukoniskulta. Meidän kuolleesta lapsesta ei ole suru-uutisen jälkeen puhuttu. Sama meno on jatkunut jo vuoden, enkä vieläkään ole henkisesti valmis tapaamaan siskon perhettä. Suku tyrkyttää vauvakuvia, mutta se saa minut lamaantumaan. Nyt olen jälleen raskaana, mutta hermoraunioina kun "ei tästäkään kuitenkaan mitään tule". Lisäksi pelkään ettei lapseni ole muille yhtä tärkeä vaikka syntyisikin elävänä.
Olen ihan lukossa. Menneelle en voi enää mitään, mutta en tiedä miten voisin huomauttaa kohteliaasti, että tarvitsen NYT rauhaa suruni keskellä ja tukea vaikean raskauteni takia. Onko muut olleet samankaltaisessa tilanteessa tai miten itse toimisitte?
Kommentit (6)
Älä kerro raskautta ennen kuin olet voiton puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 16:07"]
Älä kerro raskautta ennen kuin olet voiton puolella.
[/quote]
Mitä tuo tarkoittaa? Kohtukuolema eli yli 22-viikkoa, ei ole "voiton puolella"? Sittenkö pitäisi kertoa kun on ulkona?
Minusta on tärkeää ettei lapsi vain tupsahda tyhjästä, vaan että ainakin lähipiiri tietää. Myötäeläessä lapsi on yhtä todellinen, vaikkei sitä kykenisi ulkopuolisena havaitsemaan. Raskaus sujuu stressittömämmin kun ei tarvitse salailla mitään. Ja siinä tapauksessa jos tulee vaikeuksia tai lapsi kuolee, niin ei (tavallisesti) jää yksin. Kenenkään ei pitäisi joutua kamppailemaan yksin.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 16:48"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 16:07"]
Älä kerro raskautta ennen kuin olet voiton puolella.
[/quote]
Mitä tuo tarkoittaa? Kohtukuolema eli yli 22-viikkoa, ei ole "voiton puolella"? Sittenkö pitäisi kertoa kun on ulkona?
Minusta on tärkeää ettei lapsi vain tupsahda tyhjästä, vaan että ainakin lähipiiri tietää. Myötäeläessä lapsi on yhtä todellinen, vaikkei sitä kykenisi ulkopuolisena havaitsemaan. Raskaus sujuu stressittömämmin kun ei tarvitse salailla mitään. Ja siinä tapauksessa jos tulee vaikeuksia tai lapsi kuolee, niin ei (tavallisesti) jää yksin. Kenenkään ei pitäisi joutua kamppailemaan yksin.
[/quote]Käsitin, että ap on uudelleen raskaana. En mä muista enää noita viikkoja. Niin joka tapauksessa itse en ainakaan tuossa tilanteessa kertoisi sukulaisille olevani raskaana ennen kuin todella näyttäisi siltä, että hyvin menee. Eihän sitä sittenkään varmaa tiedä mutta itsestäni tuntuisi paremmalle niin.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 16:57"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 16:48"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 16:07"]
Älä kerro raskautta ennen kuin olet voiton puolella.
[/quote]
Mitä tuo tarkoittaa? Kohtukuolema eli yli 22-viikkoa, ei ole "voiton puolella"? Sittenkö pitäisi kertoa kun on ulkona?
Minusta on tärkeää ettei lapsi vain tupsahda tyhjästä, vaan että ainakin lähipiiri tietää. Myötäeläessä lapsi on yhtä todellinen, vaikkei sitä kykenisi ulkopuolisena havaitsemaan. Raskaus sujuu stressittömämmin kun ei tarvitse salailla mitään. Ja siinä tapauksessa jos tulee vaikeuksia tai lapsi kuolee, niin ei (tavallisesti) jää yksin. Kenenkään ei pitäisi joutua kamppailemaan yksin.
[/quote]Käsitin, että ap on uudelleen raskaana. En mä muista enää noita viikkoja. Niin joka tapauksessa itse en ainakaan tuossa tilanteessa kertoisi sukulaisille olevani raskaana ennen kuin todella näyttäisi siltä, että hyvin menee. Eihän sitä sittenkään varmaa tiedä mutta itsestäni tuntuisi paremmalle niin.
[/quote]
Miksi se tuntuisi paremmalta? Koska anoppi oli ilkeä? Ap kuitenkin tarvitsee ja toivoo tukea uudenkin raskauden kanssa.
Keskenmenoa tai kohtukuolemaa ei pysty ennustamaan, edes siitä että näyttää menevän hyvin. Vaikealla raskaudella tarkoittanee henkistä puolta, toivottomuutta ja pelkoja.
Olisi miehesi tehtävä kertoa suvulleen, miltä sinusta tuntuu. Pyytää hienotunteisuutta ja tukea. Miten hän muuten on reagoinut ja miten suku on häntä tukenut?
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 15:06"]
Olisi miehesi tehtävä kertoa suvulleen, miltä sinusta tuntuu. Pyytää hienotunteisuutta ja tukea. Miten hän muuten on reagoinut ja miten suku on häntä tukenut?
[/quote]
Mieheni on meistä vahvempi ja kuuntelee puhelimessa kiltisti äitinsä juttuja, välillä yrittää ujuttaa väliin jotain minun raskausvoinnistani muttei siitä keskustelua tule. Tietysti hän on tietoinen kuinka rikki minä olen, mutta yrittää selittää suvun käytöstä sillä "etteivät he tarkoita pahaa" (enkä niin uskokaan, vaan minua harmittaa se ajattelemattomuus). Haluan pitää hyvät välit, mutta en löydä sanoja jotka haluan anoppini kuulevan vaikka sitten mieheni välityksellä.
ap