Anorektikko innokas leipomaan, onko tervettä?
Lähipiirissäni on nuori syömishäiriötä sairastava tyttö, joka on parin vuoden sisällä innostunut leipomaan ja on kehittynyt erittäin taitavaksi siinä: instagram on täynnä ruokakuvia. Tekee todella kauniita kakkuja, laittaa kavereilleen kivoja tyttöjen iltoja herkkuineen, leipoo usein (ei mitään sämpylöitä vaan mitä rasvaisempaa ja makeampaa, sen parempi) ja stailaa leipomukset kauniisti kuviin.
Olisin iloinen tästä harrastuksesta, jos ei samalla surettaisi. Hän on todella laiha, alipainoinen, ja tiedän ettei hän syö leipomuksiaan koskaan. On ehkä innokas leipomaan koska ei tarvitse säännöstellä sitä lihomisen pelossa, kun ei kerran syö. Ehkä nauttii siitä tunteesta, minkä kieltäytyminen saa aikaan?
Oletteko itse käyttäytyneet näin syömishäiriössä tai tunnistatteko käyttäytymisestä jonkun toisen?
Kommentit (15)
Muille leipomominen ja ruoanlaitto on ihan anoreksian "oppikirja-oire"
Jep, useinhan syömishäiriöstä kärsivät tykkäävät juuri kokkailusta ja leipomisesta mutta eivät vain itse syö tekemyksiään
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 16:06"]Jep, useinhan syömishäiriöstä kärsivät tykkäävät juuri kokkailusta ja leipomisesta mutta eivät vain itse syö tekemyksiään
[/quote]
Mutta saattaavat sivusta seurata, kun perhe ja ystävät syövät näitä.
Tosiaan tyypillistä syömishäiriöisille. Olin kerran kurssilla, jonka kahvitauoille eräs luurangon laiha kurssilainen toi jatkuvasti meille leivonnaisiaan, itse ei syönyt koskaan niitä, eikä mitään syönyt edes lounastauolla.
Tyypillistä anorektikolle, ovat yleesnsä kiinnostuneita ruuanlaitosta sekä leipomisesta tavallaan näin peittävät omaa sairauttaan
Minulla oli yläkouluikäisenä anorektinen kaveri joka ei vaan leiponut vaan varmisti aina, että minä syön hyvin ja ettei minulla vaan ole nälkä (minun BMI 19-20 hänen vajaa 14). Liikuntapainotteisilla luokkaretkillä/leirikouluissa (hiihtämistä, pyöräilyä, vaeltamista) hän oli aina ensimmäisenä hakemassa minulla extraruokaa :D
Olihan se outoa, etenkin kun hän ei itse syönyt vaikka kuinka koitin maanitella.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 16:12"]
Tyypillistä anorektikolle, ovat yleesnsä kiinnostuneita ruuanlaitosta sekä leipomisesta tavallaan näin peittävät omaa sairauttaan
[/quote]
Ei ne peittele, ne saa jotain kiksejä siitä, että muut syö.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 16:10"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 16:06"]Jep, useinhan syömishäiriöstä kärsivät tykkäävät juuri kokkailusta ja leipomisesta mutta eivät vain itse syö tekemyksiään
[/quote]
Mutta saattaavat sivusta seurata, kun perhe ja ystävät syövät näitä.
[/quote] Sherlock!
Se itse anoreksia ei ole tervettä joten hieman hassu kysymyksen asettelu...
Mutta kuvaamasi toimintahan on hyvin tyypillistä anorektikoille.
Vastaus tulikin jo monilta. Itse sairastin teininä vakavan anoreksian ja silloin suurimpia intohimojani oli kokkailu ja leipominen - kamala pakonomainen tarve tehdä muille ja katsella kun he syövät (sekä tietysti kuinka paljon). Sairaalla tavalla siitä tuli euforinen tunne.
Sairastin nuorempana anoreksiaa, enkä saanut kiksejä siitä, että joku toinen söi. Nälkäisenä vain ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin ruokaa, ja onhan se ihan normaalia, että hurjassa aliravitsemustilassa ruoka pyörii jatkuvasti mielessä. Luin sitten ruokafoorumeita, ravintola-arvosteluja, reseptejä, ravintoloiden ruokalistoja, pyörin kaupoissa, kokkasin, leivoin... Mulla oli pakastin täynnä erilaisia ruokia, joita en koskaan syönyt. Kävin heittämässä niitä roskiin, kun pakastin täyttyi.
Joo oli vähän outo otsikko, mutta hain sillä siis sitä, että pitäisikö läheisten puuttua tuohon leipomiseen? Eli käsitteleekö syömishäiriöinen siinä suhdettaan ruokaan ikään kuin terapeuttisena toimintana vai meneekö se sillä vain pahemmaksi? Ap
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 16:20"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 16:10"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 16:06"]Jep, useinhan syömishäiriöstä kärsivät tykkäävät juuri kokkailusta ja leipomisesta mutta eivät vain itse syö tekemyksiään
[/quote]
Mutta saattaavat sivusta seurata, kun perhe ja ystävät syövät näitä.
[/quote] Sherlock!
[/quote]
Kyllä minä ihan tarkoituksella seurasin itse ollessani syömishäiriöinen kun mun sisarukset veti pärstäänsä mun rasvamättö leivoksia, koska siitä tuli ne ainoot ruokakickit mitä sallin itselleni.
Mulle toi leipominen/kokkailu ja muille ruokien tuputtaminen oli oivaa "kautta elämistä".
Omasta näkökulmasta:
Ei se asioita "pahenna", on vaan hyvin näkyvä oire.
Juu, ihan "normaalia" syömishäiriöiselle.