Sokerin lapsiltaan kieltävät vanhemmat!
Nyt on pakko purkaa omia tuntemuksia edes jonnekin liittyen näihin vanhempiin, jotka kieltävät lapsiltaan sokerin kokonaan. En voi muuta kuin hämmästellä mistä tämä kaikki on lähtöisin. Nyt kun luin ilta-sanomista jo pelkän otsikon, alkoi päässäni kiehua pahimman kerran. Haluatte siis kieltää lapsilta jo pannukakunkin päiväkodissa. Pannukakku pellilliseen laitetaan keskimäärin noin 2rkl sokeria. Tietääkseni lapset eivät syö pannukakkua kuitenkaan pellillistä kerrallaan. Siinä pienessä palassa jonka ne päiväkodissa syö on noin 0,16 ruokalusikkaa sokeria eli ei oikeastaan mitään. Kauheinta on että olen nähnyt tapauksia joissa vanhemmat ahmivat itse suklaata, karkkia, leivoksia ja muita herkkuja lapsen edessä joilta nämä kaikki on kielletty. Voin vain miettiä mitä lapsikin ajattelee kun hänen edessään paistetaan tuoreita leivonnaisia, tuoksu on päätä huumaava, mutta itse lapsena et saa edes pientä maistiaista. Evira kirjoittaa aina ruoka-aineista sävyyn joka antaa ymmärtää että näitä ei saisi syödä ollenkaan. Mielestäni aina kohtuus on ollut valttia. Eihän mikään ruoka liikaa syötynä ole hyväksi, mutta mielestäni tällainen kokonaan kieltäminen ja rajoittaminen on mennyt täysin liiallisuuksiin. Päiväkodinkin ruoka on mitoitettu sen mukaan että se on mahdollisimman monipuolista. Voiko ruoka olla enää monipuolista jos siitä pikkuhiljaa poistetaan ainesosia? (sokerit, suolat tms.) Muutenkaan päiväkodissa ei päivittäin ole makeaa välipalaa, joten lapsi ei varmasti kärsi syödessään muutaman kerran viikossa päiväkodissa olevaa vähä sokerista välipalaa. Muutenkin mietin näiden lasten tulevaisuutta jotka eivät syö lapsena sokeria ollenkaan. Voisin nimittäin kuvitella että joillekin tästä tulee ongelmia myöhemmin kun alkavat syödä sokeria kun kukaan ei ole enää kieltämässä (tai salaa aikaisemmin). Pystyykö elimistö enää käsittelemään sokeria samalla tavalla kun se ei ole sitä aikasemmin käsitellyt? (haiman insuliinin eritys verenkiertoon) Kukaan ei tiedä vielä mitä nämä sokerittomat ruokavaliot aiheuttavat myöhemmin sillä aikaisemmin ei kielletty mitään kokonaan vaan käytettiin omaa maalaisjärkeä jota nykyvanhemmilla ei näyttäisi olevan. Miksei muka enää karkkipäivät riitä säännöstelemään lapsen makean syöntiä? Muutenkin vanhempi on lapsen roolimalli joka päiväsessä elämässä, niin myös makean syönnissä. Eli jos kiellät lapseltasi makean, niin sinun pitäisi itsekin olla syömättä sitä. Jos sinun tarkoituksesi tällä sokerittomalla elämällä on saada lapsi olemaan kitisemättä kaupassa karkkihyllyn kohdalla niin älä huoli, sillä kyllä lapsi aina löytää jotain mitä kitistä kaupassa. Se on vain asia joka pitäisi opettaa ettei kitisemällä saa mitä haluaa. On se sitten lelu tai karkit.
Kommentit (8)
Joo kieltämättä tuli vähän pitkä ja muutenkin huh. Mut oli pakko päästä purkautumaan.
Jatketaan keskustelua, kun opit kirjoittamaan lukijaystävällisesti.
Totta joka sana ja samaa mieltä olen.
Tässä hyvä kirjoitus:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Lastenkin+pit%C3%A4%C3%A4+saada+herkutella/a1408687767411
Kyllä minäkin veikkaan, et suurin osa noista lapsista, joilta sokeri kielletään, vetävät vielä herkkuja kaksin käsin kunhan tilaisuus koittaa...
Niin... Ei kannata kieltää vaan opettaa terveellisesti syöminen.
Meillä ei käytetä valkoista sokeria. Leivonnaiset ja muut makeutamme intiaanisokerilla tai hunajalla. Käytämme luomuaineksia, emme koskaan käytä eineksiä jne.
Kun mennään kavereiden synttäreille, siellä syödään mitä tarjotaan, oli se sitten kaupan höttöä, valkoista sokeria tai luomukaurapiirakkaa. Kun kotona ollaan maltillisesti herkuteltu ("normaalia" terveellisemmin), ei lapset juhlissakaan mitään övereitä vedä.
Tätä menoa sokerista tulee samalainen pahe kuin tupakasta ja alkoholista, ja sitä ruvetaan syömään salaa vanhemmilta.
ohis, mut opettele kappalejako... ei tuota jaksa lukea...