Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lihavuuden ihmettely sattuu sydämeen. Miksi et voi hyväksyä ihmistä sellaisena
22.08.2014 |
kuin hän on?
Okei olen vaikeasti ylipainoinen. Painan 111kg ja olen vain 158cm pitkä. Eli siis silmiin pistävän lihava.
Olen ollut onnekas koska olen löytänyt elämääni ihmisiä jotka hyväksyvät minut tällaisena ja rakastavat minua juuri sen muotoisena kuin olen. Oma puolisoni rakastaa läskiä mahaani vaikka itse en itseäni rakasta.
Mutta tiedättekö mitä? Jokaisella meillä on syy lihavuuteen ja niitä on varmasti satoja. Se että kertoisin sinulle syyn omaan lihavuuteen veisi liikaa aikaa tässä. En puolustele lihavuuttani mitenkään ja tiedän itse mistä se johtuu ja lähimmät ihmiset tietävät mistä se johtuu. Ja kyllä yritän pudottaa painoani ja ajattelen sitä joka päivä.
Jos haluan kuitenkin olla onnellinen (mitä suurin osa meistä haluaa) niin mun on oltava NYT onnellinen. Ei sitten kun olen laihtunut 30kg tai huomenna. Mun on oltava nyt, tänään, näiden kaikkien läskieni kanssa onnellinen ja haluan että säkin olet onnellinen.
Ja mä tiedän että vaikka sä sanot sen kuinka kohteliaasti ja hellästi ja niin ettet halua satuttaa niin joka kerta kun et hyväksy mua tällaisena kuin olen niin se satuttaa. Osaan sen piilottaa, mutta silti se satuttaa helvetisti ja joka kerralla mun pitää saada itseni taas uskomaan, että mäkin voin ja saan olla onnellinen.
Kiitos jos jaksoit lukea.
Kommentit (279)
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:34"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:25"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:22"]
19. Mitä sä sitten jaksat kuunnella? Jos sun ystävällä on sydämellään asiaa omasta lihavuudesta niin etkö jaksa kuunnella sitä? Onko sinun mielestä tinnitus ja sen hyväksyminen myös ainoastaan ja vain itsestä kiinni? Olet ihan oikeassa kyllä, kaikki lähtee omasta itsestä ja suhtautumisesta asioihin, mutta silloin minä tarvitsen yleensä ystävää tai toista ihmistä jolle asiasta kertoa.
ap
[/quote]
Jos on lihava niin silloin syö liikaa. Kaikki muut syyt ovat tekosyitä. Ja tätä mä en jaksa kuunnella, että "kyllä minäkin JOS sitä ja tätä". Harva laihtuu valittamalla ja selittelemällä.
[/quote]
Tiedät kai että joskus syynä on myös sairaus? Ihan oikeasti, vaikka ihminen tekisi mitä niin se ei noin vain laihdukaan niinku tavallinen ihminen.
[/quote]
No kerroppa pari esimerkkiä
[/quote]
Minulla on aivokasvain jota ei voi leikata ennen kuin viimeisessä hädässä (riskaabeli toimenpide) ja se aiheutti minulle neljänkymmenen kilon painonnousun koska se on sekoittanut täysin hormonitoiminani. Aluksi tietenkin laihdutin niin paljon kuin pystyin ja sain kuukautishäiriöitä joihin puolestaan sain hormonaalista lääkitystä. Se ei tietenkään parantanut asiaa koska syy ei ollut laihduttamisessa. Olen jatkuvasti vähäkalorisella ruokavaliolla mutta en laihdu entisiin mittoihini vaikka tekisin mitä.
Olen menettänyt kasvaimen vuoksi myös osan näkökyvystäni mutta siitä kukaan ei ole vielä moittinut minua. Olen kuitenkin onnellinen että saan olla perheeni kanssa yhdessä läskeineni päivineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:28"]
Ei ne läskit lähe ajattelemalla, ei vaikka jokapäivä ajattelisit. Kokeile ajatella seuraavan kerran vaikka lenkkeilyn muodossa.
[/quote]
Huomaa ettei täällä paljon tietoa ole. Tuo lenkkeily ja liikalihavuus (oikea, vakava sellainen), on loppujen lopuksi huono yhdistelmä, siinä luultavasti vaan hajoaa paikat. Ensin enimmät kilot ruokavaliolla pois, sitten vasta lenkille.
En vain ymmärrä todella lihavia ihmisiä. En sitten millään. Kun huomaat, että kiloja kertyy ja läski vain lätisee niin mikset tee asialle jotain siinä vaiheessa? Sitten huutelet täällä 120 kiloisena että kaikki saa olla mitä haluaa. Hohhoijaa taas. Kyllähän saa, mutta pilaat oman elämäsi. Et varmasti ole terve etkä varmaan elä kauhean montaa vuotta.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:54"]
Meidänkin työpaikalla on muutama lihava jotka syö töissä salaattia. Siis aina syöneet. Mikä tämmösiä ihmisiä vaivaa? Tällä tavalla vaan huijaavat itseä. Jostainhan ne kilot on täytynyt kertyä.
[/quote]
Eli eikö lihava saisi syödä salaattia, koska se on vain itsensä huijamista? Vai mitä ajat takaa? Eikö sen pitäisi olla hyvä, jos edes yksi ateria päivässä on terveellinen ja kohtuullinen? Vai pitääkö joko syödä aina terveellisesti tai sitten ei koskaan?
[/quote]
Kai sullakin pistäisi silmää jos ainoastaan ne työpaikan lihavat vetää pelkästään kevyttä salaattia. Tottakai on hyvä että syödään terveellisesti.
Ihmettelen vaan sitäkin että miten jaksavat. Monesti saattaa olla eväänä pelkkiä vihanneksia. Enkä tietenkään ole kysynyt enkä kommentoinut kun vasta nyt täällä.
Syökö nämä ihmiset sitten enemmän kotona. Luulisin että nälkä ei lähde pelkkiä kasviksia syömällä.
Eihän nyt kukaan salaattiannoksilla lihoa..
116 jatkaa. Hei mä olen pudottanut kymmenen kiloa ja olen normaalipainoinen. Mutta paino nousi ihan sairaalaruoilla. Ja pyörätuolissa istumalla. Ja sillä, että ainut liikunta oli vessareissut avustettuna ja fysioterapia. Kokeilepa huvikses jatkaa terveellistä syöntiä kuukausia kuluttamatta mitään. Veikkaanpa, että sullakin nro 118 paino nousee.
Ja juu, nyt kuljen apuvälineillä edelleen. Liikuntaa ei ole. Eikä tule. Noilla ateriankorvikkeilla saan painoni pysymään normaalina. Enemmän mua huolestuttaa tuleva.Kuihdun varmaan kuoliaaksi tätä menoa. Katsos kun on päiviä ettei voi syödä mitää. Tai kaikki tulee takaisin. Mutta onnea kaikille vittuilijoille terveellisessä elämässänne. Jatkakaa porkkanan mussutusta ja käykää salilla ja lenkillä. Joskus sairaus voi yllättää teidätkin.
Ja hei, mä oon tyytyväinen itseeni. Vaikka sairas olenkin. Mulla ei ole varaa ihmetellä kenenkään painoa. Mutta mulle on tullut ymmärrys siitä, että kaikki ei ole omasta halusta kiinni. Ei laihuus eikä lihavuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on neljä lasta ja raskausaikoina olen jokaisesta lihonut 30 kiloa. Mutta joka raskauden tuomat kilot myös karistanut ihan normaalilla liikkumisella ja ravinnolla. Kilot taisivat raskausaikana tulla liikunnan loppumisella, siihen tulokseen olen tullut.
Minusta on ihanaa että me ihmiset ollaan erilaisia, mutta miksi sairaalloisen yli- tai alipainoinen pitäisi kehona hyväksyä? Ei se tarkoita että ollaan tätä ihmisiä vastaan, ei kukaan läskiksi haukkuva tiedä millainen olet ihmisenä ja varmasti näilläkin huutelijoilla on lähipiirissään lihavia ihmisiä joita pitää mukavina tyyppeinä.
Henk.kohtaisesti on tyhmää huudella ihmisille kadulla, tekeekö normaalit ihmiset niin? Ehkä ne on aineissa ja huutelee pian jollekin muulle ihmiselle?
Minusta on kömpelöä syyttää tinnitusta (korvien vinkunaa) ylipainostaan. Kyllä ne syyt on muualla.
Se että sanot että olet tyytyväinen itseesi mutta koitat laihtua on ristiriidassa keskenään, itse olen pian saavuttamassa tavoitepainoni ja olen laihtunut liian nopeasti ja siltä näyttääkin.. En ole tyytyväinen vaan keho tarvitsisi piukkuutta. Mutta miten se määrittelee sen että olenko tyytyväinen parisuhteessani tai millainen olen työntekijänä? Millainen äitinä olen? Eikä se sitä teekään. Tunnesyöjä voi innostua syömään ihan normaalia ruokaa liikaa, ihan sama missä muodossa kalorit syö: niitä menee liikaa. En minä ainakaan ajattele että mässäät pelkästään kakkupöydässä. Mutta kiinnität kaikkeen vähän liikaakin varmaan huomiota. En minä herää joka aamu miettimään mikä olisi terveellistä syömistä mutta lenkillä käyn enkä 1,5 tunnin pyöräilylllä kuten sinä.
Mietin vaan että miten säännöllisesti käyt sitten pyöräilemässä? Koska jos kävisit vaikka viitenä päivänä pyöräilemässä niin tarvitsisit jo kaiken tuon nykyisin syömäsi ruuan ;) Mutta tuo on asenteellista ongelmaa; kun tulet kotiin töistä niin jäätkö kotiin makaamaan vai käytkö lenkillä vaikka sataa? Vai käytkö lenkillä kun ilma ja fiilis on kohdillaan?
Sinä elät kokoajan elämääsi ja ylipainoisena tiedät riskit mutta se ei tarkoita että aktiivisesti muuttaisit toimintaasi. Se että sanot pelkääväsi että kuolet aivoveritulppaan niin voihan se tapahtua minullekin, ei sitä kuulu miettiä ja pelätä vaan hoitaa kehoaan niin että olisi sille hyvä ja hellä. Piittaamatta mitä muut huutelee tai katsoo sinua. Ei se muuta sitä että olet hyvä äiti ja rakas vaimo. Mutta sinulla on sitten mieli maassa ja sinuun vaikuttaa mitä joku ihan käsittämätön ihminen kadulla huutelee-- Minä kohautan olkapäätäni. Ei sillä että unohdan liikunnan ja vedän triplalautasellisen ruokaa! SINÄ olet vastuussa kuitenkin omasta kehostasi ja sinä sitä kiusaat. Anna huutelijoiden olla, kukaan normaali ei kommentoi muiden ulkonäköä.
Mutta ole hyvä kehollesi. Siihen ei muut pysty. Kaikki mitä ihmiset puhuu laihduttamisesta ei ole arvostelua tai haukkumista tai muistuttamista että et voisi olla onnellinen. Mutta onnellinenkin voi olla tyytymätön kehoonsa.
Itse olen laihtunut nämä raskauksien tuomat kilot ehkä kahdessa vuodessa per raskaus?
Se on vaatinut alkuun totuttelua että vaan lähtee säännöllisesti liikkumaan. Sitten olen tehostanut liikuntaa kun pitkällä jaksolla kun selvästi jaksa liikkua vanhan tutun lenkin.
Tämä vaan sillä että mieti omia valintoja. Onnellisuus ei tarkoita että ei voisi olla kriittinen kehoaan kohtaan ja tyytyisi siihen. Jos tahdot laihtua niin tee se itsesi vuoksi. Se että puhut lapsesi kautta on väärin ja minusta alentavaa. Koska tiedostat riskit, puhut että lapsesi kokisi sinun kuoleman -ja lopputulos on kuitenkin se että pidät muita vaan tuomitsevina.
Voit olla mukavin ja sosiaalisin ystäväpiiristäsi, mutta minusta sinä petät vaan itseäsi. Tahdotko laihtua? vai vaan tulla hyväksytyksi? Miten se pelko kuolemastasi nyt menikään? Etkö itse huomaa. Ei sillä ole merkitystä mitä mieltä minä tai joku huutelija ollaan sinun tai Suomen vahvimman miehen kehosta. Ei se ole meidän elämää mitä sinä elät. Huutelu ei ole tervettä, ei normaalit niin tee. Miksi noteeraat ne? Jos kävisit lenkillä säännöllisesti pari vuotta, säässä kuin säässä niin olisit kuin muutkin keholtaan -ja silti joku varmaan haukkuu sinua, minua tai naapuria joksikin. Anna niiden olla ja keskity omaan juttuun. ENKÄ TARKOITA ETTÄ HYVÄKSY ITSESI PULLUKKANA SILLOIN, koska taas ollaan miettimässä tuota että menettääkö lapsesi sinut vai yritätkö laihtua itsesi (vai kenen takia). En usko että liikut itsesi takia, vaan sinua välillä liikuttaa mielipiteet sinusta kunnes se luonnollisesti joskus väsyttää liikaa ja sinä kyllästyt ja lopetat. Olet juuri tullut lenkiltä, kuulet arvostelua ja lopetat.
Mutta älä lopeta. Älä lopeta muiden takia, vaan itsesi ja perheesi. Huutelijoita on aina vaikka olisit kaunis ja hoikka.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:37"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:34"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:25"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:22"]
19. Mitä sä sitten jaksat kuunnella? Jos sun ystävällä on sydämellään asiaa omasta lihavuudesta niin etkö jaksa kuunnella sitä? Onko sinun mielestä tinnitus ja sen hyväksyminen myös ainoastaan ja vain itsestä kiinni? Olet ihan oikeassa kyllä, kaikki lähtee omasta itsestä ja suhtautumisesta asioihin, mutta silloin minä tarvitsen yleensä ystävää tai toista ihmistä jolle asiasta kertoa.
ap
[/quote]
Jos on lihava niin silloin syö liikaa. Kaikki muut syyt ovat tekosyitä. Ja tätä mä en jaksa kuunnella, että "kyllä minäkin JOS sitä ja tätä". Harva laihtuu valittamalla ja selittelemällä.
[/quote]
Tiedät kai että joskus syynä on myös sairaus? Ihan oikeasti, vaikka ihminen tekisi mitä niin se ei noin vain laihdukaan niinku tavallinen ihminen.
[/quote]
No kerroppa pari esimerkkiä
[/quote]
Minulla on aivokasvain jota ei voi leikata ennen kuin viimeisessä hädässä (riskaabeli toimenpide) ja se aiheutti minulle neljänkymmenen kilon painonnousun koska se on sekoittanut täysin hormonitoiminani. Aluksi tietenkin laihdutin niin paljon kuin pystyin ja sain kuukautishäiriöitä joihin puolestaan sain hormonaalista lääkitystä. Se ei tietenkään parantanut asiaa koska syy ei ollut laihduttamisessa. Olen jatkuvasti vähäkalorisella ruokavaliolla mutta en laihdu entisiin mittoihini vaikka tekisin mitä.
Olen menettänyt kasvaimen vuoksi myös osan näkökyvystäni mutta siitä kukaan ei ole vielä moittinut minua. Olen kuitenkin onnellinen että saan olla perheeni kanssa yhdessä läskeineni päivineen.
[/quote]
No, ei vähäkalorisella ruokavaliolla laihdukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:54"]
Meidänkin työpaikalla on muutama lihava jotka syö töissä salaattia. Siis aina syöneet. Mikä tämmösiä ihmisiä vaivaa? Tällä tavalla vaan huijaavat itseä. Jostainhan ne kilot on täytynyt kertyä.
[/quote]
Eli eikö lihava saisi syödä salaattia, koska se on vain itsensä huijamista? Vai mitä ajat takaa? Eikö sen pitäisi olla hyvä, jos edes yksi ateria päivässä on terveellinen ja kohtuullinen? Vai pitääkö joko syödä aina terveellisesti tai sitten ei koskaan?
[/quote]
Kai sullakin pistäisi silmää jos ainoastaan ne työpaikan lihavat vetää pelkästään kevyttä salaattia. Tottakai on hyvä että syödään terveellisesti.
Ihmettelen vaan sitäkin että miten jaksavat. Monesti saattaa olla eväänä pelkkiä vihanneksia. Enkä tietenkään ole kysynyt enkä kommentoinut kun vasta nyt täällä.
Syökö nämä ihmiset sitten enemmän kotona. Luulisin että nälkä ei lähde pelkkiä kasviksia syömällä.
Eihän nyt kukaan salaattiannoksilla lihoa..
[/quote]
Ehkä he ovat ENNEN syöneet muutakin jolla ovat lihoneet?
Miten se voi olla niin vaikeaa tajuta, että et yksinkertaisesti voi lihoa, jos ruokasi koostuu kasviksista, vähärasvaisesta kalasta/lihasta, äyriäisistä, jos maha kestää niin syö myös proteiinipitoisia maitotuotteita mutta se ei ole mikään pakko, marjoja voi syödä mielinmäärin, jopa leipää/pastaa/perunaa voi syödä kunha muistaa annoskoot eikä kuorruta sapuskojaan kaikenmaailman rasvakastikkeilla ja vedä jälkkäriksi hervotonta kasaa suklaata/pullaa jne. Olen itse laihduttanut normaalipainon sisällä syömällä 2000 kaloria päivässä ja hyvin toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:54"]
Meidänkin työpaikalla on muutama lihava jotka syö töissä salaattia. Siis aina syöneet. Mikä tämmösiä ihmisiä vaivaa? Tällä tavalla vaan huijaavat itseä. Jostainhan ne kilot on täytynyt kertyä.
[/quote]
Eli eikö lihava saisi syödä salaattia, koska se on vain itsensä huijamista? Vai mitä ajat takaa? Eikö sen pitäisi olla hyvä, jos edes yksi ateria päivässä on terveellinen ja kohtuullinen? Vai pitääkö joko syödä aina terveellisesti tai sitten ei koskaan?
[/quote]
Kai sullakin pistäisi silmää jos ainoastaan ne työpaikan lihavat vetää pelkästään kevyttä salaattia. Tottakai on hyvä että syödään terveellisesti.
Ihmettelen vaan sitäkin että miten jaksavat. Monesti saattaa olla eväänä pelkkiä vihanneksia. Enkä tietenkään ole kysynyt enkä kommentoinut kun vasta nyt täällä.
Syökö nämä ihmiset sitten enemmän kotona. Luulisin että nälkä ei lähde pelkkiä kasviksia syömällä.
Eihän nyt kukaan salaattiannoksilla lihoa..
[/quote]
Eli lihava ei saa syödä salaattia koska se herättää huomiota? Suklaatako sen pitäs vetää että ois ns normaali lihava? Hohhoijaa. Mä ainakin laihduttaessani söin päivän aterioista toisella vain salaattia ja palan leipää. Ja se sattui olemaan se ateria jonka söin töissä. Ei ainakaan kukaan uskaltanu päin naamaa tulla asiaa ihmettelemään. Ei kai kukaan ole väittänyt AINA syöneensä pelkkää salaattia ja lihoneensa sillä?
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:54"]
Meidänkin työpaikalla on muutama lihava jotka syö töissä salaattia. Siis aina syöneet. Mikä tämmösiä ihmisiä vaivaa? Tällä tavalla vaan huijaavat itseä. Jostainhan ne kilot on täytynyt kertyä.
[/quote]
Eli eikö lihava saisi syödä salaattia, koska se on vain itsensä huijamista? Vai mitä ajat takaa? Eikö sen pitäisi olla hyvä, jos edes yksi ateria päivässä on terveellinen ja kohtuullinen? Vai pitääkö joko syödä aina terveellisesti tai sitten ei koskaan?
[/quote]
Kai sullakin pistäisi silmää jos ainoastaan ne työpaikan lihavat vetää pelkästään kevyttä salaattia. Tottakai on hyvä että syödään terveellisesti.
Ihmettelen vaan sitäkin että miten jaksavat. Monesti saattaa olla eväänä pelkkiä vihanneksia. Enkä tietenkään ole kysynyt enkä kommentoinut kun vasta nyt täällä.
Syökö nämä ihmiset sitten enemmän kotona. Luulisin että nälkä ei lähde pelkkiä kasviksia syömällä.
Eihän nyt kukaan salaattiannoksilla lihoa..
[/quote]
Luultavasti nuo ihmiset syövät kotona enemmän, jopa paljonkin enemmän. Mitä sitten? Mikä sinulla tässä nyt se pääasiallinen ärsytysaihe oikein on? Se, että he syövät töissä salaattia?? Ärsyttääkö sinua yleensäkin se, jos muut ihmiset syövät toisella tavalla kuin sinä syöt? Vai tekevätkö nämä työkaverisi jotain muutakin sinua ärsyttääkseen kuin syövät töissä salaattia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numero 26: Ketään ei saa halveksia, ei lihavia, ei laihoja, ei juoppoja, ei opintonsa kesken jättäneitä, ei ...
Aivan totta, meillä ihmisillä on kaikilla ihmisarvo emmekä parane vioistamme sillä, että sinä tai joku muu halveksii meitä. Millaista tyydytystä saat muiden halveksimisesta? Oletko kenties täydellinen? Olisi kiva joskus tavata täydellinen ihminen, sillä en ole koskaan sellaista vielä tavannut, vaikka todennäköisesti olen elänyt jo pidenmpään kuin useimmat tälle palstalle kirjoittelevat.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:38"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:28"]
Ei ne läskit lähe ajattelemalla, ei vaikka jokapäivä ajattelisit. Kokeile ajatella seuraavan kerran vaikka lenkkeilyn muodossa.
[/quote]
Huomaa ettei täällä paljon tietoa ole. Tuo lenkkeily ja liikalihavuus (oikea, vakava sellainen), on loppujen lopuksi huono yhdistelmä, siinä luultavasti vaan hajoaa paikat. Ensin enimmät kilot ruokavaliolla pois, sitten vasta lenkille.
[/quote]
Lekillä voi käydä OMAN kunnon mukaan. Niin minä teen.. Sinä? Joskus olen aloittanut van kävelemällä vaunuja työntämällä, sitten nopeutin tahtia. Seuraavaksi jätin vauvan kotiin ja meninkin yksin lenkille, alkuun kävelin reippaasti ja sitten otin pari juoksuaskelta, vähitellen juoksuaskeleita jaksaa ottaa lisää ja vuosi meni että juoksin sen kerran valitsemani vaunukävelyreitin. Sitten aloin ottamaan aikaa matkalle ja koitin juosta aina nopeammin, joskus toki vaan kävelin sen yhä vaunujen kanssa.
Sitten pidensin matkaa tai kävin kaupassa joka oli matkan varrella (lisäpaino selässä kun toin maitoa repussa).
Meillä taitaa olla eri näkemys lenkistä? Eikö oleellista ole liikkua oman kehonsa mukaan? Tällä hetkellä jaksan juosta 20 kilsaa, raskauksien jälkeen on mennyt muutamia askelia.
127 (ex 100 kiloinen, nyk 67 kiloinen, toiveissa 60 ((55kg)) ).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:37"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:34"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:25"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:22"]
19. Mitä sä sitten jaksat kuunnella? Jos sun ystävällä on sydämellään asiaa omasta lihavuudesta niin etkö jaksa kuunnella sitä? Onko sinun mielestä tinnitus ja sen hyväksyminen myös ainoastaan ja vain itsestä kiinni? Olet ihan oikeassa kyllä, kaikki lähtee omasta itsestä ja suhtautumisesta asioihin, mutta silloin minä tarvitsen yleensä ystävää tai toista ihmistä jolle asiasta kertoa.
ap
[/quote]
Jos on lihava niin silloin syö liikaa. Kaikki muut syyt ovat tekosyitä. Ja tätä mä en jaksa kuunnella, että "kyllä minäkin JOS sitä ja tätä". Harva laihtuu valittamalla ja selittelemällä.
[/quote]
Tiedät kai että joskus syynä on myös sairaus? Ihan oikeasti, vaikka ihminen tekisi mitä niin se ei noin vain laihdukaan niinku tavallinen ihminen.
[/quote]
No kerroppa pari esimerkkiä
[/quote]
Minulla on aivokasvain jota ei voi leikata ennen kuin viimeisessä hädässä (riskaabeli toimenpide) ja se aiheutti minulle neljänkymmenen kilon painonnousun koska se on sekoittanut täysin hormonitoiminani. Aluksi tietenkin laihdutin niin paljon kuin pystyin ja sain kuukautishäiriöitä joihin puolestaan sain hormonaalista lääkitystä. Se ei tietenkään parantanut asiaa koska syy ei ollut laihduttamisessa. Olen jatkuvasti vähäkalorisella ruokavaliolla mutta en laihdu entisiin mittoihini vaikka tekisin mitä.
Olen menettänyt kasvaimen vuoksi myös osan näkökyvystäni mutta siitä kukaan ei ole vielä moittinut minua. Olen kuitenkin onnellinen että saan olla perheeni kanssa yhdessä läskeineni päivineen.
[/quote]
No, ei vähäkalorisella ruokavaliolla laihdukaan.
[/quote]
Vaan millä?
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:42"]
116 jatkaa. Hei mä olen pudottanut kymmenen kiloa ja olen normaalipainoinen. Mutta paino nousi ihan sairaalaruoilla. Ja pyörätuolissa istumalla. Ja sillä, että ainut liikunta oli vessareissut avustettuna ja fysioterapia. Kokeilepa huvikses jatkaa terveellistä syöntiä kuukausia kuluttamatta mitään. Veikkaanpa, että sullakin nro 118 paino nousee.
Ja juu, nyt kuljen apuvälineillä edelleen. Liikuntaa ei ole. Eikä tule. Noilla ateriankorvikkeilla saan painoni pysymään normaalina. Enemmän mua huolestuttaa tuleva.Kuihdun varmaan kuoliaaksi tätä menoa. Katsos kun on päiviä ettei voi syödä mitää. Tai kaikki tulee takaisin. Mutta onnea kaikille vittuilijoille terveellisessä elämässänne. Jatkakaa porkkanan mussutusta ja käykää salilla ja lenkillä. Joskus sairaus voi yllättää teidätkin.
Ja hei, mä oon tyytyväinen itseeni. Vaikka sairas olenkin. Mulla ei ole varaa ihmetellä kenenkään painoa. Mutta mulle on tullut ymmärrys siitä, että kaikki ei ole omasta halusta kiinni. Ei laihuus eikä lihavuus.
[/quote]
Oletko 97,6kg rapakuntoinen?t
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:50"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:38"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:28"]
Ei ne läskit lähe ajattelemalla, ei vaikka jokapäivä ajattelisit. Kokeile ajatella seuraavan kerran vaikka lenkkeilyn muodossa.
[/quote]
Huomaa ettei täällä paljon tietoa ole. Tuo lenkkeily ja liikalihavuus (oikea, vakava sellainen), on loppujen lopuksi huono yhdistelmä, siinä luultavasti vaan hajoaa paikat. Ensin enimmät kilot ruokavaliolla pois, sitten vasta lenkille.
[/quote]
Lekillä voi käydä OMAN kunnon mukaan. Niin minä teen.. Sinä? Joskus olen aloittanut van kävelemällä vaunuja työntämällä, sitten nopeutin tahtia. Seuraavaksi jätin vauvan kotiin ja meninkin yksin lenkille, alkuun kävelin reippaasti ja sitten otin pari juoksuaskelta, vähitellen juoksuaskeleita jaksaa ottaa lisää ja vuosi meni että juoksin sen kerran valitsemani vaunukävelyreitin. Sitten aloin ottamaan aikaa matkalle ja koitin juosta aina nopeammin, joskus toki vaan kävelin sen yhä vaunujen kanssa.
Sitten pidensin matkaa tai kävin kaupassa joka oli matkan varrella (lisäpaino selässä kun toin maitoa repussa).
Meillä taitaa olla eri näkemys lenkistä? Eikö oleellista ole liikkua oman kehonsa mukaan? Tällä hetkellä jaksan juosta 20 kilsaa, raskauksien jälkeen on mennyt muutamia askelia.
127 (ex 100 kiloinen, nyk 67 kiloinen, toiveissa 60 ((55kg)) ).
[/quote]
No jos musta puhutaan niin ei varmaan kannata alkaa edes vertailemaan, mä olen aina ollut normaalipainoinen ja ei ole mulle tuottanut ongelmia lenkkeily. Kaikkihan täällä eivät suinkaan puhu itsestään, tiesithän sen?
Mä näen työssäni vaan liian usein laihduttajia jotka ovat lähteneet lenkille, koska luulevat ettei muuten laihdu. Sitten on ongelmaa polvissa ja millon missäkin. Kaikki kun myöskään eivät tajua lähteä oman kuntonsa mukaan. Ihan jo hyötyliikunnalla liikalihava kuluttaa niin paljon että syödessään kevyesti laihtuu varmasti, jonka jälkeen se liikkuminenkin on paljon helpompaa.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:50"]
Numero 26: Ketään ei saa halveksia, ei lihavia, ei laihoja, ei juoppoja, ei opintonsa kesken jättäneitä, ei ...
Aivan totta, meillä ihmisillä on kaikilla ihmisarvo emmekä parane vioistamme sillä, että sinä tai joku muu halveksii meitä. Millaista tyydytystä saat muiden halveksimisesta? Oletko kenties täydellinen? Olisi kiva joskus tavata täydellinen ihminen, sillä en ole koskaan sellaista vielä tavannut, vaikka todennäköisesti olen elänyt jo pidenmpään kuin useimmat tälle palstalle kirjoittelevat.
[/quote]
133; yhä.. Ihminen joka ääneen arvostelee/haukkuu muiden ulkonäköä -ei taida olla kovin normaali päästään. Miksi välittää mitä sellainen puhuu?
Minulle on yhdentekevää jos joku on tukeva. Liian sairas suuntan tai toiseen on vaarallinen omalle terveydelleen ja siitä olen itse lähinnä huolissani. Mutta jos tahtoo laihtua, niin tahtoo laihtua. Jos taas puhuu laihtumisesta ja puhuu mutta sitä mutta tätä ja kun "muut" ajattelee niin tai noin niin se on väärin myös.
Minusta ei ole ideaalia painoa jossa ihminen tuntee itsensä normaaliksi ja terveeksi ja se tekisi ihmisen autuaaksi enkä usko että ap tuntisi oloaan 70 kiloisena onnellisemmaksi mitä nyt ihmisenä on jo. Mutta se omakuva joka on rikki ja jota ilmeisesti tahtoisi parantaa tässä on juttu. Mutta ei laihtuminenkaan ole aina vaivalloista ja itsensä lihavana nähnyt ei välttämättä osaa nähdä itseään sitten laihana ja arvosta sitä jos omakuva on negatiivinen. Tämä on iso ongelma.
127
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:52"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:37"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:34"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:25"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:22"]
19. Mitä sä sitten jaksat kuunnella? Jos sun ystävällä on sydämellään asiaa omasta lihavuudesta niin etkö jaksa kuunnella sitä? Onko sinun mielestä tinnitus ja sen hyväksyminen myös ainoastaan ja vain itsestä kiinni? Olet ihan oikeassa kyllä, kaikki lähtee omasta itsestä ja suhtautumisesta asioihin, mutta silloin minä tarvitsen yleensä ystävää tai toista ihmistä jolle asiasta kertoa.
ap
[/quote]
Jos on lihava niin silloin syö liikaa. Kaikki muut syyt ovat tekosyitä. Ja tätä mä en jaksa kuunnella, että "kyllä minäkin JOS sitä ja tätä". Harva laihtuu valittamalla ja selittelemällä.
[/quote]
Tiedät kai että joskus syynä on myös sairaus? Ihan oikeasti, vaikka ihminen tekisi mitä niin se ei noin vain laihdukaan niinku tavallinen ihminen.
[/quote]
No kerroppa pari esimerkkiä
[/quote]
Minulla on aivokasvain jota ei voi leikata ennen kuin viimeisessä hädässä (riskaabeli toimenpide) ja se aiheutti minulle neljänkymmenen kilon painonnousun koska se on sekoittanut täysin hormonitoiminani. Aluksi tietenkin laihdutin niin paljon kuin pystyin ja sain kuukautishäiriöitä joihin puolestaan sain hormonaalista lääkitystä. Se ei tietenkään parantanut asiaa koska syy ei ollut laihduttamisessa. Olen jatkuvasti vähäkalorisella ruokavaliolla mutta en laihdu entisiin mittoihini vaikka tekisin mitä.
Olen menettänyt kasvaimen vuoksi myös osan näkökyvystäni mutta siitä kukaan ei ole vielä moittinut minua. Olen kuitenkin onnellinen että saan olla perheeni kanssa yhdessä läskeineni päivineen.
[/quote]
No, ei vähäkalorisella ruokavaliolla laihdukaan.
[/quote]
Vaan millä?
[/quote]
Tuossa tapauksessa tarvitaan neurokirurgia, sytostaatteja ja endokrinologia. Ennen leikkausta ei voi muuta kuin syödä mahdollisimman kevyesti ettei liho hengiltä. Aivokasvaimet voivat aiheuttaa pahoja hormonihäiriötä jotka puolestaan vaikuttavat painoon.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:59"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:52"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:37"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:34"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:25"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:22"]
19. Mitä sä sitten jaksat kuunnella? Jos sun ystävällä on sydämellään asiaa omasta lihavuudesta niin etkö jaksa kuunnella sitä? Onko sinun mielestä tinnitus ja sen hyväksyminen myös ainoastaan ja vain itsestä kiinni? Olet ihan oikeassa kyllä, kaikki lähtee omasta itsestä ja suhtautumisesta asioihin, mutta silloin minä tarvitsen yleensä ystävää tai toista ihmistä jolle asiasta kertoa.
ap
[/quote]
Jos on lihava niin silloin syö liikaa. Kaikki muut syyt ovat tekosyitä. Ja tätä mä en jaksa kuunnella, että "kyllä minäkin JOS sitä ja tätä". Harva laihtuu valittamalla ja selittelemällä.
[/quote]
Tiedät kai että joskus syynä on myös sairaus? Ihan oikeasti, vaikka ihminen tekisi mitä niin se ei noin vain laihdukaan niinku tavallinen ihminen.
[/quote]
No kerroppa pari esimerkkiä
[/quote]
Minulla on aivokasvain jota ei voi leikata ennen kuin viimeisessä hädässä (riskaabeli toimenpide) ja se aiheutti minulle neljänkymmenen kilon painonnousun koska se on sekoittanut täysin hormonitoiminani. Aluksi tietenkin laihdutin niin paljon kuin pystyin ja sain kuukautishäiriöitä joihin puolestaan sain hormonaalista lääkitystä. Se ei tietenkään parantanut asiaa koska syy ei ollut laihduttamisessa. Olen jatkuvasti vähäkalorisella ruokavaliolla mutta en laihdu entisiin mittoihini vaikka tekisin mitä.
Olen menettänyt kasvaimen vuoksi myös osan näkökyvystäni mutta siitä kukaan ei ole vielä moittinut minua. Olen kuitenkin onnellinen että saan olla perheeni kanssa yhdessä läskeineni päivineen.
[/quote]
No, ei vähäkalorisella ruokavaliolla laihdukaan.
[/quote]
Vaan millä?
[/quote]
Tuossa tapauksessa tarvitaan neurokirurgia, sytostaatteja ja endokrinologia. Ennen leikkausta ei voi muuta kuin syödä mahdollisimman kevyesti ettei liho hengiltä. Aivokasvaimet voivat aiheuttaa pahoja hormonihäiriötä jotka puolestaan vaikuttavat painoon.
[/quote]
Tuo ei mielestäni vastannut kysymyseen. Millä ihminen laihtuu jos ei vähäkalorisella ruokavaliolla? Sinä kun sanoit että sillä ei laihdu.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:30"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:26"]Ylös ulos ja lenkille! Ei se koneella istuminen auta laihtumiseen. Trust me!
[/quote]
Ei se lenkkeily kaikille oikeasti liikalihaville ole se ensimmäinen ja tärkein asia. Ensimmäisenä ruokavalio kuntoon ja kevyttä liikuntaa jos se tuntuu omalta jutulta. Monella ei tunnu ja heidän laihtuminen kyllä stoppaa siihen pakkoliikkumiseen äkkiä. Ruokavaliolla saa oikein hyvän alun, se liikuntakin on mukavampaa kun ensin saa osan kiloista pois.
[/quote]
Halleluja, joku tajuaa. Läskejä patistellaan vaan lenkkeilemään ja lenkkeilemään. Minulla oli reipas 40kg ylipainoo, voi varmaan jokaine täyspäinen kuvitella kuin helppoo se liikkuminen oli. Yhtenä päivänä sitten päätin vaan syödä vähemmä. Ja niin tein, samaa kotiruokaa ku aikasemmi, mutta vähemmä. Hiljakseen sit aloin vaihtaa päivän toisen aterian siitä kotiruuasta kevyempään, salaatteihin jne. Noin 7kk:n jälkeen aloin pikkusen tekemään lenkkejä, hiljakseen kävellen, vuoden jälkeen jo hölkkäsin. Puoltoista vuotta siihen meni, mutta normaalipainossa olen ollut nyt kolmisen vuotta.