Miksi niin moni suorastaan inhoaa eläimiä nykyään?
Hoidan työkseni lapsia ja nykyään harva lapsi on kiinnostunut eläimistä. Jotkut saattavat sanoa vihaavansa koiria ja kissoja, koska ne ovat niin ällöjä.
Jotkut sanovat suoraan etteivät tykkää mistään eläimistä.
Sama nuorten ihmisten keskuudessa. Ihmiset joiden kanssa olen käynyt treffeillä ovat todenneet heti kun ovat kuulleet että minulla on koira, että "he eivät sitten pidä eläimistä" tähän treffitkin on sitten kariutuneetkin, kun toinen ei voisi koskaan tulla mun asunnolleni jos koira on siellä. :D
Ihme maailma, näin maalta muuttaneena tälläinen mentaliteetti ihmetyttää...
Kommentit (8)
Tunnetusti sivistymättömät ihmiset vihaavat ja kohtelevat eläimiä huonosti, joten....
Kasvatuksesta se on kiinni. Jos vanhemmat eivät pidä eläimistä ja suhtautuvat vihamielisesti eläimiin, lapsi saa saman kuvan eläimistä ja jos lapselle ei anneta mahdollisuus tavata eläimiä muualla kuin leivän päällä. Meillä ei ole eläimiä minun allergoiden vuoksi mutta lapsemme saa tutustua elämiiin isovanhemmillaan (kissoja, koira) sekä kummillaan ja ystäväperheidemme luona. Olen vienyt lapsia myös tallille mukanani tutustumaan hevosiin. Jokaisen ihmisen olisi hyvä oppia kunnioittamaan ja arvostamaan eläimiä muutenkin kuin elintarvikkeena. Myös yksinäiset lapset saavat usein eläimistä ystäviä itselleen ja tapaavat samanhenkisiä ihmisiä harrastuksissa tätä kautta.
Riippuu eläimestä. Monien elukat on niin huonosti koulutettu, että niiden läsnäolo alkaa ärsyttää. Esim. Yhden kaverin labradorinnoutaja tunkee syliin, kun yrittää istua heillä johonkin. On se niin ihanaa, kun ihmisen kokoinen, pesemätön, haiseva, nuoleva koira tunkee syliini, kun istun keittiön tuolille.
Toisen kaverin dalmatialainen yrittää koko ajan näykkiä. Vieraat varustetaan ruiskutuspulloilla, joilla koiraa voi ruiskuttaa, kun se puree sormiasi. Tosi kivaa. Pienessä eteisessä ei saa kenkiä pois jalasta, kun koira tunkee siihen näykkimään ja täyttää koko eteisen. Ruokapöydässä koira istuu pöydän alla ja tunkee päänsä ruokailijoiden syliin ja kuolaa. Kivaa!
En ihan usko tuohon kasvatukseen. Äitini vihasi eläimiä, mutta minä pidän niistä ppaljon. Jotain isompia pelkään. Valitettavasti minulla on pahat allergiat ja emme voi eläimiä hankkia.
Tämän allergia-asian jotkut tulkitsevat niin, että en pidä eläimistä, ihan hullua!
Ihmettelen aloitusta sen verran, että en ole itse vielä tavannut lasta, joka ei pitäisi eläimistä. Ja asun kaupungissa. Meidänkin lapset aina mankuu koiraa, vaikka eivät säännöllisesti ole koirien kanssa tekemisissä.
Rakastan eläimiä ja juuri siksi haluan että linnut lentävät taivaalla eivätkä elä häkissä. Kalat ja kilpikonnat uivat meressä eivätkä akvaariossa. Yksikään eläin ei kuulu kerrostaloon, vaan luontoon tai sen lähelle. Olen opettanut lapsiani kunnioittamaan eläimiä, mutta ymmärtämään, ettei niitä kuulu raahata omaan kotiinsa ellei aivan pakko ja eläimen oman edunmukaista.
Eivät kaikki tykkää samoista asioista. Vihaavathan monet nykyään lapsiakin. Usein pahimmat lastenvihaajat omistavat koiran tai kissan, olen miettinyt asioiden yhteyttä, onko kukaan muu huomannut?
Itse kyllä tykkään eläimistä, joitain huonostikoulutettuja tai riehakkaita pelkää. En ottaisi kotieläintä sen sotkun, karvojen ja likaisuuden takia.
En ole huomannut moista. Päin vastoin sanoisin, että asiat ovat nykyään huimasti paremmin mitä 20 vuotta sitten, mitä tulee eläinten kohteluun. Jos joku nykyään pahoinpitelisi koiraansa julkisesti, siihen puututtaisiin, ja jos joku pätkäisisi saksilla koiranpennun hännä poikki, se olisi eläinrääkkäystä eikä "jalostustoimintaa". Koen että välinpitämättömyys ja eläimen kohteleminen esineenä on vähentynyt. Toki koirat sitten taas vastaavasti kärsivät siitä nykyään, että niitä otetaan pelkän statusarvon vuoksi pelokkeeksi tai huomiota saadakseen.
Koira on aina jonkinalinen kaaostekijä. Se hengittää, ääntelee, liikkuu, siitä lähtee karvaa jne. Kun nykyajan trendi on se, että kaiken pitää olla kontrollissa ja järjestyksessä, niin joillekin se koiran olemassaolo voi olla liikaa. Sellaiseen elämään ei mahdu lemmikkiä, jossa kaiken pitää olla kuten itse haluaa, koska lemmikki tekee kuten lemmikki haluaa.
Meillä on koira ja näen paljon lapsia joita koira kiinnostaa kun kävelen sen kanssa. Monet pyytävät saada rapsuttaa ja paijata ja ovat pettyneitä, kun en anna lupaa, sillä vanha koira ei ole innostunut lapsista vaan haluaa vaan könkätä pissalenkkinsä kaikessa rauhassa. Meillä on itselläkin lapsia ja lapsilla kavereita kylässä kaiken aikaa, joten lenkkihetket ovat koiralle sen omaa rauhallista aikaa. Vielä ei ole tullut vastaan sellaista lasta, joka olisi meidän koiraa kohdellut huonosti, mut tiedän kyllä että sellaisiakin on. Onneksi kuuluvat pieneen vähemmistöön.
Kun en pidä eläimistä niin minkä sille voin.