Erakko toisaalta - ja sitten taas ei
Moi! Onko muilla vastaavaa: hyvinkin sosiaalinen ns. casuaaleissa tilanteissa, mutta sittenjon vetäyttyvä jos toinen vähänkin yrittää kutsua kylään tai muuta vastaavaa? Eli jotenkin luulee, että jatkossa tulee sosiaalisia velvoitteita? Hitsi, mä oikeesti oen normi ihminen mutta perheen myöä olen ehkä käytökselläni säikyttänyt kaikki läheiseni. Tunnen, että perhe vie niin paljon aikaani että muuhun velvoitteisiin en enää pysty? Toisaalta kaipaan ns. omaa aikaa, ja vosin käydä kaverin kanssa jossakin vaikka iltaa viettämässä mutta olenkin ajanut itseni erakkoon? Onko muille käynyt näin
Kommentit (2)
Mitä mitä, mulla on mies, johon olen ihastunut, joka on juuri tuollainen. Haluaisin tutustua, mutta en tajua miten? Millaiset ystävät sopisivat teille parhaiten? Tai millainen yhteys? Vinkkiä!?
täällä toinen!