Suomi ei ole lämmin ja huolehtivainen yhteiskunta.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 14:34"]

No tämän palstan valittajista ei ainakaan tule lämmintä ja huolehtivaista kuvaa. Mitäs jos nostaisitte nokkanne sieltä näppäimistöstä ja katselisitte ympärillenne, josko siellä olisi joku hymyä tai apua tarvitsevaa lähimmäistä.

[/quote]

Olitko nyt itse lämmin ja huolehtivainen? Mitä minä olen lukenut, täällä on paljon kirjoittajia, jotka etsivät täältä hymyä ja apua, ja saavatkin sitä. Tämä on monelle yksi vapaaehtoistyön muoto.

Suomalaisten yksi ongelma on se, että aina huudetaan muita tekemään jotain. Kun sitten joku yrittää tehdä jotain, mukaan ei lähdetä, eikä välttämättä anneta kuitenkaan arvoa toisen tekemiselle, jos tämä sitkeästi jatkaa yksin.

Joku oli joskus sanonut, että se johtuu suomalaisten elinolosuhteista: kun Suomen ankarissa talvissa saattoi esim. helposti menettää pienen lapsen nälkään tai flunssaan, tuli tietty tunnekylmyys. Ja kun lapset eivät saaneet riittävästi läheisyyttä, heidän tunne-elämällään ei ollut varaa kehittyä kuin rajallisesti. Lapsia annettiin helposti pois... Ja ketkä tänne ylipäänsä muuttivat??

Suomalaisissa on paljon hyvää, jota ihailen. Mutta ap:n väitteessä on ikävä kyllä jotain perää. Kaikki voi olla näennäisesti niin kohdallaan, mutta... jotain hyvinkin  olennaista puuttu!

Toisaalta Suomessa on helppo olla, täällä ei ole turhan paljon teennäistä hyvää käytöstä.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 22:12"]

Toisaalta Suomessa on helppo olla, täällä ei ole turhan paljon teennäistä hyvää käytöstä.

[/quote]

Sepä olisikin aika optimaalista, jos ihmiset eivät laittaisi energiaa teeskentelyyn, mutta kuitenkin olisivat lämpimiä. Ja kyllähän täällä lämpöä saattaa saada ammeellisenkin kerralla kun sopivasti sattuu, mutta toisaalta hulluuteen asti kateellisia, itsekeskeisiä tai pelokkaita ei mitenkään yritetä hillitä tai tyynnyttää, katsellaan vain sivusta ja paheksutaan selän takana.

Olen samaa mieltä. Suomalaiset ovat vittumaisia kyräilijöitä, jotka valittavat joka helvetin asiasta eivätkä välitä muista ihmisistä paskan vertaa.

No nimenomaan. 

Saati sitten lapsista ja nuorista. Täällä aikuiset ihmiset tykkäävät valittaa "pullamössöpennuista". Onko tämä muka välittävää käytöstä, saati auttaako tämä yhteiskuntaa mitenkään?

Hyvä huomio. Osasta ihmisistä on tullut kovia ja itsekkäitä. Yheiskuntakin on melko säälimätön nykyään. Varsinkin verottaja. Asunnosta potkaistaan pois, jos et maksa vuokraa ja vaikka ei olisi uutta asuntoa tiedossa.

Tää alkaa olla ihan heitteillejättö yhteiskunta.

Ja ihmisillä alkaa olla korkea kynnys pyytää edes apua. Ja se apu saattaa olla sellaista, että; Mä voin lainata sulle viiskymppiä, että selviät pari viikkoo, koskas maksat takas?

J-P

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 11:55"]

Ja ihmisillä alkaa olla korkea kynnys pyytää edes apua. Ja se apu saattaa olla sellaista, että; Mä voin lainata sulle viiskymppiä, että selviät pari viikkoo, koskas maksat takas?

[/quote]

Ja myös sosiaalitoimisto harrastaa tätä. Opiskelijoillehan pitkään tarjottiin ainakin Helsingissä jos opintotuki ei riittänyt elämiseen (ja ei helsingissä riitä) ainoastaan sosiaalistaLUOTTOA toimeentulotuen sijaan (eli saat mikrolainan pienellä korolla, mutta menetät vastineeksi luottotietosi siihen asti kunnes koko laina maksettu takaisin. Sitten et voikaan enää parantaa tilannettasi esim hakemalla halvempaa vuokrakämppää, kun et keltään muuta kuin kallilta vuokrayhtiöiltä enää kämppää saa). Hienoa "auttamista" köyhille. 

Toinen lukunsa on myös se, että monissa parisuhteissa parit ovat jakaneet taloutensa niin että ihan kaikki maksetaan puoliksi. Vaikka toinen tienaisi sen 1500e/kk ja toinen 6000e/kk. Reilua? Välittävää? Lisäksi jos toinen jää työttömäksi/sairaaksi ja saa vaikka 1000e/kk tilanne ei muutu. Rikkaampi osapuoli myös unohtaa sen, että köyhempi voisi ilman puolisoa saada esim asumislisää/toimeentulotukea, mutta jäädessään asumaan rikkaamman kanssa, menettää tämän edun, koska lainkin mukaan avo- ja aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus! En tajua miten niin monet (useimmiten naiset) sietävät tällaisia järjestelyjä. Enkä toisaalta sitä, miten paremmin tienaava kehtaa elää rikkaana antamatta omastaan edes omalle vaimoilleen/miehelleen. 

Suuri ongelma Suomessa on, kun lähimmäisestä ei enää välitetä, kun ajatellaan sen kuuluvan vain yhteiskunnalle. Ihmisten holhoaminen yhteiskunnan taholta on vienyt aidon auttamisen ja välittämisen ihmisten väliltä.

Haluaisin perustaa jonkun humanitäärisen yhdistyksen, joka auttaisi ikääntyneitä tai ehkä muitakin ihmisiä paikallisesti tai valtakunnallisesti. Kiinnostus johtuu osittain siitä, että vapaaehtoistöiden saaminen on ollut liian vaikeaa ja hoitoalan vuorotyörumbaan muine ongelmineen en ehkä sovellu. 

Olisi hyvä perustaa myös joku suomensuomalaisia valkoisia auttava järjestö, joka tarjoaisi esim. henkistä tukea sananvapauden käyttämisestä syytetyille. 

-Mies 29v-

No tämän palstan valittajista ei ainakaan tule lämmintä ja huolehtivaista kuvaa. Mitäs jos nostaisitte nokkanne sieltä näppäimistöstä ja katselisitte ympärillenne, josko siellä olisi joku hymyä tai apua tarvitsevaa lähimmäistä.

Kertokaapa te, joilla on laaja kokemus muista yhteiskunnista, missä on ideaaliset olot, niin muutamme heti sinne. Toistaiseksi olemme kyllä olleet erittäin tyytyväisiä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun tuota vertailukohtaakin on ehtinyt vuosien myöstä tulla. Suomessa saa toimittaa asiansa äidinkielellä, olipa se sitten suomi tai ruotsi, ja pidämme sitä hyvin tärkeänä seikkana. Jossain vieraskielisessä yhteiskunnassa voisi esim. sairastuminen olla perin riskaabelia hommaa, kun ei yhteistä kieltä olisi tai vaikka olisikin, niin kielen hallinta ei silti riittäisi esim. oireiden perusteelliseen kuvaukseen. Sairas jos kuka tuntee olonsa hyvin avuttomaksi vieraassa ympäristössä. Eikä ole helppoa vanhuksillakaan. Tästä on hyviä esimerkkejä maahanmuuttajien kohdalta meilläkin sekä suomalaisten vanhusten elämästä Ruotsissa. Moni on kadottanut iän ja herra Alzheimerin myötä ihan käypäsen ruotsin kielen taidon eivätkä ymmärrä mitä ruotsalaiset hoitajat sanovat tai eivät osaa tehdä itseään ymmärretyksi.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 11:55"]

Ja ihmisillä alkaa olla korkea kynnys pyytää edes apua. Ja se apu saattaa olla sellaista, että; Mä voin lainata sulle viiskymppiä, että selviät pari viikkoo, koskas maksat takas?

[/quote]

Ja myös sosiaalitoimisto harrastaa tätä. Opiskelijoillehan pitkään tarjottiin ainakin Helsingissä jos opintotuki ei riittänyt elämiseen (ja ei helsingissä riitä) ainoastaan sosiaalistaLUOTTOA toimeentulotuen sijaan (eli saat mikrolainan pienellä korolla, mutta menetät vastineeksi luottotietosi siihen asti kunnes koko laina maksettu takaisin. Sitten et voikaan enää parantaa tilannettasi esim hakemalla halvempaa vuokrakämppää, kun et keltään muuta kuin kallilta vuokrayhtiöiltä enää kämppää saa). Hienoa "auttamista" köyhille. 

[/quote] Ulkopuolelta katsottuna ja av-ta lukeneena ainakin saa sellaisen kasityksen etta suomalaiset olettavat yhteiskunnan maksavan jokaisen normaaliin elamaan kuuluvan toiminnan mutta itse ei kylla anneta mitaan. Pitaa saada asumistukea, opiskelutukea, tuettua lomaa jne. mutta kun pyydetaan lahjoituksia lastensairaalan rakentamiseksi niin eipa tipu.

Eika kannata ruveta syyttamaan etta minakin olen avustuksia saanut, en ole, laksin Suomesta ennen mitaan avustuksia, vanhemmat maksoivat opiskelut, ei yhteiskunta.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 14:46"]

Kertokaapa te, joilla on laaja kokemus muista yhteiskunnista, missä on ideaaliset olot, niin muutamme heti sinne. Toistaiseksi olemme kyllä olleet erittäin tyytyväisiä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun tuota vertailukohtaakin on ehtinyt vuosien myöstä tulla. Suomessa saa toimittaa asiansa äidinkielellä, olipa se sitten suomi tai ruotsi, ja pidämme sitä hyvin tärkeänä seikkana. Jossain vieraskielisessä yhteiskunnassa voisi esim. sairastuminen olla perin riskaabelia hommaa, kun ei yhteistä kieltä olisi tai vaikka olisikin, niin kielen hallinta ei silti riittäisi esim. oireiden perusteelliseen kuvaukseen. Sairas jos kuka tuntee olonsa hyvin avuttomaksi vieraassa ympäristössä. Eikä ole helppoa vanhuksillakaan. Tästä on hyviä esimerkkejä maahanmuuttajien kohdalta meilläkin sekä suomalaisten vanhusten elämästä Ruotsissa. Moni on kadottanut iän ja herra Alzheimerin myötä ihan käypäsen ruotsin kielen taidon eivätkä ymmärrä mitä ruotsalaiset hoitajat sanovat tai eivät osaa tehdä itseään ymmärretyksi.

[/quote] Miksi aina oletetaan etta suomalainen ei voi oppia vierasta kielta niin hyvin etta pystyy vaikka oireitansa selittamaan?