Pitääkö kummin muistaa kummilapsensa syntymäpäivä?

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 20:29"]

Jos ei kutsuta edes synttäreille, niin en katso velvollisuudekseni lahjoja toimittaa. Ja muutenkin en ryhdy enää ikinä kummiksi.

Lahja ei ole sama kuin kortti!  Ja jos nyt vaikka viisikin kertaa kutsuu ja koskaan ei käy. Lapsen synttärit nimittäin ajoittuvat harmillisesti mökkikauteen!  Olenkin  sanonut, että jos ei kesällä ehdi niin voi tulla ihan milloin vain. No eipä ole näkynyt eikä korttia kuulunut.

[/quote]

Mikset pyytänyt jotain oikeasti läheistä ihmistä lapsesi kummiksi? Millaista yhteydenpitonne ja ystävyytenne oli edes ennen lapsesi syntymää?

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 20:47"]

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 20:46"]Minulla on yksi oma lapsi ja yksi kummilapsi. Kummilapsi asuu kaukana, jonka takia näemme harvoin, mutta muistan häntä syntypäivänä ja jouluna jollain pienellä yllätyksellä. Hän on vasta 2-vuotias ja äidiltään kyselen sitten kuulumisia ja hän lähettää minulle kuvia. Harmittaa, että näen kummilasta niin harvoin, juurikin tuon pitkän välimatkan takia.

Omalla lapsella on neljä kummia, joista kolme on aktiivisia kyselemään kuulumisia ja pitämään muutenkin yhteyttä. Yksi ei koskaan kysy mitä kuuluu tai käy lasta katsomassa. Sylissään on pitänyt ristiäisissä ja silloinkin niin, että itse vein lapsen hänen syliinsä että kyllä nyt kummin pitää syliin ottaa. Minusta tärkeintä on, että kummi on aidosti kiinnostunut lapsesta ja viettää hänen kanssaan aikaa, siksi onkin niin harmi että en näe omaa kummilastani kovinkaan usein ja että tämä oman yksi on tälläinen. Onneksi on kolme huippukummia <3

[/quote]

Lisään vielä, että kummit on aina kutsuttu jos on lapselle tärkeitä tapahtumia tai juhlia, kummeille järjestimme viimeksi puolivuotis kahvittelun että päästään kaikki koolle, mutta jäihin tämä yksi sitten pois...

[/quote]

Ovatko nämä ihmiset nyt aina vain kummin roolissa? Kuinka pidät yllä myös aiempaa ystävyyttänne? Ainakin itsellä nousisi karvat pystyyn, mikäli kaikki yhteydenpito pyörisi vain jonkun ihmisen lapsen ympärillä.

Eihän parisuhdekaan toimi, mikäli vanhemmat eivät huomioi toisiaan enää puolisoina, vaan pelkästään lapsen isänä tai äitinä. Samaten ystävyyssuhdekaan ei toimi, mikäli ystävää kohdellaan enää vain lapseen liitettynä henkilönä, jolla on ainoastaan velvollisuuksia lasta kohtaan.

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 21:37"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 20:47"]

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 20:46"]Minulla on yksi oma lapsi ja yksi kummilapsi. Kummilapsi asuu kaukana, jonka takia näemme harvoin, mutta muistan häntä syntypäivänä ja jouluna jollain pienellä yllätyksellä. Hän on vasta 2-vuotias ja äidiltään kyselen sitten kuulumisia ja hän lähettää minulle kuvia. Harmittaa, että näen kummilasta niin harvoin, juurikin tuon pitkän välimatkan takia.

Omalla lapsella on neljä kummia, joista kolme on aktiivisia kyselemään kuulumisia ja pitämään muutenkin yhteyttä. Yksi ei koskaan kysy mitä kuuluu tai käy lasta katsomassa. Sylissään on pitänyt ristiäisissä ja silloinkin niin, että itse vein lapsen hänen syliinsä että kyllä nyt kummin pitää syliin ottaa. Minusta tärkeintä on, että kummi on aidosti kiinnostunut lapsesta ja viettää hänen kanssaan aikaa, siksi onkin niin harmi että en näe omaa kummilastani kovinkaan usein ja että tämä oman yksi on tälläinen. Onneksi on kolme huippukummia <3

[/quote]

Lisään vielä, että kummit on aina kutsuttu jos on lapselle tärkeitä tapahtumia tai juhlia, kummeille järjestimme viimeksi puolivuotis kahvittelun että päästään kaikki koolle, mutta jäihin tämä yksi sitten pois...

[/quote]

Ovatko nämä ihmiset nyt aina vain kummin roolissa? Kuinka pidät yllä myös aiempaa ystävyyttänne? Ainakin itsellä nousisi karvat pystyyn, mikäli kaikki yhteydenpito pyörisi vain jonkun ihmisen lapsen ympärillä.

Eihän parisuhdekaan toimi, mikäli vanhemmat eivät huomioi toisiaan enää puolisoina, vaan pelkästään lapsen isänä tai äitinä. Samaten ystävyyssuhdekaan ei toimi, mikäli ystävää kohdellaan enää vain lapseen liitettynä henkilönä, jolla on ainoastaan velvollisuuksia lasta kohtaan.

[/quote]

Tässä nyt keskusteltiin kummeista, joten jätin omien ystävyyssuhteideni ylläpidon tästä pois. Kaksi kummeista on meidän vanhempien sisaruksia ja tottakai heidän kanssaan ollaan muutenkin tekemisissä kuin vain lapsen vuoksi. Yksi on lapsuuden ystäväni ja kyllä hänen kanssaan vietän aikaa myös ilman lasta. Tämä neljäs on miehen puolen sukulainen ja mies sitten on hänen kanssaan ihan useita kertoja viikossa tekemisissä.

Ja oman kummilapseni äiti on myös lapsuudenystäväni, mutta niinkuin jo sanoin ryyä harvoin nähdään, mutta jutellaan kyllä puhelimessa ihan kaikesta muustakin kuin lapsista. En vain kokenut tarpeelliseksi näitä aluksi kirjoittaa.

No olishan se suotavaa.

Eihän se lain mukaan pakollista ole, mutta suotavaa. Jos ei halua muistaa niin ehkei kummilapsi ole sitten kovin tärkeä  tämän kummin elämässä. Rakkaita ja tärkeitä ihmisiähän muistaa mielellään.

Olishan se mukavaa, mutta ei missään nimessä pakko. Aina ei kummihommat toimi eikä sille voi mitään.

Kummit ovat ehkä suostuneet puoliväkisin, aikuisten ihmisten välit ovat rikkoutuneet tai elämä on muuten vienyt erilleen. Tästä on kokemusta puolin ja toisin kuten myös onnistuneista kummikokemuksista.

Minusta tämän kummiusasiankin pitäisi olla edes jossain määrin vastavuoroista. Kyllä, on oikein ja kohteliasta ja tapoihin kuuluvaa että kummi muistaa mm. merkkipäivinä. Mutta olisi myös kohtuullista että kummilapsen vanhemmat esim. kutsuisivat synttäreille tai muulla tavoin pitäisivät kummiin yhteyttä, eikä oletettaisi että yhteydenpito hoituu aina kummin puolelta. Itselläni on kolme kummilasta. Yhdestä perheestä ei kuulu koskaan minulle päin mitään, toimitan joulu- ja synttärilahjat, ja jos haluaisin tavata kummilasta ja hänen perhettään, niin itseni on tuppauduttava kylään. Kutsuja ei tule eikä kiitoksia, yhteydenpito on yksisuuntaista minulta heille. Toisen kummilapsen ja perheensä kanssa yhteydenpito on aktiivista molemmin puolin, ja tämä tuntuu luontevalta ja mukavalta. Kolmannen kummilapsen kanssa toiminta on jotain tältä väliltä.

Ap:n kysymykseen vastaan että kyllä kummin pitää muistaa, mutta saa myös peräänkuuluttaa kohtuullista vastavuoroisuutta kummilapselta ja hänen perheeltään.

Mä olen ostanut omille kummilapsilleni joulu- ja synttärilahjat rippi-ikään asti, sekä käynyt myös heidän synttäreillään. Sen jälkeen laitoin synttärikortin kun tulivat täysikäiseksi, sekä sitten kävin valmistujaisjuhlissa, lahjan tietysti vein. Muuten en enää laittele lahjoja tai kortteja, toki sitten jos menevät naimisiin ja saan kutsun häihin, niin vien lahjan. 

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 20:29"]

Jos ei kutsuta edes synttäreille, niin en katso velvollisuudekseni lahjoja toimittaa. Ja muutenkin en ryhdy enää ikinä kummiksi.

Lahja ei ole sama kuin kortti!  Ja jos nyt vaikka viisikin kertaa kutsuu ja koskaan ei käy. Lapsen synttärit nimittäin ajoittuvat harmillisesti mökkikauteen!  Olenkin  sanonut, että jos ei kesällä ehdi niin voi tulla ihan milloin vain. No eipä ole näkynyt eikä korttia kuulunut.

Minulla on yksi oma lapsi ja yksi kummilapsi. Kummilapsi asuu kaukana, jonka takia näemme harvoin, mutta muistan häntä syntypäivänä ja jouluna jollain pienellä yllätyksellä. Hän on vasta 2-vuotias ja äidiltään kyselen sitten kuulumisia ja hän lähettää minulle kuvia. Harmittaa, että näen kummilasta niin harvoin, juurikin tuon pitkän välimatkan takia.

Omalla lapsella on neljä kummia, joista kolme on aktiivisia kyselemään kuulumisia ja pitämään muutenkin yhteyttä. Yksi ei koskaan kysy mitä kuuluu tai käy lasta katsomassa. Sylissään on pitänyt ristiäisissä ja silloinkin niin, että itse vein lapsen hänen syliinsä että kyllä nyt kummin pitää syliin ottaa. Minusta tärkeintä on, että kummi on aidosti kiinnostunut lapsesta ja viettää hänen kanssaan aikaa, siksi onkin niin harmi että en näe omaa kummilastani kovinkaan usein ja että tämä oman yksi on tälläinen. Onneksi on kolme huippukummia <3

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 20:46"]Minulla on yksi oma lapsi ja yksi kummilapsi. Kummilapsi asuu kaukana, jonka takia näemme harvoin, mutta muistan häntä syntypäivänä ja jouluna jollain pienellä yllätyksellä. Hän on vasta 2-vuotias ja äidiltään kyselen sitten kuulumisia ja hän lähettää minulle kuvia. Harmittaa, että näen kummilasta niin harvoin, juurikin tuon pitkän välimatkan takia.

Omalla lapsella on neljä kummia, joista kolme on aktiivisia kyselemään kuulumisia ja pitämään muutenkin yhteyttä. Yksi ei koskaan kysy mitä kuuluu tai käy lasta katsomassa. Sylissään on pitänyt ristiäisissä ja silloinkin niin, että itse vein lapsen hänen syliinsä että kyllä nyt kummin pitää syliin ottaa. Minusta tärkeintä on, että kummi on aidosti kiinnostunut lapsesta ja viettää hänen kanssaan aikaa, siksi onkin niin harmi että en näe omaa kummilastani kovinkaan usein ja että tämä oman yksi on tälläinen. Onneksi on kolme huippukummia <3

[/quote]

Lisään vielä, että kummit on aina kutsuttu jos on lapselle tärkeitä tapahtumia tai juhlia, kummeille järjestimme viimeksi puolivuotis kahvittelun että päästään kaikki koolle, mutta jäihin tämä yksi sitten pois...

Samat säännöt pätevät kuin muissakin juhlissa. Kun kummi kutsutaan juhliin, on kohteliasta tuoda lahja tai onnittelukortti, kuten muutkin synttärivieraat tekevät. Jos kummi ei kutsun saatuaan pääse paikalle, voi hän lähettää kortin tai lahjankin.

Jos kummilapsen vanhemmat eivät kutsu lapsen juhliin tai ole kummiin päin muutenkaan yhteydessä, on se ystävällinen merkki kummille, etteivät he kummiltakaan mitään odota.

Itse äitinä toivoisin valitsemieni kummien muistavan tyttäreni syntymäpäivän, lahjoja en niinkään kärtä tai edes oleta lapsen saavan (en ole itse lahjojen perään koskaan ollut), toki se olisi lapsen kannalta ja lapsesta varmasti mukavaa. Pelkkä muistaminen ja esimerkiksi kortti kuitenkin olisi jo oikein hyvä.

Toisaalta itse aikuisena tiedän, ettei elämääni ole häirinnyt se että toinen kummini ei pidä juuri mitään yhteyttä, välillä muistaa jotenkin (esim. lapseni syntyessä lähetti tälle lahjan, josta olin kiitollinen).

Olisi kuitenkin surullista, jos lapseni ollessa vasta näin pieni (ekat synttärit vasta tulossa) kummit jättäytyisivät jo taka-alalle. Ei lahjojen vuoksi, vaan nimenomaan lapsen vuoksi.

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:55"]

Itse äitinä toivoisin valitsemieni kummien muistavan tyttäreni syntymäpäivän, lahjoja en niinkään kärtä tai edes oleta lapsen saavan (en ole itse lahjojen perään koskaan ollut), toki se olisi lapsen kannalta ja lapsesta varmasti mukavaa. Pelkkä muistaminen ja esimerkiksi kortti kuitenkin olisi jo oikein hyvä.

[/quote]

Tässäkin pätee vastavuoroisuus, eli myös kummilapsen (=vanhempien) tulee muistaa kummia mm. lapsen valokuvilla, joulukorteilla ja ehkä myös lahjoilla.

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:55"]

Itse äitinä toivoisin valitsemieni kummien muistavan tyttäreni syntymäpäivän, lahjoja en niinkään kärtä tai edes oleta lapsen saavan (en ole itse lahjojen perään koskaan ollut), toki se olisi lapsen kannalta ja lapsesta varmasti mukavaa. Pelkkä muistaminen ja esimerkiksi kortti kuitenkin olisi jo oikein hyvä.

Toisaalta itse aikuisena tiedän, ettei elämääni ole häirinnyt se että toinen kummini ei pidä juuri mitään yhteyttä, välillä muistaa jotenkin (esim. lapseni syntyessä lähetti tälle lahjan, josta olin kiitollinen).

Olisi kuitenkin surullista, jos lapseni ollessa vasta näin pieni (ekat synttärit vasta tulossa) kummit jättäytyisivät jo taka-alalle. Ei lahjojen vuoksi, vaan nimenomaan lapsen vuoksi.

[/quote]

Oletko kutsunut kummin lastesi syntymäpäiville? Läheiset ihmiset ja ystävät tunnistaa siitä, että he haluavat pyytää juhliinsa. Oletettavasti olet pyytänyt kummiksi itsellesi läheisen ihmisen, johon haluat itsekin pitää yhteyttä.

Outoa sen sijaan olisi, ettei juhliin kutsuttaisi, mutta siiodotettaisiin, että pitäisi "muistaa" tuttavan lapsen syntymäpäivä.  

Meillä tilanne, ettei kummilapsen puolelta ole kuulunut mitään vuosiin. Me kysellään kuulumisia, joskus vastaus tulee, joskus ei (tekstari). Tarjouduttu viemään lahja, ei vastausta. Laitettu lahjoja ja kortteja postitse, ei kiitosta, ei valokuvaa ei mitään, siis vuosiin.

Nykyään jo vähän mietityttää muistaminen. Ei siis meinaa muistaa syntymäpäivää kun ei missään yhteyksissä oikein olla, ja sitten myöhässä laitellaan korttia tai lahjaa. Kurjaa, lapsi ja perheensä ovat mukavia, mutta kummilapen vanhempien eron myötä tilanne meni tällaiseksi.Musta se ei ole meidän vika kuitenkaan.

Jatkossa varmaan korttilinjalla mennään.

Meidän lapsen kummi välttelee syntymäpäiviä, eikä tule vaikka pyydettäisiin. Siinä mielessä ikävää, että lapsi ei ole lahjoja vailla, vaan olisi hienoa jos kummi tulisi kylään. Voihan sitä tuoda kahden euron karkkipussin jos ei kehtaa tyhjin käsin tulla. :(

Itse kummina loukkaantuisin, ellei minua kutsuttaisi synttäreille.

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:11"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:55"]

Itse äitinä toivoisin valitsemieni kummien muistavan tyttäreni syntymäpäivän, lahjoja en niinkään kärtä tai edes oleta lapsen saavan (en ole itse lahjojen perään koskaan ollut), toki se olisi lapsen kannalta ja lapsesta varmasti mukavaa. Pelkkä muistaminen ja esimerkiksi kortti kuitenkin olisi jo oikein hyvä.

Toisaalta itse aikuisena tiedän, ettei elämääni ole häirinnyt se että toinen kummini ei pidä juuri mitään yhteyttä, välillä muistaa jotenkin (esim. lapseni syntyessä lähetti tälle lahjan, josta olin kiitollinen).

Olisi kuitenkin surullista, jos lapseni ollessa vasta näin pieni (ekat synttärit vasta tulossa) kummit jättäytyisivät jo taka-alalle. Ei lahjojen vuoksi, vaan nimenomaan lapsen vuoksi.

[/quote]

Oletko kutsunut kummin lastesi syntymäpäiville? Läheiset ihmiset ja ystävät tunnistaa siitä, että he haluavat pyytää juhliinsa. Oletettavasti olet pyytänyt kummiksi itsellesi läheisen ihmisen, johon haluat itsekin pitää yhteyttä.

Outoa sen sijaan olisi, ettei juhliin kutsuttaisi, mutta siiodotettaisiin, että pitäisi "muistaa" tuttavan lapsen syntymäpäivä.  

[/quote]

Kuten kirjoitin, lapseni ensimmäiset syntymäpäivät ovat vasta tulossa (eikä siis vielä lähitulevaisuudessa eli kutsuja ei ole kellekään tehty), mutta totta kai kutsun kummit. Kummit ovat kaikki minulle todella läheisiä eli tapaamme usein ja he kaikki ovat myös hyvin kiinnostuneita lapsestani ts. mielellään viettävät aikaa tämän kanssa. Tarkoitinkin lähinnä sitä etten toivo lapsestani koskaan tulevan heille "riippakiveä" eli että itse olisin aktiivinen ja lapsikin vanhetessaan halukas tapaamaan mutta kummit eivät muistaisi mitenkään tai joskus vain muistutettuina. Toki uskon ettei näin käy, kunhan pohdiskelin aihetta :)

11, itsekin siirtyisin tuollaisessa tilanteessa kortteihin.

Mulla oli kauempana asuva kaveri, jonka lapsen kummi olen. Välimatkan takia kai ei sitten ollut yhteydenpitoa sieltä päin. Alkoi vaan tuntua tosi vaivaannuttavalta lähettää jotain tavaraa vain velvollisuudentunnosta postissa. Yleensä vielä seurasin postin pakettien seurantapalvelun kautta, että paketti meni perille.

Lähetin paketteja kai siihen asti, kun lapsi oli 9-vuotias. Sitten laitoin pari vuotta kortin ja viimeisin syntymäpäivä ihan vilpittömästi unohtui minulta. Voihan olla niinkin, että kummilapsen perheestä oli ollut kiusallistakin saada lahjoja lähes tuntemattomalta.

Saattaahan olla, että ne mun lähettämät lahjat on samantien nakattu menemään tai eivät ole muutenkaan olleet mielen mukaisia. Vaikea tietää. Oudoksi tuo kummius kuitenkin meni, kun itse ainakin kuvittelin sen merkitsevän sitä, että kaveri olisi halunnut vahvistaa nuoruuden kaveruuttamme.