Miehenä en ymmärrä teitä naisia täällä!

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:09"]Varoitus! En halua provosoida ketään, en aiheuttaa pahaamieltä ja pahoittelut otsikosta! Vaan ihan täysin ulkopuolisen näkemys - puolustelematta kumpaakaan esittämistäni tilanteista. Toivon, että te laitatte ketjuun ne syyt ja perustelut (tyhmä mies ei ymmärrä)!

Lueskellut useita ketjuja miehenä ja sanomanne usein tiivistettynä on seuraava:

1. elätte huonossa tai keskinkertaisessa suhteessa, jossa aina puuttuu jotain, on se sitten läheisyyttä, keskusteluita, arjen sujuvuutta tai seksiä tms. "Tyydytte" kuitenkin osaanne... puratte mieltä täällä toisillenne - ja varmaan myös kumppanillenne jotenkin? Tilanne jatkunut hetken tai vuosia - mutta kukaan ei uskalla tehdä itse mitään! Jäädään keskinkertaiseen suhteeseen "roikkumaan"... EN YMMÄRRÄ MIKSI?

2. mutta, jos joku Nainen on löytänyt "sen oikean" tai joku Mies on löytänyt "sen oikean" eli uskaltanut jättää kulissin tai keskinkertaisen suhteen... ja jättänyt tästä johtuen puolisonsa... niin se on sitten "pettäjä", "huora", "pettäjämies" tms... EN YMMÄRRÄ MIKSI?

Ettekö te oikeasti haaveile siitä oikeasta? Jos se tulisi vastaan sattumalta, mitä oikeasti tekisitte sen sijaan että tuomitsette täällä? Näettekö Te itse ristiriidan?

Miksi ette uskalla lähteä etsimään elämäänne sitä mitä kaipaatte? Pettäminen on väärin, mutta sanokaa nyt ihan rehellisesti, jos sen teidän kuvailemanne "jätä se sika" miehen tilalle ilmestyisi jostain yllättäin se Mies, joka tuntuisi täysin oikealta. Mitä te tekisitte?

Nöyrästi pahoitellen kärjistämistäni ja tyhmyyttäni.

Terveisin, Mies 36v

[/quote]

Ootko vapaa?

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:12"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:09"]Varoitus! En halua provosoida ketään, en aiheuttaa pahaamieltä ja pahoittelut otsikosta! Vaan ihan täysin ulkopuolisen näkemys - puolustelematta kumpaakaan esittämistäni tilanteista. Toivon, että te laitatte ketjuun ne syyt ja perustelut (tyhmä mies ei ymmärrä)!

Lueskellut useita ketjuja miehenä ja sanomanne usein tiivistettynä on seuraava:

1. elätte huonossa tai keskinkertaisessa suhteessa, jossa aina puuttuu jotain, on se sitten läheisyyttä, keskusteluita, arjen sujuvuutta tai seksiä tms. "Tyydytte" kuitenkin osaanne... puratte mieltä täällä toisillenne - ja varmaan myös kumppanillenne jotenkin? Tilanne jatkunut hetken tai vuosia - mutta kukaan ei uskalla tehdä itse mitään! Jäädään keskinkertaiseen suhteeseen "roikkumaan"... EN YMMÄRRÄ MIKSI?

2. mutta, jos joku Nainen on löytänyt "sen oikean" tai joku Mies on löytänyt "sen oikean" eli uskaltanut jättää kulissin tai keskinkertaisen suhteen... ja jättänyt tästä johtuen puolisonsa... niin se on sitten "pettäjä", "huora", "pettäjämies" tms... EN YMMÄRRÄ MIKSI?

Ettekö te oikeasti haaveile siitä oikeasta? Jos se tulisi vastaan sattumalta, mitä oikeasti tekisitte sen sijaan että tuomitsette täällä? Näettekö Te itse ristiriidan?

Miksi ette uskalla lähteä etsimään elämäänne sitä mitä kaipaatte? Pettäminen on väärin, mutta sanokaa nyt ihan rehellisesti, jos sen teidän kuvailemanne "jätä se sika" miehen tilalle ilmestyisi jostain yllättäin se Mies, joka tuntuisi täysin oikealta. Mitä te tekisitte?

Nöyrästi pahoitellen kärjistämistäni ja tyhmyyttäni.

Terveisin, Mies 36v

[/quote]

Ootko vapaa?

[/quote]

En ole. ap

Meinaatko, että Sen Oikean kanssa ei ole pientäkään ongelmaa, koskaan, ei hetkeäkään? On vain täydellistä onnea kellon ympäri, aina ja ikuisesti? Ei mitään puitavaa Vauva-palstalla ikinä?

Taidat olla hiukan naiivimpi kuin ilmoittamasi ikä antaa ymmärtää.

Tai oon, mut haluun kyl pillua ekoilla treffeillä ennen ku jätän vaimon. ap

Tiiätkö, mä olen itse nainen enkä silti ymmärrä näitä naisia täällä... enkä ole vamaan ainoa lajissani.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:15"]

Tai oon, mut haluun kyl pillua ekoilla treffeillä ennen ku jätän vaimon. ap

[/quote]

Ei ole mun kommentti. T: ap

Hyvä kirjoitus. Olen sinkku ja ehdottomasti haluan sen elämäni miehen. En tyydy vähempään. Eikä minun mielestäni tarvitse muidenkaan tyytyä. Kerran täällä vain eletään. 

Enkä tosiaan tajua näitä kaikesta vinkuvia av-mammoja. Inhottaa antaa suihin, kivespussit on rumat, mies pieree, sottaa jne. No lähde sitten kävelemään. Varmaasti joku sitä sinunkin miestäsi arvostaisi.

No, se on riskinottoa vaan lähteä ja turvallisuutta kasvaa johonkin, mitä jo on.

AV:n kaltaiset palstat nyt vaan tarjoavat sellaista päänsisäisen kaaoksen ulospäästelyä itse kullekin.

Helpottiko?

Oletko itse kokenut ko asian? Ja ollut vuosienkin jälkeen onnellinen sen uuden ja oikeamman kanssa?

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:17"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:15"]

Tai oon, mut haluun kyl pillua ekoilla treffeillä ennen ku jätän vaimon. ap

[/quote]

Ei ole mun kommentti. T: ap

[/quote]

Tai voi ollakin, en oo ihan varma ku oon juonu kaks litraa koskenkorvaa. T: ap

Mistä tiedät kirjoittajien sukupuolen?

Täällä on vähän vääristynyt tää otanta Suomen naisista. Suurin osa on joko n. 25-vuotiaita tuoreita, mustavalkoisia äitejä tai sitten pohjois-pohjanmaalaisia suurperheen äitejä, joilla on tietty elämänkatsomus. Em. ryhmissä mielipiteet ovat tiukkoja ja korostuvat näissä keskusteluissa.

Me, jo hieman elämää nähneet, tajutaan, että ei maailma ole mustavaalkonen, vaan itseasiassa aika harmaa. Mutta meidän mielipiteet teilataan kiihkeämpien toimesta.

Älä ap huoli, naiset on ihan kivoja, oikeasti :)

Ymmärrätkö naisystäviäsi hyvin tai työpaikkasi naisia? Tämä av kun ei ole ihan paras paikka tehdä analyysiä kun täällä puhutaan niin paljon palturia provosoiden.

Kun en mennyt m=naimisiin sen ekan ehdokkaan kanssa. En usko, että vaihtamalla paranee, alun ihastus ja rakastuminen toki on hienoja tunnetiloja, mutta kun arki tulee kuitenkin ihan kaikkiin parisuhteisiin.

Kun on yhden sitten lopulta valinnut, ei kyllä viitsi uudelleen opetella jonkun vieraan tapoja. Jos ero joskus tulee, selviän ihan yksin.

Miehenä, jos siis oikeasti mies olet, niin miksi sinun pitäisi ymmärtää tuntemattomia naisia, jotka purkavat sydäntään jollain nettipalstalla? Kokeilisit olla se oikea juuri sille omalle naisellesi, joka on yksilö. Mutta omat tarpeesi tulevat kaiken edelle, siksi yrität täällä opiskella olemaan jumalan lahja naisille (ei siis naiselle, yhdelle, sille joka on elämässäsi). Vai ymmärsinkö ihan väärin?

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:19"]

Täällä on vähän vääristynyt tää otanta Suomen naisista. Suurin osa on joko n. 25-vuotiaita tuoreita, mustavalkoisia äitejä tai sitten pohjois-pohjanmaalaisia suurperheen äitejä, joilla on tietty elämänkatsomus. Em. ryhmissä mielipiteet ovat tiukkoja ja korostuvat näissä keskusteluissa.

Me, jo hieman elämää nähneet, tajutaan, että ei maailma ole mustavaalkonen, vaan itseasiassa aika harmaa. Mutta meidän mielipiteet teilataan kiihkeämpien toimesta.

Älä ap huoli, naiset on ihan kivoja, oikeasti :)

[/quote] Miten olet päätynyt noihin sinun tietoihisi koskien av:llä kävijöitä??

Ap, mistä tiedät kuka kirjoittajista on nainen ja kuka taas mies/teinipoika...?

Ei kaikki naiset ole mitään tuulihattuja, jotka lähtee jokaisen unelman perään. Naiset tajuavat, että unelma ja todellisuus ei aina ( tuskin koskaan) kulje käsikädessä ja valitsevat keskivertomiehen, jonka kanssa jaksavat elää.

Naiset on ehkä enemmän realisteja kuin miehet.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:24"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:19"]

Täällä on vähän vääristynyt tää otanta Suomen naisista. Suurin osa on joko n. 25-vuotiaita tuoreita, mustavalkoisia äitejä tai sitten pohjois-pohjanmaalaisia suurperheen äitejä, joilla on tietty elämänkatsomus. Em. ryhmissä mielipiteet ovat tiukkoja ja korostuvat näissä keskusteluissa.

Me, jo hieman elämää nähneet, tajutaan, että ei maailma ole mustavaalkonen, vaan itseasiassa aika harmaa. Mutta meidän mielipiteet teilataan kiihkeämpien toimesta.

Älä ap huoli, naiset on ihan kivoja, oikeasti :)

[/quote] Miten olet päätynyt noihin sinun tietoihisi koskien av:llä kävijöitä??

[/quote]

Havainnoimalla, vertaamalla kirjoittajien mielipiteitä irl kuulemiini ja tekemällä johtopäätöksiä. :)

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:09"]

Varoitus! En halua provosoida ketään, en aiheuttaa pahaamieltä ja pahoittelut otsikosta! Vaan ihan täysin ulkopuolisen näkemys - puolustelematta kumpaakaan esittämistäni tilanteista. Toivon, että te laitatte ketjuun ne syyt ja perustelut (tyhmä mies ei ymmärrä)!

Lueskellut useita ketjuja miehenä ja sanomanne usein tiivistettynä on seuraava:

1. elätte huonossa tai keskinkertaisessa suhteessa, jossa aina puuttuu jotain, on se sitten läheisyyttä, keskusteluita, arjen sujuvuutta tai seksiä tms. "Tyydytte" kuitenkin osaanne... puratte mieltä täällä toisillenne - ja varmaan myös kumppanillenne jotenkin? Tilanne jatkunut hetken tai vuosia - mutta kukaan ei uskalla tehdä itse mitään! Jäädään keskinkertaiseen suhteeseen "roikkumaan"... EN YMMÄRRÄ MIKSI?

2. mutta, jos joku Nainen on löytänyt "sen oikean" tai joku Mies on löytänyt "sen oikean" eli uskaltanut jättää kulissin tai keskinkertaisen suhteen... ja jättänyt tästä johtuen puolisonsa... niin se on sitten "pettäjä", "huora", "pettäjämies" tms... EN YMMÄRRÄ MIKSI?

Ettekö te oikeasti haaveile siitä oikeasta? Jos se tulisi vastaan sattumalta, mitä oikeasti tekisitte sen sijaan että tuomitsette täällä? Näettekö Te itse ristiriidan?

Miksi ette uskalla lähteä etsimään elämäänne sitä mitä kaipaatte? Pettäminen on väärin, mutta sanokaa nyt ihan rehellisesti, jos sen teidän kuvailemanne "jätä se sika" miehen tilalle ilmestyisi jostain yllättäin se Mies, joka tuntuisi täysin oikealta. Mitä te tekisitte?

Nöyrästi pahoitellen kärjistämistäni ja tyhmyyttäni.

Terveisin, Mies 36v

[/quote]

Mua tää ei varsinaisesti koske, sillä elän onnellisessa parisuhteessa ja koen mieheni olevan minulle "se oikea". Mutta annanpa silti oman näkökulmani. Ei parisuhdetta noin vain hylätä lyhyen tai pidemmänkään huonon ajan vuoksi. Kyllä, jopa se "oikea" puoliso, johon rakastuu niin palavasti suhteen alkuaikoina tulee ärsyttämään sinua typerillä tavoillaan ja paheillaan. Tämä on vaan elämää. Me ollaan loppujen lopuksi kaikki joskus ärsyttäviä/ikäviä/kusipäitä omille läheisillemme.

Ongelmia on kaikilla, eri asia sitten on se, mitä teet niille. Yritätkö parhaasi parantaa tilannetta keskustelemalla, antamalla anteeksi ja olemalla kärsivällisen rakastava, vai lähdetkö ensimmäisen paremmalta idealta vaikuttavan matkaan heti kun tulee ryppyjä rakkauteen? Totuus tietenkin on, että paraskin parisuhde voi väljähtää, jos sitä ei hoida. Mutta keskinkertaisenkin parisuhteen voi muuttaa onnelliseksi, jos molemmat haluavat sen eteen tehdä töitä.

Pettämistä en viitsi edes kommentoida, mielestäni se on vain ja ainoastaan itsekäs ja julma teko. Jos et millään pysty jatkamaan omassa parisuhteessasi, voit vapaasti erota, mutta on raukkamaista tehdä se kolmannen osapuolen motivoimana.