Lue keskustelun säännöt.
Neuvoja kaivataan
27.06.2014 |
Lyhyesti: 2,5-vuotias tyttömme on kehittänyt todella tuskallisen tavan. Huutaminen. Kurkku suorana. Julkisilla paikoilla. Junassa, lentokoneessa, kaupassa, ravintoloissa. Miten meidän tulisi toimia. Tukistaa? Ottaa syliin? Nyt tilanne on äitynyt jo siihen pisteeseen, että välttelemme julkisia paikkoja. Olemme yrittäneet olla huomioimatta, ei mitään apua. Olemme yrittäneet kieltää, ei mitään apua. Olemme yrittäneet ottaa lapsen syliin, ei mitään apua. Tilanteesta poistumalla huuto on loppunut, mutta ei semmoinen peli vetele, että 2,5-vuotias kiljumisellaan määrittelee, koska loppuperhe ruokailee ravintolassa ja koska ei. Menee hermot!
Kommentit (11)
kuri. "anna sen vaan huutaa" ei tuo mitään tulosta.
huutamisesta sanktio kehiin. saat päättää itse mikä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koita olla itse rauhallinen. Tiedät että kaikkien katseet kääntyvät sinuun ja huutavaan muksuun. Koita silti. Tarvittaessa poistu lapsen kanssa paikalta.
Kannattaa kertoa lapselle ennen julkiselle paikalle menoa että ei saa huutaa.
Meillä 3v:llä oli pari viikkoa kestävä samanlainen huuto kausi. Lapsi ei ollut väsynyt,ei nälkäinen jne.
Kerran olimme kahdestaan junassa ilman rattaita. Minulla oli iso reppu mukana. Lapsi ei malttanut pysyä penkillä vaan meni nuohoamaan lattialle. Sanoin että jko istut penkillä tai tulet syliin istumaan. Alkoi hirveä huuto joten otin lapsen syliin, pidin hänestä napakasti kiinni, en kuitenkaan satuttanut. Lapsi rääkyi ja tempoi joka suuntaan. Jäimme seuraavalla pysäkillä pois, reppu selässä ja kiljuva kersa sylissä. Lapsi huusi kokoajan "älä kiusaa mua! äiti satuttaa!!!" sitten kun juna pysähtyi ja olimme astumassa pois junasta lapsi parkaisi "APUA!" kysyin häneltä että niin, kenen tässä pitäisi sitä apua huutaa? Ihanat kanssamatkustajamme naureskelivat kysymykselleni kovasti. Sanoin vielä lähtiessämme junasta "kiitos ja anteeksi". Nolotti ja vitutti mutta pysyin rauhallisena.
Eri lapsille toimii eri asiat, täytyy vain sinnikkäästi kokeilla, mikä se teidän lapsen kohdalla on. "Kuri" on jotain todella abstraktia noin pienelle lapselle. Lapsen suuta kun ei oikein voi tukkia, ja Suomessa aika harva on valmis turvautumaan fyysiseen väkivaltaan.
Rankaiseminen kannattaa tietenkin aloittaa kotona. Meillä suunnilleen saman ikäiselle lapselle aika paha rangaistus on se, että hänet siirretään toiseen huoneeseen portin taakse. Hän haluaa tietenkin samaan tilaan muun perheen kanssa, ja sinne pääsee, kun rahoittuu ja lupaa olla kunnolla. Kannattaa kokeilla jotain tällaista.
Kiitos neuvoista ja erityisesti kannustamisesta. Tätä on nyt jatkunut jo 2kk. Tiedän, että tämä kaikki on huomion hakemista. Meillä on tuommoiset 5-vuotiaat kaksospojat, joiden kanssa luonnollisesti on jonkin verran tekemistä ja he vievät sen oman palansa meidän huomiosta. Aika ison palan. Toki poikien vaatima huomio ei ole mitään verrattuna tähän nuoreen naiseen. On ollut niin ahdistavia hetkiä, miltei joka päivä.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 09:47"]
On ollut niin ahdistavia hetkiä, miltei joka päivä.
[/quote]
Uskon. Lapset osaavat tuikata siihen pahimpaan kohtaan ja lypsää sitten sitä joka tilanteessa. Tuo kiljuminen on kyllä tosi paha, täytyy sanoa, että kekseliäs lapsi ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 09:49"]
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 09:47"]
On ollut niin ahdistavia hetkiä, miltei joka päivä.
[/quote]
Uskon. Lapset osaavat tuikata siihen pahimpaan kohtaan ja lypsää sitten sitä joka tilanteessa. Tuo kiljuminen on kyllä tosi paha, täytyy sanoa, että kekseliäs lapsi ;)
[/quote]
Heh, joidenkin lapset on keksinyt raketteja, autoja, kameroita. Meidän tyttö keksi huutaa Citymarketissa ja lentokoneessa pää punaisena. Kiitos, edelleen. Helpottaa tosi paljon.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 09:49"]
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 09:47"]
On ollut niin ahdistavia hetkiä, miltei joka päivä.
[/quote]
Uskon. Lapset osaavat tuikata siihen pahimpaan kohtaan ja lypsää sitten sitä joka tilanteessa. Tuo kiljuminen on kyllä tosi paha, täytyy sanoa, että kekseliäs lapsi ;)
[/quote]
Heh, joidenkin lapset on keksinyt raketteja, autoja, kameroita. Meidän tyttö keksi huutaa Citymarketissa ja lentokoneessa pää punaisena. Kiitos, edelleen. Helpottaa tosi paljon.
[/quote]
Siis taaperoikäiset lapset keksivät raketteja, autoja ja kameroita? Kuka ja koska?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin heittää vitsin. Haluatko, että avaan sinulle tämän ajatuksen? Kukaan kaksivuotias ei ole tehnyt suuria keksintöjä. Viittaus lapsiin keksijöinä tarkoitti, että joidenkin lapset tekevät historiaa, mutta minun jälkeläiseni toteuttaa itseään itselleen parhaalla mahdollisella tavalla. Eli huutamalla tauotta. Tajusikko? Toki uskon, että minun lapseni ei sentään aikuisena luulisi leikki-ikäisten kehittävän ydinfysiikkaa, vaan ymmärtäisi ironisen viittauksen.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 10:00"]
Yritin heittää vitsin. Haluatko, että avaan sinulle tämän ajatuksen? Kukaan kaksivuotias ei ole tehnyt suuria keksintöjä. Viittaus lapsiin keksijöinä tarkoitti, että joidenkin lapset tekevät historiaa, mutta minun jälkeläiseni toteuttaa itseään itselleen parhaalla mahdollisella tavalla. Eli huutamalla tauotta. Tajusikko? Toki uskon, että minun lapseni ei sentään aikuisena luulisi leikki-ikäisten kehittävän ydinfysiikkaa, vaan ymmärtäisi ironisen viittauksen.
[/quote]
:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4 vielä. Muista antaa sitä positiivista huomiota "kiva olla täällä kaupassa sun kanssa "Iiris" kun olet niin nätisti!"
Ota itsellesi tietoisesti asenne "me mennään porukalla ravintolaan ja meillä on siellä mukavaa" älä jännitä mahdollisia huuto kohtauksia. Jos semmoinen tulee viet lapsen pois tilanteesta, jos se huuto raivo alkaa juuri kun olet kaupassa yksin lasten kanssa niin nopeasti kaikki ostokset kärryyn ja kassalle. Ajattelet itse jotain mukavaa vaikka ihanaa aurinkorantaa ja tsemppaat pysymään rauhallisena.
Meillä bravuuri oli tuo "äiti satuttaa!" sillä sai kyllä hienosti kaikkien huomion ja kauhistuneet katseet. Itse kannoin lapsen rauhallisesti pois/tein ostokset loppuun. Jos joku vieras tuli sanomaan että lapsia ei saa satuttaa tms. Sanoin rauhallisesti. Ei minunkaan mielestäni enkä ikinä satuttaisikaan. Itse tiesin että en lastani satuta.
Ainakaan ette taivu hänen huutonsa alla siihen, mitä hän haluaa. Asiasta voisi keskustella hänen kanssaan silloin, kun on rauhallinen ja yrittää selittää, miltä muista ihmisistä näyttää se, että yksi huutaa kurkku suorana. Tai miltä hänestä näyttäisi, jos äiti kirkuisi ravintolassa kurkku suorana. Yritä selittää, että jos hän haluaa jotain tai ei halua jotain, sen voi selkeästi sanallisesti sanoa. Kirkumalla ei saa tahtoaan läpi.