Suostuuko teidän pojat lukemaan/ kuuntelemaan kirjoja joissa on tyttöpäähenkilö?
Meillä tyttö ei välitä päähenkilön sukupuolesta, Risto Räppääjä käy yhtä hyvin kuin Heinähattu ja Vilttitossukin, sen sijaan vuotta vanhempi poika suostuu tarttumaan vain kirjoihin joissa päähenkilö on poika. Onko yleistäkin ja miten voisi kannustaa poikaa lukemaan laajemmin?
Kommentit (107)
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 13:59"][quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 13:52"]
18: Niin, olen kyllä osittain samaa mieltä, mutta ei jokaisen henkilön ehkä tarvitsekaan olla mielenkiintoinen. Jotkut ovat vain sivuhenkilöitä toisten tarinoissa. Ja totta puhuakseni, ei minusta esim. Tupu, Hupu ja Lupu tai Mortti ja Vertti nyt mitenkään kovin moniulotteisia ole. Tai Karhukoplan porukat.
(17)
[/quote]Toki. Ja ne yksiulotteiset sivuhahmot olisivat ihan fine, jos niiden lisäksi olisi myös niitä samaistuttavia naishahmoja. Mutta kun ei ole. Ankkalinnassa ainoa kunnollinen ja persoonallinen naishahmo taitaa olla Milla Magia. Ja se on pahis. Mummo Ankkakin on aika mielenkiinnoton ja yksiuloitteinen, tosin sen rooli on hoivaaja, ei mikään yleisnainen. Älkää ottako liian vakavasti, mietin tässä asiaa samalla kun kirjoitan, saa olla eri mieltä! Mielelläni huomaisin virhepäätelmäni ja toteaisin, että oikeastaan hyviä ja moniulotteisia tyttöhahmoja löytyy lasten populaarikulttuurista pilvin pimein.
[/quote]
Muuten olen samaa mieltä, mutta!! Mummo ankka ei ole pelkkä hoivaaja. Hän on oikea matriarkka, ainoa joka saa roopenkin kuriin. Uuttera ekologinen yksinhuoltaja (kasvatti aku ankan). Don rosan sarjoissa mummon persoona on hyvin moniulotteinen.
Mummo Ankka mielenkiinnoton ja yksiulotteinen?
(kirja)maailma olisi paha paikka olla ilman mummo ankan kaltaisia hahmoja. Mummo Ankkoja tarvitaan tuomaan mielenkiintoisen ympäristön (=eläimet ja maatila), maailman parhaat leivonnaiset ja lämpimän sylin, vaikka maailma (ja veljet) kuinka kohtelisi kaltoin.
Mummo Ankalla on ankkarin hahmoista kaikkein lämpimin sydän, sitä tarvitaan ahneen, laiskan, itsekkään, rikollisen ja turhamaisen hahmon rinnalle.
Nyt kun luin ketjua taas, niin muistin, että poikani tsemppavat kyllä ihan täysillä Daenarystakin Game of Thrones (tai siis oikeastaan A Song of Ice and Fire) kirjoissa. Siitä hahmosta on paljon keskusteltu ja tykkäävät kun hän on tullut vahvemmaksi ja itsenäisemmäksi. Samoin Sansa on on ollut ajatuksia ja keskutelua herättävä hahmo; aluksi oli vain ärsyttävä, mutta tarinan edettyä ja hahmon kasvaessa on herättänyt myös sympatioita. Sansan kohdalla ollaan paljon puhuttu entisaikojen tyttöjen asemasta ja neitsyydelle annetuista merkityksistä. Onkin ollut hyvä keskustelujen aihe tämä kirjasarja -nyt vaan odotellaan seuraavia osia malttamattomina!
Ja olinkin unohtanut Hunger Gamesit kokonaan! Nekin poikani lukivat ahmien, eikä päähahmon tyttöys/ naiseus ollut minkäänlainen ongelma.
-se joka kirjoitti 11 ja 14v pokien tykkäävän aryasta.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 21:46"]
Mummo Ankka mielenkiinnoton ja yksiulotteinen?
(kirja)maailma olisi paha paikka olla ilman mummo ankan kaltaisia hahmoja. Mummo Ankkoja tarvitaan tuomaan mielenkiintoisen ympäristön (=eläimet ja maatila), maailman parhaat leivonnaiset ja lämpimän sylin, vaikka maailma (ja veljet) kuinka kohtelisi kaltoin.
Mummo Ankalla on ankkarin hahmoista kaikkein lämpimin sydän, sitä tarvitaan ahneen, laiskan, itsekkään, rikollisen ja turhamaisen hahmon rinnalle.
[/quote]Ollaan kaikessa rauhassa eri mieltä. Minusta mummo ankassa ei ole juuri muuta mielenkiintoista kuin hänen tussarinsa, autonsa ja satunnainen turhautuminen Hansuun. Muuten on hyvin yksiulotteinen ja stereotyyppinen mummohahmo leipomuksineen, kanoineen ja siisteine pirtteineen. Ehkä mua ärsyttää nimenomaan se naishahmojen stereotyyppisyys, jopa niissä harvoissa tapauksissa joissa naishahmossa on kerroksia ja samaistuttavuutta.
Ohis, mutta eikö tuo Game of Thrones ole vähän turhan rankka 11-vuotiaalle? Tietääkseni niissä kirjoissakin mässäillään etenkin väkivallalla todella paljon. Pornoilusta en tiedä, se voi olla HBO-ilmiö.
Ei suostu. Eikä mieheni lue koskaan naisen kirjoittamia kirjoja vapaaehtoisesti.
Minäkään en lapsena jaksanut kirjoja joiden päähenkilö on tyttö. Ne oli niin tylsästi kirjoitettuja ja tytöt oli esitetty ihan kummallisesti. Inhosin ja inhoan useimpia tyttö- ja naishahmoja elokuvissa ja sarjoissa koska ne on hirveitä, epäempaattisia ja tylsiä.
Tosielämässä asia on toisinpäin. Tylsimpiä jaarittelijoita ja hekottelijoita on miespuoliset tuntemani ihmiset, ja naiset niitä stimuloivampia ja sellaisia että tehdään eikä vaan ihmetellä. Nykyään luen myös melkein pelkästään naiskirjailijoita, etenkin klassikoista.
Tyttöjen ja naisten tylsyys ja huonommuus sekä korostettu tyttöys kässäröidään jo lasten aivoihin näiden hahmojen avulla eikä sille valitettavasti ole ihan valtavaa muutosta näkynyt.
On ihan yleistä että pojat/miehet ovat huonompia identifioitumaan tyttöihin/naisiin, kun taas toisin päin ei ole ongelmaa. :/ Pojille tarjotaan niin paljon enemmän sellaista tarinankerrontaa, jossa pääosassa on poika, etteivät välttämättä opi miten löydetään samaistumiskohta tyttöpäähenkilöstä. Tyttöjen taas on "pakko" oppia tämä, koska melkein kaikissa suosituissa sarjoissa on (myös) poikia päähenkilöinä. Myös jos tyttö haluaa lukea seikkailukirjallisuutta/fantasiaa tms törmää väistämättä miehen näkökulmasta kerrottuihin juttuihin.
En tiedä miten korjata asiaa :/ Hyvähän se olisi, jos tuon saisi murrettua, mutta pakottaminen ei auta. Uppoavatko sellaiset kirjat joissa on sekä tyttöjä että poikia pääosassa, esim. Viisikot tai vastaavat? Tai jos poika innostuu jostain kirjailijasta tai tyylisuunnasta, voi lempeästi yrittää tarjoa saman kirjailijan/genren kirjaa jossa päähenkilö onkin eri sukupuolta.
Meillä 10-vuotias poika ahmii Neiti etsiviä. :)
Tarinat on niin jännittäviä, referoi niitä usein minullekin. :) Eli jännittävä tarina menee kyllä täällä päähenkilön sukupuolen edelle.
Ei lue. Sanoo: "Yäk! Tää on tyttöjen".
Naiset vaan nyt eivät ole mielenkiintoisia subjekteina oikeassakaan elämässä. Passiivisina objekteina kylläkin. Pieni poikalapsikin sen ymmärtää.
Naiset vaan nyt eivät ole mielenkiintoisia subjekteina oikeassakaan elämässä. Passiivisina objekteina kylläkin. Pieni poikalapsikin sen ymmärtää.
Mun on parasta mennä hakee kuppi kahvia... Luin otsikon, että "suostuuko tiedän pojat lukemaan/kuuntelemaan kirjoja joissa on tuotantopäällikkö"
Ihmettelinkin, että mitä hittoa, pakko avata tämä...
Joitakin kirjoja missä on tyttö päähenkilönä muistan lukeneeni pojilleni kun olivat pieniä. Tykkäsivät ainakin Pieni talo preerialla sarjasta missä kaikki lapset ovat tyttöjä.
Haluaisin että olisi enemmän kirjoja jotka ovat LASTEN kirjoja sen sijaan että ovat selvästi suunnattuja joke tytöille tai pojille.
Sama toive koskee myös vaatteita ja leluja. Tuppaavat olemaan kovin sukupuolistettuja.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 11:37"]Ei suostu. Eikä mieheni lue koskaan naisen kirjoittamia kirjoja vapaaehtoisesti.
[/quote]
Sinullahan on fiksu mies.
Itse luin poikana Ronja ryövärintyttäret siinä missä Veljeni Leijonamieletkin, enkä edelleenkään valikoi lukemaani kirjoittajan tai päähenkilön sukupuolen mukaan.
Minäkin kaipaisin lastenkirjoja joissa se pointti ei ole hahmon sukupuoli. Muistaako kukaan Minttu-kirjoja? Niitä kuunneltiin koko sakki päiväkodissa eikä ainakaan niistä kukaan sanonut että on tyttöjen kirjoja.
Ei ne kyllä oikein kiinnostaneet. Ainoat poikkeukset oli juuri ne Heinähattu ja Vilttitossu sekä Peppi Pitkätossu.
Eipä noita kovin paljon edes ole tarjolla, verrattuina poikasankarikirjoihin. Jopa ällöissä Miina ja Manu-sarjassa Manu on sankari, vaikka Miina selvästikin porukan aivot.
Kuinka moni luuli aluksi että J. K. Rowling on mies?
Jep, siihen on syynsä miksi Harry Pottereissa lukee tämän naiskirjoittajan nimi lyhennettynä.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 19:20"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 18:29"][quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:07"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 16:25"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 16:21"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 16:16"]LOTR:ssä ei ollut ainuttakaan naista sormussaattueessa. Kirjasarjan ainoa "toimiva" nainen on Eowyn, joka on poikamainen sotilashahmo. Arwen keskittyy olemaan rakastunut haltia.[/quote]Tästä on ollut paljon puhetta. Naiset loistavat poissaolollaan LOTRssa.
[/quote]
Kuinkas monta soturinaista jossain keskiaikaisessa maassa on?
[/quote]
Kuinkas monta haltiaa jossain keskiaikaisessa maassa on? (Missä ihmeen "keskiaikaisessa maassa", muuten?)
Niin, kyseessä on aika fiktiivinen eli luovaa kerrontaa käyttävä teos. Ei tee tiukkaakaan laittaa jotain taikasormuksia sinne, mutta nainen oikeana henkilöhahmona? Eihän sellaista voi *fantasia*kirjallisuuskaan kehitellä.
[/quote]
Miksi saivartelet? Tietenkin se on fantasiaa, mutta ei kukaan laita naishahmoa vaan sen takia että siinä olisi naishahmokin. Jokaiselle hahmolle pitää olla joku syy. Ei hahmoa voi laitata vaan sen takia että joku ei pahoita mieltään. Nythän tähän Hobitti elokuvaan on laitettu naishaltia jota ei edes ole kirjoissa. Kun tuottaja kuulemma halusi elokuvaan naisen. Tuo on juuri asia missä ei ole järkeä. Mutta kyllähän näissä Marvel elokuvissakin on vaihdettu valkoinen mies mustaksi koska haluttiin myös mustia elokuvaan. Missä ei ole mitään järkeä. Varsinkaan kun elokuva kertoi Skandinaavisista jumalista.
Jos haluaa naisia johonkin elokuvaan niin se on pitänyt alunperin kirjoittaa niin että siinä on naisia. Jos on haluttu mustia niin se on alunperin pitänyt tehdä niin että siinä on mustia.
[/quote]Mielikuvituksetonta. Tekstejä ja tarinoita voi muokata käyttötarkoituksen mukaan. Muodostaahan jokainen oman muista eroavan tulkintansa tekstistä anyway, eikä yksikään tulkinta yhdestäkään tekstistä ole identtinen jonkin toisen tulkinnan kanssa.
[/quote]
No kylä silloin heittää päästä jos rupeaa kuvittelemaan valkoista miestä, mustaksi naiseksi kirjassa. Siinä kirjassa kuitenkin tapahtuu juuri sitä mitä kirjoittaja halusi.