Helpotti kun tajusin syyn yksinäisyyteeni

Se on nimittäin aivan minun oma vikani. Ihme, että minulla on tämänkään verran läheisiä ja ystäviä, jotka välittävät. Jaksavat soitella ja kysyä kuulumisia ja pyytää mukaan juttuihin. Nimittäin teen itse vastaava heidän puolelleen todella hävettävän huonosti. Olen kyllä nyt skarpannut ja paljon kertoo se kun ystävä vastaa puhelimeen "Mitä ihmettä, miten SINÄ mulle soitat!?", niin suuri kummastus se on jos minä kerrankin se aktiivinen osapuoli. Siksipä haluan vaalia nyt ihmissuhteitani paremmin, koska tajusin jääväni ihan kokonaan yksin jos jatkan näin.

Tosi kauan nurisin yksin kotona, miksi muilla on niin kivat porukat ja aktiivista meininkiä yhdessä ja epäkiitollisena omista ystävistäni olisin halunnut vaan lisää jotain mitä muka muillakin. Mutta ne muut kyllä ansaitsevatkin toisensa ja on paljon myös minun omasta aktiivisuudesta kiinni, että saan pidettyä nykyiset ystäväni. Totta kai moni on jäänyt matkan varrelle ja kyllästynyt kun on niin yksipuoleista toimintaa! Ja kyse ei ole siitä, ettenkö olisi kiinnostunut muiden kuulumisista. Ei, olen vaan ollut ihan sokea tilanteelle ja niin tottunut siihen, että kyllä mulle soitellaan ja pitänyt kaikkea itsestäänselvyytenä. Kunnes huomasin aika monen kaverin jääneen ja lopettaneen yhteydenotot.

Jotenka yksinäiset ja puoliyksinäiset: ottakaahan puhelin kouraan ja kysykääs välillä tekin, mitä niille muille kuuluu! Ja kun uusia tuttavia ja kavereita ehkä joskus vielä saan, aion olla paljon proaktiivisempi heidän suuntaan alusta asti. :)