Onko sulla hyvä itsetunto?

keneeseenkään vaihtais ja en paljon välitä mitä muut minusta ajattelee ja materiaalisestikkin olen tyytyväinen enkä ole kateellinen kenenkään hienoista taloista enkä pirsseistä.

Samanlaisia ongelmia kuin ap:lla. Käyn terapiassa ja yritän siellä pohdiskella asiaa.

Periaatteessa tiedän olevani hyvännäköinen nykyään. Kai mä olen sellainen ruma ankanpoikanen. Jouduin kärsimään koulukiusaamisesta, ulkonäköäni haukuttiin. Aikuisena nämä samat haukkujat ovat koittaneet tulla iskemään. Haistatan paskat niille.

Olen itse miettinyt terapian aloittamista ja oikeastaan olen jo päättänyt, että voisin kokeilla sitä. Hyvän terapeutin löytäminen vaan askarruttaa.

Kirjoita ylös ne asiat, jotka sussa itses mielestä eniten SINUA häiritsee ja mieti, voisko niille asioille tehdä jotain.

Mun huono itsetunto vaihtelee niin hassulta kun se kuullostaakin. Jos olen päässyt lihomaan, laskee itsetuntoni heti ja alan ikään kuin kulkeakin jo ' kyyryssä' , koska häpeän läskejäni ja olemustani ja ajattelen, että kaikki katsovat mua pahasti. No, sitten päätän laihduttaa ja alan kuntoilla- ja avot! kun paino laskee ja saat uusia kivoja vaatteita päälles, johan itsetuntokin alkaa nousta!



Jos sua häiritsee sun oloemus; hiukset, iho jne..niillekin voi tehdä jotain. Jos et ole varma tyylistäsi, käy tyylianalyysissä, opettele meikkaamaan ja tee kampaus, jossa viihdyt.



Jos itsetuntosi ongelmat pohjaavat ' minääsi' , mieti, ajatteletko olevasi muita tyhmempi? Huonompi? Miksi? Missä asiassa? Listaa ne ja mieti, voisitko tehdä asioille jotakin- esim. lähteä vielä opiskelemaan, vaihtaa työpaikkaa jne. Ja huom! Tee myös lista niistä asioista, joissa olet mielestäsi HYVÄ ja jopa muita parempi. Huomaat, että niitäkin on paljon!!



Jos huono itsetunto on tosi syvällä ja kumpuaa lapsuudesta asti, on ehkä paras ratkaisu mennä kongnitiiviseen psykoterapiaan juttelemaan ja vähän ' tonkimaan' asioita syvemmältä ts. mistä se huono itsetunto johtuu. (jos et sitä siis jo tiedä). Onko joku mollannut sinua? Äitisi tai isäsi tai siskosi vähätellyt sinua? Oletko koulukiusattu? Työpaikkakiusattu?



Ja mieti, millaisen kuvan annat itsestäsi muille- oletko usein alla päin ja naama mutrussa vai hymyiletkö ja kuljetko slekä suorassa, pää pystyssä eteenpäiN? hymyilevät ja rohkeasti muille ihmisille juttelevat antavat itsestään kuvan, että omaavat hyvän itsetunnon- tätäkin voi harjoitella, vähän ujompikin henkilö! Ktaso ihmisiä silmiin ja ajattele heistä positiivisesti- se kumpuaa takaisin!



Ja usein monet meistä NÄYTTÄVÄT paljon varmemmilta, mitä todellisuudessa ovatkaan...;)



Zemppiä, kyllä se siitä, luota itseesi!

Koulukiusaamista on mullakin takana. Lähinnä lukioaikoina. Musta tuntuu, että välillä elämä vaan tuntuu tosi raskaalta, kun ei ole hyvä missään, eikä osaa mitään, eikä kelpaa mihinkään tai kenellekään. Miten voisi saada paremman itsetunnon?



-ap

Tietenkin joissain asioissa olen epävarma, varsinkin ammatillisella puolella olen ihan untuvikko vielä. Mutta tiedän olevani kohtuullisen hyvännäköinen ja fiksu. Mun itsetunnolleni yläasteaikainen koulukiusaus teki vaan nannaa. Päätin silloin, että koska en voi miellyttää kaikkia, ei mun tarvitse miellyttää helvetti ketään!

Aina terapian jälkeen on hyvä olo. Puoli vuotta olen vasta käynyt terapiassa, joten en vielä voi sanoa juurikaan kokonaiskehityksestä. Mutta suosittelen.

Tuo saattaisi ollakin hyvä idea, tehdä oikein konkreettinen lista ja sitten miettiä, miten asioihin voisi vaikuttaa.



-ap

Vaikka haluaisin olla välittämättä siitä! Silti esim. jotkut lapselliset ja typerät kommentit/selän takana valehdellut juorut saattaa viedä vaikka yöunet:/

mietin myös ihan liikaa muiden sanomisia tai ajatuksia, vaikka enhän mä voi edes niitä tietää, mutta siinäpä se... luulen tietäväni, mitä muut ajattelee.

kyselee ap.

vaikeaa selittää. Just ulkonäkö on juttu, jossa ei ole; aina liian lihava, leveä perse jne, olen mielestäni ruma, ja jos joku väittää olevansa kiinnostunut musta, otan sen vittuiluna.



MUTTA uskallan kyllä tuoda mielipiteeni julki, toimia vastuullisessa ammatissa ja ottaa vastaan kritiikkiä. Enkä ajattele, mitä se ja se musta ajattelee.

ja opiskelussa pidän itseäni aina ihan uunona, vaikka tulokset näyttäisivät muuta. Jotenkin aina tuntuu, että tuurilla vaan selvisin, toiset ymmärtää nämä asiat paljon paremmin ja puhuukin niin fiksusti....

listan muutamista psykologeista. Valitsin vaan yhden ja varasin ajan. Ajattelin että jos ei synkkaa, niin vaihdetaan. Mutta tyytyväinen olen ollut.

En halua mihinkään kaupungin mielenterveystoimistoon. Taidan varata ajan ensin lääkärille. Niin, voihan sitä kokeilla. Jotenkin, kun ajautuu siihen pisteeseen, että kaikki tuntuu vaikealta ja mahdottomalta.. Ehkä se tästä. Kiitti nro 4!



-ap