FB:n kautta saatu kuva elämästäni huolettaa

Vähän sama "ongelma". Kun eräs jatkuvasti facessa oleva kaverini kuuli, että olin just matkalla ihmetteli kovaan ääneen miksen ollut siitä kirjoittanut! ihan kuin olisi tosi ihmeellistä tehdä jotain arjesta vähänkään poikkeavaa kirjoittamatta siitä. Sairasta.

Jos asia oikeasti huolestuttaa, ehkä sun pitäisi kirjoittaa viikoittain edes jotain pientä. Niin, että vaikutat olevan olemassa (hah), vaikkeivat ne jutut niin isoja olisikaan. Jonkun tutkimuksen mukaan ihmisiä kuulemma jopa ärsyttävät sellaiset Facebook-kaverit, jotka vain satunnaisesti tykkäilevät jostain päivityksistä mutta eivät koskaan jaa mitään itsestään. Raadollista, mutta kun siellä on, pitää siellä kai sitten tehdäkin jotain.

Mm. tällaisten juttujen jälkeen olen niin onnellinen, että lähdin pois koko naamakirjasta jo puoli vuotta sitten. Helvetti minkälaisia ongelmia ihmisillä on! Varmaan siis minullakin, mikäli olisin jäänyt.

En ole liittynyt enkä liity.

Minä kirjoitan melko vähän päivityksiä facebookiin... Ehkä 1-3 kpl/vko ja monesti ne eivät kerro mistään menemisistä tai tulemisista vaan ennemminkin jostain arkipäivän yksityiskohdasta, joka on naurattanut tai ihmettänyt.. esim. viimeksi päivitin pari päivää sitten hirvi käveli etupihan läpi.. Ja sitä edellinen koski kurpitsan siemeniä (tosi jännä elämä minulla.... Nooooot!) :D  Tosi harvoin lapsista mitään laitan ja silloinkin harkiten, että mitä lapset haluaisivat itse kuulla ja nähdä itsestään vanhempana netissä.. Lapsuus menee todella nopeasti, mutta aikuisuus kestää pitkään ja ei ole kivaa, jos ihan mitä sattuu kuvia löytyy netist sitten parin vuosikymmenen päästä. Ulkomaan reissustakin koko perheen kesken tiedotin netissä parilla kuvalla vasta jälkikäteen ja nytkin ollaan reissussa, mutta kukaan fb:ssa ei tiedä.siitä mitään (en halua kotiini kutsumattomia vieraita sillä välin kun ollaan poissa.. Minulla on tiukat asetukset kuka näkee mitäkin tietoja, mutta koskaan ei voi olla varma...). Minulla on varmaan hemmetin tylsä elämä jonkun fb kaverin mielestä :D ja minulle se on ihan sama mitä sellaiset kaverit ajattelee. Pääasia, että minulla on kivaa ja viihdyn omassa elämässäni rakkaideni kanssa :)

Ahhahahaha... mä olen ollut fb:ssä kuusi vuotta ja olen tehnyt kolme päivitystä =)

Toistaiseksi ei ole kukaan valittanut!

Olen havainnut, että feisbuukissa rumia kehutaan kauniiksi ja viestit voivat antaa hyvin vääränlaisen kuvan ihmisestä, kuten esimerkiksi puhutellaan toista mummuikäisenä, vaikka oikeasti hän ei ole mummu.

En mä ainakaan kuvittele että hiljaiseloa viettävillä fb-kamuilla ei olisi elämää. Itse päivitän harvoin, lähinnä lasten kuvia, luontokuvia ja matkakuvia. Ja tosi harvoin kuulumisia. On kiva kuulla ysävien juttuja, nähdä kuvia jne, mutta silti mua välillä ärsyttää koko fb.. Olisi hienoa tavata ihmisiä enemmän ihan oikeasti eikä netin välityksellä!

Mitä teet:

1. Laitat hyvät yhteystiedot faceen ja pyynnön, että ihmiset ottaisivat yhteyttä.

2. Vaihdat sähköpostin yms tiedot facesta joiden avulla profiilin voi pelastaa.

3. Estät kaiken kommentoinnin yms.

4. Odotat 4 vuotta että joku FB-kaveri ottaisi yhteyttä turhaan.

5. Opit mitä sosiaalisuus tarkoittaa.

Mä pyrin ajattelemaan niin, että jos joku ihan oikeasti ajattelee että se fb:ssä näkyvä elämä on ainoaa elämää, se kertoo enemmänkin hänestä kuin minusta. Mä päivitän ehkä kerran kuussa jotain, mutta tykkään jakaa uutisia ja sen sellaista. Jos joku ajattelee sen vuoksi, että olen yksinäinen, epäsosiaalinen, nolife jne, niin siinä ajatelkoot. Eihän se siitä kerro, että minulla ei ole elämää; päinvastoin. Minulla on paljon muutakin tekemistä kuin jakaa asioitani puolitutuille ihmisille. Korostan kyllä, että minusta on ihan kiva lukea ihmisten arkisiakin päivityksiä, mutta en vaan itse jaksa kertoa kaikesta, ja mulla on paljon lapsuudenkavereita yms, joille en edes välitä jakaa ihan kaikkea elämästäni.

Kyllä minä tiedostan tuon vähän pakotetunkin tarpeen jakaa Facessa asioita juuri siksi, että haluan esitellä omaa sosiaalisuuttani. Itsekseni saatan sille välillä naureskella, mutta tosiasia on vaan se, että on olemassa ihmisiä - ja paljon - jotka kuvittelevat, että Facebook-profiili on läpileikkaus ihmisen elämästä. Ei voi mitään.

Mä ajattelen vähän päinvastoin.. jos ei paljoa tekemisistään ilmoittele, niin tulee mielikuva aktiivisesta elämästä viettävästä joka paikan höylästä. Sitten taas nää, jotka päivittää joka lapsen flunssan jne. niin vähän onnettoman rassukan kuvan saa (tehdään tikusta asiaa kun oikeeta ei ole)

[quote author="Vierailija" time="30.05.2014 klo 20:53"]

Mä ajattelen vähän päinvastoin.. jos ei paljoa tekemisistään ilmoittele, niin tulee mielikuva aktiivisesta elämästä viettävästä joka paikan höylästä. Sitten taas nää, jotka päivittää joka lapsen flunssan jne. niin vähän onnettoman rassukan kuvan saa (tehdään tikusta asiaa kun oikeeta ei ole)

[/quote]

Word.

Mä taas oon aatellu että ne jotka ei päivitä usein elää täydempää elämää, kun niillä on parempaakin tekemistä kuin roikkua fbssä. Ainakin itellä jää vähemmälle jos on menoja ja projekteja ja kaikkea jännää, ja sitten taas kun elämässä on hiljaisempi vaihe siellä (ja täällä...) tulee roikuttua :D

Hyviä pointteja, kiitos! Ehkä tosiaan voisinkin aktivoitua ja ainakin satunnaisesti, eli vaikka sitten viikoittain, kirjoittaa jotain. Ainakin silloin, kun on jotain sanottavaa mielessä. Kuulostaa varmaan hullulta, mutta nyt kun olen elänyt tällaista hiljaiseloa (en muuten, mutta Facebookin silmin), tuntuu että tietyt ihmiset ottavat ne vähätkin päivitykseni sellaisina, kuin ne olisivat ainoita tapahtumia elämässäni. Alan jo ihan hölmösti vatvoa postausideoitani niin, että en minä nyt tällaista voi sinne laittaa, kun joku kuvittelee, että tämä on merkittävintä, mitä minulle on viimeiseen kuukauteen tapahtunut. :D Sairasta, kuten tuo eräskin kommentoija sanoi. 

Vaikka en oikeasti edes kuvittele, että kukaan fiksu ihminen myöntäisi ajattelevansa, että Facebookin tapahtumat heijastaisivat 1:1 todellista elämää, on siinä pieni mutta. Alitajuinen mielikuva on silti toinen ihmisestä, joka postailee jatkuvalla syötöllä kuvia illallisista ystävien kanssa tms., kuin vaikka ihmisestä, joka kerran kuussa lähettää esim. linkin artikkelista, jonka on lukenut ja joka puhutteli. 

Vaikka en olisi nähnyt kumpaakaan ihmistä vuoteen, kuvittelisin ensimmäisen elämän rikkaammaksi ja aktiivisemmaksi, kuin jälkimmäisen.

Ap

Minua ei liikuta, mitä joku minusta ajattelee fb:n perusteella. En elä elämääni netissä, sehän sitä "nolife"-elämäntapaa on.

First world problems.

Kyllä sinne Faceen pitää jotain antaakin jos siellä on. Tämä ihan ystävällisenä neuvona. Opettele käyttämään somea.

Ei ole pakko antaa jos ei tahdo. Sitä kun voi olla montakin syytä olla siellä, esimerkiksisi se että saa kutsuja tapahtumiin/voi itse kutsua helposti tuttavia koolle, voi pitää helposti yksityisviestein yhteyttä ihmisiin joita sieltä löytää, voi seurata joitakin ryhmiä, tapahtuma-aikatauluja, kirppareita, jne. jne. Ei ole yhtä oikeaa tapaa käyttää Facebookia. Itse pidän sellaisia ihmisiä vähän yksinkertaisina, jotka kyttäävät paljonko kukakin siellä "päivittää" ja valittavat, jos joku ei "päivitä" tarpeeksi :)

Mä en päivitä omasta elämästäni mitään, vaan linkitän artikkeleita ja uutisia päivittäin kerran päivässä Facebookiin. En osaa omasta elämästä kertoa. Apuva, luuleekohan nyt kaikki, etten tee mitään muuta kuin luent netistä uutisia päivät pitkät!!!