ahaha, nyt oli paskin uni ikinä!

illal pisti munasarjoihi nii lujaa etten liikkua saattanu

en tiiä mikä kohtaus oli. aattelin et tuntuu samalta ku supistukset mut lievempiä.

unes olin synnäril. olin jo tunnin ponnistanu (niinku esikoisen kohal). märisin kätilölle etten voi enempää ku sattuu. tein muka kaikki virheet niiku olin oikeesti tehny. pää taaksepäin ku ponnistaa vaik pitää olla rinnas ym.

sit sain sen verran ponnistettuu et kakka hais. ja eiköhä sielt syntyny 15cm pökäle!! aika liru, ei mikää miehekäs jööti. käärin sen yhteen palaan vessapaperiin ja nostin rinnalle, pienten tissien välii (jäi harmittaan kun vuos sitte piti heti alkaa vaan imettään, oisin halunnu vaan pitää sylis) se oli iha normaalia. aattelin et ainaha vauvat haisee ku hätäkakan päästää. kätilö katso kummissaan mutta ei sanonu mitään.

jossain vaihees kätilö otti tämän haisu-vauvan ja vei pois. ajattelin että ei se ehkä ollutkaa oikea vauva. la pitäis olla vasta parin viikon kuluttua (kuopus synty 2vko etuajas)

muistan ku oikein kattelin vastasyntynyttä ja mietin et ei oikein näytä samalta ku edelliset lapset..

repesin kun aamulla unen muistin!!! :D

vauvakuume on välil, mut tuskin tuun koskaa enää hankkimaan enempää lapsia..