Lue keskustelun säännöt.
Uusi Minä!
29.05.2014 |
Luokaa mulle rutiinit ja aikataulu mun päiville. Maanantaista sunnuntaihin. Haluaisin saada otteen elämästäni ja kokea eläväni normaalisti mutten enää oikein osaa.
Tässä speksit:
Olen lapseton 35, liukuva työaika, luova työ. Teen useasti n. 10-12h työaikoja koska en pysy tiukkojen projektiaikataulujen tahdissa ja jotta saisin hommat purkkiin deadlineen mennessä, joudun ottamaan sen omalle tahdilleni luontaisen ylimääräisen päivän työpäivien päätteeksi ylityönä. Olen jatkuvassa stressissä ja välit avokkiin on mennyt huonoissa. Tunnen oloni kokoajan yksinäiseksi ja arvottomaksi. Tunnen etten selviä kodinhoidosta tai edes vapaa-ajastani. Tunnen syyllisyyttä siitä etten liiku tarpeeksi ja napostelen ja tuo syyllisyys saa minut vielä lamaantuneemmaksi. En yksinkertaisesti pysty pitämään yhdestäkään lupauksestani tai tavoitteestani kiinni. Harrastan tanssia, olen harrastanut joogaa, kiipeilyä ja kraw magaa. Pidin jopa niistä. Lohtusyön yksinäisyyteen, tunnen monesti oloni vetämättömäksi ja synkäksi.Millaisin aikatauluin/rutiinein saisin itseni taas elämään?
Kommentit (5)
No joo :( Tuo armottomuus on kyllä juuri niin minua. Joka kerta kun epäonnistun jossakin (esim laihdutuskuurissa) suomin itseäni kauheasti ja sitten syön vitutukseen. Kun peli on jo menetetty. Ja ihan kuin se ei riittäs niin avokkikin tilee siihen besserwisseröimään ja arvostelemaan epäonnistumisestani. Töissä kun väsyttää 9h jälkeen ja pitäs vaan jaksaa niin kaivan jotakin hyvää kahvihuoneen kaapeista kuten sipsiä ja sidukan ja selkeästi yritän piristää ja motivoida sillä itseäni loppurutistukseen. Olen perfectionisti ja kärsin siitä suuresti. Laitan työn kaiken muun edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HAHA, "laitan työn kaiken muun edelle". Sitten ihmetellään miksi akkoja ei haluta firmojen johtoon :D
Vai ovatkohan Antti Herlin tai Jorma Ollila itkeneet jossain moottorisahafoorumilla, miten eivät ehdi joogata? Vastaus: Eivät ole.
Ei mulla ole pyrkimyksiä johtotason hommiin. Siksi pitäs olla vähän aikaa siihen joogaamiseenkin. Eikö???
Meillä on melkein samanlainen elämä, itsekin olen stressaantunut luovan alan työntekijä :) Ainoa ero, että minulla on lisäksi lapsia. He pitävät elämän tasapanoissa, eikä työ ole heidän vuokseen pääosassa.
Todella vaikea neuvoa, elämäntilanteesi vaikuttaa todella hankalalta, sympatiani heräsi heti.
Ainoa neuvo, jonka voin sinulle antaa on se, ettet stressaa liikkumisesta ja napostelusta. Kulutat energiaa töidesi takia jo niin paljon, että ansaitset vaan rentoutua aina kun sinulla vaan on aikaa.
Ole itsellesi armollinen, jooko?