Korjaatteko aina, jos lapsenne nimi sanotaan väärin?
Meidän tytön nimi sanotaan usein aluksi väärin, esim. neuvolassa ja tarhassa. Joskus olen heti alkuun korjannut nimen oikeaksi, mutta siinä tietyllä tavalla tuntuu että "nolaan" ihmisen, joka nimea käyttää väärin. Toisaalta jos ei heti korjaa, on se vielä ikävämpää myöhemmin. Kannattaako lapsi opettaa itse korjaamaan nimensä, jos virheitä sattuu?
Meillä tytön nimi on siis tyyliä Marianna, ja häntä kutsutaan usein Marianneksi.
Kommentit (9)
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 00:17"]
Kannattaa antaa helpompi nimi...
[/quote]
No minusta meillä on ihan helppo nimi. Ongelmana on vain, että niitä on kaksi lähes samanlaista. Sama kuin Anna ja Anne.
Mummini sanoo minua ja lastani millä nimellä milloinkin, en korjaa. Voin olla Pirkko tai Venla tai ihan mikä vaan, ei sen väliä.
Korjaisin esim. tarhassa, jos kyseessä on hoitaja, joka tulee lapsen kanssa tekemään töitä.Tai jos lapsen nimi otetaan ylös johonkin papereihin tms.
Jos vaikka joku toinen äiti tms. sanoo nimen väärin, käytän sitä itse vähän ajan päästä (mahdollisesti useitakin kertoja) ja silloin toinen varmaan huomaa, että nimi olikin eri, mutta en heti tilanteessa alleviivaa. Meillä lapsen nimi on Isabel, mutta usein sanotaan Isabella (ei musta tämäkään vaikea nimi, enkä oikeen tajua, mistä tuon a:n siihen kesksivät). Tyttö on sen sorttinen, että varmaan alkaa korjaamaan, kunhan vähän kasvaa, opetan varmaan, että saa sanoa asiasta, mutten nyt erikseen kehota ja painosta.
Kyllä korjaan. Toisaalta jos nimi olisi luokkaa ida, iida ei sillä olisi niin suurta merkitystä.
Mulla on itsellä nimi joka on mahdollista sanoa kuudella eri tavalla. En yleensä korjaa, jos ei ole tarvetta. Mulle on ihan sama kutsuukl joku lääkäri tai asiakas tms mua miten, kun kuitenkin ymmärrän että musta on kyse. Jos esim ilmoittaudun terveyskeskuksessa niin korjaan, koska muuten eivät löydä mun tietoja. Nykyään noikin tilanteet kyllä hoidetaan pitkälti sotulla. En jaksa ottaa pulttia. Itse esittelen itseni sanomalla nimeni "oikein" mutta silti jotkut jatkuvasti käyttävät väärää nimeä, en tiedä eivätkö huomaa eroa vai ajattelevatko etten itse osaa lausua oikein. Mun työpaikan tuntilistassa ja tehtävälistassakin on nimi väärin kirjoitettu (ajatellaan etta nimeni on esim Mona ja lausutaan myös Mona, mutta listoissa on Moona ja sen takia moni myös lausuu niin). Niin kauan kun palkka tulee oikealle henkilölle, en ole jaksanut alkaa nimeä kirjaamaan.
Nimeni on siis tyyliä Mona-Lisa, ja itse käytän koko nimeä, osa sanoo "monalisa" osa "moonaliisa", osa "moona" osa "mona" ja sitten on lisänä vielä jotkut tilanteet missä sanotaan"moonalisa" tai "monaliisa". Tuo ei siis ole oikea nimeni, ja ero on mun nimessä isompi mutta samantyyppinen
Mun työkaveri on viimeset kolme vuotta sanonut mua säällöllisesti jennan sijaan jenniksi. Ei kuitenkaan joka kerta eli tietää kyllä oikean nimeni, joten en viitsi korjata. Ehkä kannattaa aluksi korjata ja sitten myöhemmin antaa olla, koska lipsahduksia sattuu. Eikä joku nimen väärin sanominen ole mitenkään vakavaa kuitenkaan.
En korjaa jos joku sattuu silloin tällöin sanomaan nimen väärin, varsinkaan jos sillä ei kyseisessä tilanteessa ole merkitystä. Lapsillani on suomalaisittain "eksoottiset" nimet joten ne aika usein kuullaan väärin. Joskus lapset saattavat itse korjata.
Tulen kyllä varmaan korjaamaan pojan nimeä koska sille tulee englanninkielinen ja aika harvinainen nimi, ei sinänsä vaikea mutta koska se on niin harvinainen ihmiset ei välttämättä tajua sitä englanninkieliseksi ja lausuu sen väärin. En halua että poikaa kutsutaan väärällä nimellä ja on kuitenkin ymmärrettävää että jos nimi on harvinainen niin sen helposti lausuu väärin. Mua itseäni ärsyttää että vaikka korjaan tai muuten yritän aina ihmisille kertoa että mun nimi on Julia niin tosi monet silti lausuu sen aina Juulia ja vaikka ero on naurettavan pieni niin se jotenkin häiritsee kun en tykkää nimestä Juulia.
Kannattaa antaa helpompi nimi...