Paras lääke ahdistus/masennus kohtaukseen?

Xanor on mulla ainakin se joka poistaa puristuksen tunteen rinnasta ja auttaa muutenkin jos oikein ahdistaa. Päälääkityksenä mulla juurikin venlafaxin joka toimii ja kyllä tosiaan myös koukuttaa, sen voi lopettaa niin et vaihtaa sen vähemmän koukuttavaan ja sitä alkaa sitten vähennellä. Näin olen itse päässyt venlasta ilman vieroitusoireita aikoinaan.

Silloin kun mua ahdistaa siihen ei auta mikään muu kuin että mieheni pitää mua tiukasti sylissä.On joutunut töistäkin lähtemään kesken päivän sen vuoksi.Opamox 15 mg on käytössä jos paha itsemurha ajatus päällä,ei kyllä auta heti.

Liikunta toimii lääkkeitä paremmin. Minua sapettaa joka kerta, kun luen vaikeasti masentuneen kuvauksia tilanteestaan. Olen selvinnyt masennuksesta liikunnan, riittävän unen ja terveellisen ravinnon avulla, joten toivoisin, että muistakin masentuneista olisi samaan. Varsin helppo ja höpönapiton vaihtoehto. Mitä järkeä on viettää vuosikausia masentuneena, kun mahdollisuuksia on tarjolla meille kaikille? Jos on energiaa kirjoitella tällä höpöpalstalla, niin täytyy olla riittävästi energiaa auttaa itseä.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 02:44"]

34 lisää vielä: kävin useita vuosia myös puheterapiassa.

[/quote]

Ja korjaa, että tarkoitti keskusteluterapiaa.

Oikeesti liikunta on paras lääke ei kannata ottaa lääkettä pelkästään vaan lääke kyynärsauvaksi ja sitten lähdet nauttimaan ulkoilusta ja kuntosalista. Huomaat että tulee hyvä fiilis.

Hyvä ruoka. Siis tarkoitan oikeaa ruokaa, en muka-ruokaa.

Oxamin, pure tabletti. Vettä ei edes tarvitse nielemiseen. Se alkaa heti imeytyä ja vaikuttaa. Diapam on hitaammin vaikuttava, joten sitä en suosittele.

Noin pidemmällä tähtäimellä ajateltuna: jaksaisitko ajatella käymistä hellävaraisessa hieronnassa, vyöhyketerapiassa, jalkahoidossa tai muissa hemmotteluhoidoissa? Toisen ihmisen kosketus saa ihmeitä aikaan, pahaa oloa ja itkua saattaa purkautua ulos, jos hoitajan kanssa synkkaa. Itselläni monasti käynyt näin.

Lisäksi olen aina harrastanut liikuntaa päivittäin , vuosien saatossa apuna ollut myös Opamox (välillä jatkuvassa käytössä, välillä satunnaisessa, välillä taukoa ollut useitakin vuosia). Mulla kestää noin tunti lääkkeen ottamisesta, että alkaa vaikuttaa.

Voimia ja sitkeyttä!

Neuroleptilääkitys on paras hoitomuoto masennukseen ja ahdistukseen. Suosittelen ehdottomasti!

[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 21:01"]

Tämä on aika random, mutta kauppojen aukioloaikoina isoon markettiin (esim. Prisma) meneminen. Kiertelen ja katselen mitä kaikkea siellä on, en välttämättä osta mitään, mutta kävelen niitten kärryjen kanssa. Niistä saa tukea ja on kiva katsella värikkäitä vihanneksia ja kaikkia ihme hedelmiä ja lukea tuoteselosteita. Siellä on muita ihmisiä, mutta kukaan ei häiritse sinua tai tule iholle. On turvallinen olo. 

Toinen mikä auttaa on kissani halaaminen. Kissa kehrää ja on lämmin. 

[/quote]

Kuka menee isoon kauppaan kun ahdistaa? Kohta ahdistaa vielä enemmän.

34 lisää vielä: kävin useita vuosia myös puheterapiassa.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 01:34"]

Liikunta toimii lääkkeitä paremmin. Minua sapettaa joka kerta, kun luen vaikeasti masentuneen kuvauksia tilanteestaan. Olen selvinnyt masennuksesta liikunnan, riittävän unen ja terveellisen ravinnon avulla, joten toivoisin, että muistakin masentuneista olisi samaan. Varsin helppo ja höpönapiton vaihtoehto. Mitä järkeä on viettää vuosikausia masentuneena, kun mahdollisuuksia on tarjolla meille kaikille? Jos on energiaa kirjoitella tällä höpöpalstalla, niin täytyy olla riittävästi energiaa auttaa itseä.

[/quote]

On tutkittu, että liikunta ei vaikuta kaikilla samalla tavalla aivojen välittäjäaineisiin. Ole onnellinen, jos sinä kuulut siihen ryhmään, jolla liikunta auttaa.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 02:43"]

[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 21:01"]

Tämä on aika random, mutta kauppojen aukioloaikoina isoon markettiin (esim. Prisma) meneminen. Kiertelen ja katselen mitä kaikkea siellä on, en välttämättä osta mitään, mutta kävelen niitten kärryjen kanssa. Niistä saa tukea ja on kiva katsella värikkäitä vihanneksia ja kaikkia ihme hedelmiä ja lukea tuoteselosteita. Siellä on muita ihmisiä, mutta kukaan ei häiritse sinua tai tule iholle. On turvallinen olo. 

Toinen mikä auttaa on kissani halaaminen. Kissa kehrää ja on lämmin. 

[/quote]

Kuka menee isoon kauppaan kun ahdistaa? Kohta ahdistaa vielä enemmän.

[/quote]

Toisia ihmisiä ahdistaa muiden seura ja hälinä,

toisia yksinolo ja hiljaisuus. Konstinsa kullekin.

T:ohis

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 01:34"]

Liikunta toimii lääkkeitä paremmin. Minua sapettaa joka kerta, kun luen vaikeasti masentuneen kuvauksia tilanteestaan. Olen selvinnyt masennuksesta liikunnan, riittävän unen ja terveellisen ravinnon avulla, joten toivoisin, että muistakin masentuneista olisi samaan. Varsin helppo ja höpönapiton vaihtoehto. Mitä järkeä on viettää vuosikausia masentuneena, kun mahdollisuuksia on tarjolla meille kaikille? Jos on energiaa kirjoitella tällä höpöpalstalla, niin täytyy olla riittävästi energiaa auttaa itseä.

[/quote]

Eniten koko maailmassa mua vituttaa tällaiset ihmiset. Toisen ihmisen tuskan vähättely on suurin tyhmyyden merkki minkä tiedän.

Pardon my french. 

Mulla on paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteidenpelko.

Hassut asiat on tullut ns rutiiniksi pahimpina kausina: -huppu päässä tai pipo, myös siis sisällä ollessa. Myös aurinkolasit pitää olla, ettei mua "nähdä".

- peitoista ja tyynyistä "pesän" rakennus, jossa olen sitten ikäänkuin turvassa.

Tiedän, kuulostanee oudolta, mutta mua nuo rutiinit auttaa. :D

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 01:34"]

Liikunta toimii lääkkeitä paremmin. Minua sapettaa joka kerta, kun luen vaikeasti masentuneen kuvauksia tilanteestaan. Olen selvinnyt masennuksesta liikunnan, riittävän unen ja terveellisen ravinnon avulla, joten toivoisin, että muistakin masentuneista olisi samaan. Varsin helppo ja höpönapiton vaihtoehto. Mitä järkeä on viettää vuosikausia masentuneena, kun mahdollisuuksia on tarjolla meille kaikille? Jos on energiaa kirjoitella tällä höpöpalstalla, niin täytyy olla riittävästi energiaa auttaa itseä.[/quote]

Masennusta on eri asteista ja ihmiset ovat muutenkin erilaisia. Jollain ihmisellä voi olla taustalla hirveä trauma esimerkiksi. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä.

Joku täällä mainitsi ADHD:n; onko kellään kokemusta siihen liittyvästä ahdistuksesta, joka juontanee juurensa erilailla toimivista aivoista johtuvaan ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteisiin, saamattomuuteen ja aloitekyvyttömyyteen? Tunnen myös ikäänkuin jääväni jumiin ahdistuskohtauksiini, mikä aiheuttaa unettomuutta. Lääkityksenä Concerta, mutta se ei tässä juurikaan auta, sillä sitä ei voi syödä illalla, jos aikoo nukkua yöllä. Olen syönyt vuosia mieliala- ja nukahtamislääkkeitä väärästä diagnoosista johtuen, joten toleranssi ja ennakkoluulot (vuosia zombina) ovat suuret.

Anteeksi jättivirkkeet, huonosti nukuttu ahdistuksen yö takana.

Minulla on ollut 20 vuotta masennus. Se on vaihdellut lievasta olotilasta vaikeaan. Itsemurha-ajatukset ovat toisinaan pakonomaisia. Ehdotukseni lyhyen tahtaimen helpotukseen: hakeudu sairaalan yleispsykiatrian osastojaksolle, esimerkiksi ensiavun tai omalaakarin kautta. Jos suinkin jaksat, etsi todella pateva psykiatri, joka miettisi laakitystasi.

Pitkalla tahtaimella tietoisuustaitoharjoituksista voi ehka olla apua, paivittain tehtyna:

http://www.adlibris.com/fi/kirja/mielekkaasti-irti-masennuksesta-cd-9789525534986

Mahdollinen harjoittelu tulee alottaa kevyesti, mutta nousujohteisesti. Ensimmaisella viikolla muutama minuutti paivassa. Toisella viikolla pari minuuttia lisaa per paiva. Alussa kertarysayksella tehty 15-30 minuutin meditaatio tappaa paivittaisen harjoittelun tehokkaasti.

aakkoset puuttuvat jenkkinappaimiston takia.

Rukoile

tämä ei varmaan auta noin vahvoihin oireisiin, mutta minua ahdistaa välillä milloin mikäkin. Olen vaihtanut mielessäni sanan ahdistaa sanaan vahvistaa.