Taas sitä lähdetään täysin uupuneena toimistolta
kotiin eikä jaksaisi mitään tehdä. Ihan olis valmis suoraan sänkyyn. Mitä elämää tää tällainen on? Kohta jään ennemmin vaikka työttömäksi. Jotain muuta on pakko keksiä.
Pakotan itseni toimimaan illat. Käyn lenkillä ja oon lasten kanssa. Oon kuitenkin niin väsynyt, että vanne puristaa päätä ja silmiä kirveltää. Nukun hyvin ja aamulla oon virkeä. Kaksi tuntia konttorilla ja voisin nukahtaa istualleen.
Mitä helvetin järkeä tässä on?!
Kommentit (10)
Sama mulla. Työpäivät matkoineen 9:5h. Jos aion illalla menmä tanssitreebeihin niin pitää ottaa liki tunnin päikkörit. En jaksa muuten. Mulla tosin kilppiksen vajaatoiminta.
Kuulostaa tutulta. Olen tosin tehtaalla "liukuhihnahommissa" eikä minulla vielä ole lapsia. Onneksi ei ole, en varmaan jaksaisi antaa riittävästi huomiota lapsille työpäivän jälkeen.
Kotona jaksaa juuri ja juuri tehdä ruuan ja syödä, sen jälkeen vain nukun. Ei kyllä tunnu kovin mielekkäältä tällainen elämä ja olen itsekin miettinyt työttömäksi jäämistä.
Samat on olot. Liukuva työaika. 44 vee ja pohdin muuttamista seudulle, jossa ei paljon tarvitse pelätä töihin joutuvansa. Ennen jaksoin käydä lenkillä, nyt olen töiden jälkeen täysi sohvaperuna. Eilenkin nukkumaan klo 22 ja heräsin 7.20. Herään henkiin vain lomilla. Aion sinnitellä 50 veehen ja sitten hanskat naulaan.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2014 klo 15:41"]Samat on olot. Liukuva työaika. 44 vee ja pohdin muuttamista seudulle, jossa ei paljon tarvitse pelätä töihin joutuvansa. Ennen jaksoin käydä lenkillä, nyt olen töiden jälkeen täysi sohvaperuna. Eilenkin nukkumaan klo 22 ja heräsin 7.20. Herään henkiin vain lomilla. Aion sinnitellä 50 veehen ja sitten hanskat naulaan.
[/quote]
veit sanat suustani. Mietin vain miten työelämästä pääsisi pois. Mä e. Jaksa.
Tee työsi äläkä hengaa työaikana av:lla. Töistäkin olet lähdössä ennen puoli neljää. Valivali.
Väärä työ kai teitä riivaa. Kun työssä on kivaa, se tuo lähinnä lisää energiaa ja kotona sama vahti jatkuu. Ruun jälkeen hetkeksi pitkälleen sohvalle ja lapset katsovat piirrettyjä, niin illan jaksaa sitten pyörittää pyykkiä ja valmistella seuraavan pöivän ruokia ja muuta.
Tuttua, mutta mä uskon, että mun tapauksessa tää johtuu siitä, että vaihdoin yhtäkkiä opiskelut raskaaseen fyysiseen työhön ja teen töitä 10 tuntia päivässä. Siihen päälle vielä koiran lenkitykset ja kuntosali yms, että pysyn kunnossa. Käyn iltaisinkin vielä ylikierroksilla, enkä saa unta ja aamulla taas ylös, töihin ja sama rumba alusta. Meinasin tänään nukahtaa istualleni, kun käytiin tauolla työkaverin kanssa hetki istumassa portailla lämpimässä auringossa juomassa kahvia. Eiköhän tää helpota, kun tottuu siihen, että ei enää istu koulun penkissä pänttäämässä, vaan tekee oikeasti hommia ja keho ehtii mukaan.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2014 klo 15:32"]
Sama jutut, ja joka päivä. Olen IT-alalla, ja henkisesti työni imee minut niin loppuun, että työpäivän jälkeen olen kotona kuin zombie. Hoidan uupuneena ihan pakolliset kotityöt, mutta sen lisäksi en jaksa kuin tuijottaa seinää, röhnöttää sohvalla. Ketään en jaksa nähdä, mihinkään en jaksa keskittyä, mitään en tehdä. Toipua vaan päivästä.
Syy miksi minulla ei ole miestä tai perhettäkään on pääosin se, etten jaksasii semmoista tämän työni ohessa. En pysty kuin yksinoloon työajan ulkopuolella.
[/quote]
Sama juttu ja sama ala.
Sama jutut, ja joka päivä. Olen IT-alalla, ja henkisesti työni imee minut niin loppuun, että työpäivän jälkeen olen kotona kuin zombie. Hoidan uupuneena ihan pakolliset kotityöt, mutta sen lisäksi en jaksa kuin tuijottaa seinää, röhnöttää sohvalla. Ketään en jaksa nähdä, mihinkään en jaksa keskittyä, mitään en tehdä. Toipua vaan päivästä.
Syy miksi minulla ei ole miestä tai perhettäkään on pääosin se, etten jaksasii semmoista tämän työni ohessa. En pysty kuin yksinoloon työajan ulkopuolella.