synnytyksen käynnistys

No itselläni käynnistetty oli suorastaan helvetillinen. Supistukset alkoivat yhtäkkiä ja olivat heti todella kivuliaita. Mitään puudutuksia tms. en ehtinyt saada, lapsi kun oli maailmassa alle  tunnissa ekasta supistuksesta.

Minulla toinen käynnistettiin. Oli kamalampi synnytys kaikkiaan. Lopulta jäi 2:n tapaan kivunlievitys saamatta. Siinä tajunna rajamailla seilasin kipujen vuoksi.

Juuri tuota pelkään. Käynnistyksen syy on suuri koko, pelkään että repeän. Ap

Yksilökohtaista. Minulla käynnistetty synnytys oli rajumpi kuin itsestään käynnistynyt enkä ehtinyt saada puudutuksia. Jollain toisella taas käynnistetty voi olla helpompi. Puudutukset ym. kivunlievitykset saat varmasti, kunhan ajoissa pyydät :) Tsemppiä huomiseen, älä turhaan pelkää!

Ja en siis haluaisi käynnistystä enkä ole sitä pyytänyt mutta sikiön kono on suuri ja pian ei mahtuisi enää syntymään. Mitä teen :( itku.

Psyykkaat itsesi käynnistystä varten, otat vastaan sen mitä tuleman pitää. Parempi että syntyy ajoissa käynnistettynä kuin myöhemmin liian isona.

Kakkonen vielä.

Voi olla, että itse olisin saanut kivunlievitystä jos kätilö olisi ottanut minut tosissaan. Kuten sanoin, supistukset alkoivat yhtäkkiä ja olivat heti rajuja. Kävin sanomassa kätilölle, että vauva on syntymässä (oli itselleni toinen synnytys) mutta kätilö ei uskonut. En kuulemma näyttänyt lainkaan siltä, että minulla olisi kipuja eikä kuulemma se vauva sieltä yhtäkkiä putkahda (noh, siinä vaiheessa synnytystä oli noin muutoinkin käynnistelty jo neljä päivää).  Sain kätilön sitten tsekkaamaan alapään tilanteen ja sitten tulikin todella kiire saliin. Samantien sain alkaa ponnistamaan eikä ehditty antaa edes ilokaasua.

Kolmas käynnistettiin, oli superhelppo. Helpoin kaikista.

Käynnistyi n. tunnissa, suun kautta otettu tabu. Aluksi ei tuntunut ollenkaan, näkyi vaan säännöllisinä supistuksina käyrällä.

Itse kivualias vaihe kesti ehkä 3 h, siitä sitä oikein sikamaista ehkä 1,5 h. Ponnistus joitakin sekunteja - kätilö hihkaisi, etä älä vielä ponnista, mun täytyy sada hanskat käteen. Käynnistys oli lääkärin tutkimuksen ja osastolle oton jälkeen ehkä klo 8.30 ja vauva oli maailmassa klo 14 ja jotain.

Puudutuksia ei ollenkaan. Eikun ilokaasua sain. Mutta ei siis puudutuksia sinänsä tarvittu.

Ei sitä kannata etukäteen pelätä, kertomuksia on laidasta laitaan, omani oli tosi hyvä.

Olen muutenkin ollut nopea synnyttäjä, esikoinen 6 h ja keskimmäinen 9 h ja yhdelläkään kerralla en ole ehtinyt saamaan esim. epiduraalia ja kohdunsuu on avautunut siinä loppuvaiheessa hurjan nopeasti. 

Mulla kerrottavana positiivinen kokemus käynnistyksestä :) Keskimmäinen käynnistettiin, koska vedet meni mutta supistukset ei alkaneet.

Synnytys kesti vain 2 tuntia. En missään vaiheessa kaivannut kivunlievitystä ja jälkeen päin mieskin totesi että "Oliko se noin helppoa?" ;)

Nopeastihan se eteni muttei supistukset silti olleet mitään aivan mahdottomia. Juuri ennen ponnistusvaihetta kävin veskissä ja sanoin sieltä tullessa kätilölle naureskellen että tuntui kuin vauva syntyisi pönttöön. Yllättäin oli jo paikat auki ja 5 min ponnistelun jälkeen vauva syntyi.

Koita olla murehtimatta etukäteen, koska et voi tietää miten menee!

Ok, kiitos vastauksista. Psyykkaan kovasti itseäni mutta vatsanpohjaa väntää ja itkettää kun pelko ei hellitä. Pelkään kun on niin kookas. Jos tuleekin vauhdilla ja repii minut :( ap

Ok, kiitos vastauksista. Psyykkaan kovasti itseäni mutta vatsanpohjaa väntää ja itkettää kun pelko ei hellitä. Pelkään kun on niin kookas. Jos tuleekin vauhdilla ja repii minut :( ap

Minulla käynnistettiin viikoilla 42+1, ei mulla ainakaan ollut sen rajumpi kuin edellisetkään synnytykset. Aamulla sairaalaan, säännölliset supparit alko seuraavana aamuna klo 6 ja klo 15 lapsi syntyi. Sain kaikki puudutukset mitä halusinkin. Tämän perusteella en pitäisi käynnistystä kovinkaan pahana.

Älä huoli, kätilö pitää huolen ettet ponnista liian nopeasti (se aiheuttaa varmimmin repeämiä). Vaadit vaan puudutukset heti kun siltä tuntuu. Hyvin se menee, ja tsemppiä!

KIITOS, helpottaa kuulla muiden kokemuksia. Ajattelen nyt mahdollisimman positiivisia ja pyrin rauhoittumaan nyt. Ap

Käynnistettiin 1,5vrk, vauvan koko arviotiin 500g pienemmäksi kuin oli, ponnistusvaiheeseen asti edettiin, hartiat juuttui, työnnettiin takaisin, hätäsektioon... Huonokuntoinen vauva, äiti henkisesti ja fyysisesti riekaleina...

Tuosta nyt aikaa jo onneksi lähes 10 vuotta ja kiitos lääketieteen, terve ja reipas alakoululainen. Ja tämä tarina on tosi.

Harkitse vielä, onneksi tämä lapsi oli meidän viimeisemme (4 yhteensä).

Mulla on kokemusta vain käynnistyksestä joten en voi verrata. Mutta mullakin supistukset alkoi heti ja rajuina ilman taukoja. Oksensin useamman kerran, avautuminen oli nopeaa, mutta ehdin kuitenkin saada epiduraalin viime hetkellä vaikka sen laitto olikin melkein mahdotonta kun supistuksissa ei ollut yhtään taukoa.

Nyt olisi toisen lapsen laskettuaika kuukauden päästä ja todella toivon että tällä kertaa käynnistyisi ihan luomuna, aivan sama vaikka kestäisikin kauemmin, kuhan ei oli yhtä rajua menoa. Mullakaan ei meinannut kätilö osastolla uskoa kun sanoin, että supistuksia alkoi tulemaan heti tauotta lääkkeen annon jälkeen, kuittasi vaan harjoitussupistuksina, mutta kun suostui vihdoin tarkistamaan tilanteen niin olin 8cm auki ja lähtivät kiireellä kuskaamaan synnytyssaliin.

Tsemppiä käynnistykseen! Ja onnea tulokkaasta! :)

Molemmat synnytykseni käynnistetty 42+1, nopeita synnytyksiä (4 ja 5h), epiduraalin sain molemmissa, hyvin sujuivat. Älä stressaa liikaa, huomattavasti todennäköisempää on että kaikki sujuu hyvin kuin päinvastoin.