Lue keskustelun säännöt.
En kestä stressaantuneena mitään palautetta. Help.
27.05.2014 |
Siis ongelma on tämä, että jos olen stressaantunut ja väsynyt, en kestä mitään palautetta. Olen opiskelija ja harjoittelujaksolla, joten saan runsaasti palautetta, kuten kuuluukin. Päiväkodissa on meneillään kevään vasut, ja koulusta saan koko ajan kirjallista palautetta opinnoista ja ryhmätyöskentelytaidoista. Musta tuntuu että en kestä enää yhtään ainoaa hampurilaismallilla rakennettua palautekeskustelua, en itsestäni, persoonastani, opinnoistani, lapsistani, en mistään. Olen sitä mieltä, rehellisesti, että ne palautelaput voisi työntää hyvin huolellisesti sinne minne aurinko ei paista.
Ja ongelma ei siis ole se, etteikö palaute olisi asiallista, myönteistä ja kannustavaakin, ja etteikö negatiivista palautetta annettaisi oikeaoppisen rakentavasti. Olen saanut hyvät arvosanat ja hyvän arvion harjoittelusta, ja lapsillakin nyt menee ihan keskinkertaisen hyvin päiväkodissa. En vaan jaksaisi olla arvioitavana koko ajan. Tuntuu etten jaksa olla aina jonkun suurennuslasin alla jossa ruoditaan minun persoonaani ja olemustani ja osaamistani ja "kehittämisalueita". Olen näiden keskustelujen jälkeen ihan nääntynyt ja jotenkin aina vähän pois tolaltani.
Minulla on vielä monet arvioinnit tälle keväälle kuunneltavana, ja olen jo ihan kypsähtänyt. Haluaisin haistattaa herttaisesti pitkät kaikille. Kohta sen teenkin. Ennen kuin se tapahtuu, niin ois kiva jos saisin täältä vähän keinoja käsitellä tätä tilannetta. Tai ainakin näkökulmaa siihen, miltä muista tuntuu vastaavissa tilanteissa. :)
Kommentit (4)
Jospa se ap:nkin nahka vähän paksunee iän ja kokemuksen myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avain ei ole palautteen vähentämišssä (ja trust me, se vähene kyllä itsestäänkin, ihan liikaakin; lopulta sulle ei enää itsellesikään riitä että no news is good news). Avain on stressaantuneisuuden vähentämisessä.
Pidä joskus hei pari lepopäivää. Älä yritä tehdä viikonlopuista mitään kokemuksia tulvivaa laatuaikaa, vaan vedä peitto korviin ja tilaa lapdille pitsa, jätä siivoamatta ja sivistymättä ja lepää.
Hanpurilaismallista olen itse gradujen, kanditöiden ja väitöskirjojen ohjaajana eli monenlaisen palautteen tiiviinä antajana muuten sitä mieltä, että sen saisi työntää takaisin sinne helvettiin, mistä se on tullutkin. Ajatus siitä, että varsinainen pihvi, eli kielteinen palaute, on helpompi käsitellä kun se kääritään kehujen sämpylään on jårkyttävän surkea ja kaiken toddellisuuden vastainen. Todellisuus ei nimittäin ole se, että kielteinen palaute olisi pihvi eli varsinainen asia, ja myönteiset jutut sit vähän koristeista, vaan juuri päinvastoin. Vahvuuksia pitää vahvistaa, ne ovat se pihvi. Heikkouksia pitää vähentää, ei niistä kannata pääasiaa tehdä.
Ja sinusta tulee sitten meidän lasten hoitaja/ope.......? =(