Pitäisikö 2-vuotiaan sanoa jo edes 1 sana?
Kun tutun lapsi ei sano mtn, meidän 1,5vuotias (reilu) on puhunut, sanonut vähintään sanoja kesästä asti. Nyt puhuu jo " kunnolla" .
Kommentit (20)
Ei edes äiti. Huutaa ja kitisee vaan. AInoa mitä sanoo on kika, ei kiikkaa, kuten yleensä kun menee kiikkuun, se on kika ja sit hiljaisuus.
Kika, tarkoittaa kiikkua. Siitä se lähtee...
Kuten jo aiemmin sanoin, jos lapsi tulee ymmärretyksi ilman että hänen tarvitsee puhua, ei hänellä ole tarvetta edes yrittääkään puhua. Toiset oppivat puhumaan myöhemmin kuin toiset, yksilöitähän tässä ollaan. Jos oma lapseni olisi samanlainen " puhumaton" , hakisin kyllä siihen vastauksia ja apua lääkäreiltä, puheterapeuteilta jne. Onko muuten ihan normaalisti kehittynyt ja leikkii kuten ikäisensä?
2
Vierailija:
Kuten jo aiemmin sanoin, jos lapsi tulee ymmärretyksi ilman että hänen tarvitsee puhua, ei hänellä ole tarvetta edes yrittääkään puhua. Toiset oppivat puhumaan myöhemmin kuin toiset, yksilöitähän tässä ollaan. Jos oma lapseni olisi samanlainen " puhumaton" , hakisin kyllä siihen vastauksia ja apua lääkäreiltä, puheterapeuteilta jne. Onko muuten ihan normaalisti kehittynyt ja leikkii kuten ikäisensä?2
Neuvolassahan ne sanoo rajaksi 3 jos ei puhu (käsittääkseni) niin sitten mietittään. Normaalisti kai joo muuten kehittynyt, en tiedä leikkimisestä, usein eivät keskenään leiki. Useimmiten on vain tavaran ottoa toiselta pois.
Päinvastoin.. se teettää lapselle liikaa paineita puhumisen suhteen, eikä hän kohta uskalla edes yrittää!
En usko että tässä lapsessa on mitään vikaa, hänellä ei nyt vain ole tarvetta puhua ja/tai siihen kohdistetaan liikaa paineita.
Lasta voi kannustaa puhumaan, olemalla vähän " ymmärtämätön" hänen elekieltään kohtaan, mutta siinä saa olla kyllä tosi varovainen ettei se mene painostamiseksi! Puhumattomuudesta ei pidä myös tehdä suurta numeroa eikä esim. puhua lapsen kuullen muille, että " ei tää meidän lapsi vieläkään puhu mitään" ..
2/5
eli hän yksin hermoilee asiaa. Ymmärrän, että aiheutuu lapselle paineita painostuksesta, mutta kummalta tuntuu kun mtn ei sano? Ei ole koskaan oikein edes ymmärtänyt.
2-vuotiaana ei tule vielä yhtään sanaa. Mutta luulisi, että neuvolassa laittavat lähetettä eteenpäin, jos on syytä huoleen.
En tahdo myöskään saada selvää puheesta, kun huulet eivät liiku yhtään.
Nyt vasta viimeisen 1kk:den aikana alkanut höpötellä taukoamatta. Selviä sanoja joitakin, paljon omaa juttua. Nyt myös toistaa sanoja pyydettäessä. Jotkut on hitaampia.
Meidän esikoisemme alkoi puhua 1v 5kk ikäisenä, ja kuopus päälle 2-vuotiaana. Kuopus on motorisesti hyvin kehittynyt, joten ehkä hänen energiansa on mennyt siihen puoleen.
Ja todellakin: neuvolassa tartutaan puhumispuoleen, jos KOLMEEN ikävuoteen mennessä ei ole tullut sanoja. Kaverisin lapsellahan on vielä vuosi aikaa tuonne!
Kaikesta tekin jaksatte murehtia.
Ei välttämättä lähetetä minnekään jatkoon, mutta itse ottaisin kontrollikäynnille 2,5 vuotiaana, ja katselisin onko edistymistä ollut.
Puheen kehityksessä neuvolan kannalta etappeja on 10-14 kk: tuottaa yksittäisiä sanoja ja ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja kieltoja.(eri asia noudattaako =) )
14-18 kk: puhuu USEITA sanoja
2-2,5 vuotias: noudattaa yksinkertaisia ohjeita, nimeää kuvasta tuttuja esineitä, puheessa lauseita...
noin niinku esimerkkinä...
neuvolaterkka
siis jos voitte ymmärtää, että lapsi ei sano sanaakaan, ei edes yritä. Kummalliselta tuntuu ku ei edes tavuja. Sen verran tiedän että kaikki tuntemani lapset ovat tuon ikäisenä sanoneet jotain.
- kuulossa voi olla jotain häikkää, käyttääkö viittomia?
- jotain neurologista?
- yksinkertaisesti vaan puhe hänen kohdallaan tulee myöhemmin eli siis ei mitään hätää
Ei vain jaksaisi aina sitä äidin hermoilua lapsen puheen suhteen, kun on meidän kanssa tekemisissä. No, olen yrittänyt rauhoitella että odottelee kolmeen ja sitten vasta huolestuu.
kun aikaisemmin kirjoitit että hän sanoo " kika" halutessaan kiikkuun? Sehän ON SANA!
Ei tule mieleen yhtäkään lasta joka ei muuta sano tuon ikäisenä.
kiinnitettiin heti huomiota. 2½-vuotiaana käytiin puheterap.kontrollissa, silloin sanoja oli muutamia kymmeniä. 3-vuotiaana kontrolloitiin jälleen, silloin puhui lauseita. 4-vuotiaana jälleen kontrolloitiin, äännevirheitä puheessa ja r puuttuu. Nyt lähestytään 5 vuotta, puheterapiajakso edessä ja sitten katsotaan lähteekö jatkotutkimuksiin. Aina on ymmärtänyt puhetta, kuulo normaali eikä siis mitään selkeää vikaa ole todettavissa. Motorisesti ollut aina taitava, kiipeili pitkin kirjahyllyjä ennekuin osasi kävellä. Kuopus sen sijaan sanoi 10 kk ensimmäisen sanansa. 1v. ja 4 kk sanoja oli jo kymmeniä ja puolitoista vuotiaana alkoi puhua lauseilla. Nyt ikää vuosi ja 9 kk:tta, puhuu 4-5 sanan lauseita, taivutukset oikein ja hakee jo r-kirjainta. Esikoinen poika, kuopus tyttö ja eroa kuin yöllä ja päivällä. Näin äkkiseltään sanoisin että ystäväsi lapsella on puheenkehityksessä viivettä.
Vai tarkoitatko ettei sano yhtäkään sanaa oikein? Luulisi 2-vuotiaan sanovan jo ainakin " äiti" .. Yrittääkö edes puhua? jos hänet ymmärretään ilman että tarvii sanaakaan sanoa niin eipä sitä lapsen tarvitse edes puhua. Huolissani olisin jos omani ei puhuisi 2-vuotiaana yhtikäs mitään, ei edes omaa kieltänsä. Ymmärtääkö lapsi puhetta?