Valitatko päivystyksessä vietetyistä tunneista?
Oletko niitä, joiden mielestä hoitajat ja lääkärit vain lorvivat yhteiskunnan rahoilla? Mietipä hetki uudelleen.
"
Lääkärin ääni Raimo Puustinen, 25.03.2014
Viime yönä elämä loppui ja elämä jatkui
Viime yönä ambulanssit ajoivat pitkin pimeitä teitä. Lattialla makaa vanhus, alaraaja on kiertynyt ulospäin. Lonkkamurtuma. Humalainen mies istuu portaikossa ja pitelee veristä kylkeään. Puukotus. Tajuton nuori sikiöasennossa siivottoman yksiön lattialla. Itsemurhayritys. Itkevä nainen istuu keittiön jakkaralla kasvot ja käsivarret mustina ja turvonneina. Pahoinpitely. Alaston vanha mies makaa saunan lauteilla. Kuollut.
Viime yönä ambulanssit toivat vaurioituneita ihmisiä päivystyspoliklinikkojen oville. Hoitajat siirsivät heidät kirkkaasti valaistuihin huoneisiin. Potilaitten tila arvioitiin, kokeita ja kuvia otettiin, happea ja kipulääkkeitä annettiin, ja potilaita rauhoiteltiin puheella ja kosketuksella. Leikkaussaleja valmisteltiin, hoitajat ja lääkärit pesivät käsiään ja pukeutuivat vihreisiin kaapuihin.
Viime yönä hoitajat ja lääkärit imivät letkulla nuoren vatsasta pillereitä, keskustelivat hiljaa pahoinpidellyn naisen kanssa, sulkivat vuotavia haavoja ja korjasivat murtuneen reisiluun kaulan.
Viime yönä hoitajat ja lääkärit istuivat lepohuoneissa ja joivat kahvia. He näyttivät loistelamppujen valossa kalpeilta. Laitoshuoltajat siivosivat tutkimushuoneissa verijälkiä ja oksennusta ja laittoivat leikkaussaleja kuntoon seuraavia potilaita varten.
Viime yönä teho-osaston hämärässä kuului hengityskoneiden hiljaista suhinaa. Valvontalaitteissa vilkkui himmeitä valoja. Sydänmonitorissa näkyvä tasainen rytmi muuttui väriseväksi ja hälytysääni alkoi soida. Hoitajat ja lääkärit kerääntyivät potilaan äärelle. Hetken aikaa vaimeaa puhetta, liikettä ja lääkkeitä ja sydämen rytmi palautui normaaliksi. Elämä jatkui.
Tänä aamuna emme ajatelleet viime yötä. Aamukahvilla luimme lehden etusivulta terveydenhuollon liian suurista kuluista. Yleisönosastosta luimme, kuinka päivystyspoliklinikalla oli taas saanut odottaa monta tuntia, vaikka oli kova flunssa. Mainos kertoi yrttiuutteen antavan meille terveyttä, pirteyttä ja elinvoimaa, luonnollisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Ensi yönä ambulanssit ajavat pitkin pimeitä teitä. Päivystyspoliklinikan ikkunasta loistaa valo.
Raimo Puustinen
Kirjoittaja on tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri, joka hämmästelee tällä palstalla terveydenhuollon ilmiöitä."
Kommentit (18)
En valita. Kerran vein lapsen pitkittyneen ripulin ja yleiskunnon heikkenemisen takia päivystykseen. Ilmoittauduin, minulle kerrottiin että jonoa on toista tuntia. Menin odottamaan. 15minuutin päästä lapsi meni veteläksi ja melkein tajuttomaksi. Kannoin hänet lähimmän hoitajan luokse ja kerroin mitä tapahtui. Lapsi sai heti hoitoa.
Mielestäni on vain ja ainoastaan oikein että potilaat laitetaan jonoon kiirellisyys järjestyksessä!
En valita. En ole koskaan joutunut odottamaan turhaan. Hoitajana tiedän että lääkärit ja hoitajat tekevät päivystyksessä kiireistä ja raskasta työtä. Odottamiseen pitää varautua ja valmistautua, kun päivystykseen lähtee, ottaa luettavaa ja evästä mukaan. Kyllä se sit menee. Joskus menen yksityiselle vaikkei mitään vakuutuksia olekaan, jos jonottaminen tuntuu ylivoimaiselta.
Kyllä minä sikäli valitan, että sinne päivystyksiin pitäisi palkata lisää henkilökuntaa. Arvostan heidän työtään tosi paljon. Heillä pitäisi olla aikaa tehdä työnsä kunnolla eikä vain liukuhihnasysteemillä.
Henkilökunnan lisäpalkkaaminen on hyvä ajatus, mutta kun siellä ei aina ole kiire. Silloin maksetaan ihmisille istumisesta. Realiteetti on, että ihmisiä pidetään töissä niin vähän kuin mahdollista.
eli kääkkiä, mielisairaita ja juoppoja kyllä autetaan, mutta ei meitä kunnollisia ihmisiä :(
Valitan. Silloin kun todella paha migreenikohtaus iskee, niin valitan _myös_ pitkiä jonoja. Yleensä en kuitenkaan valita henkilökunnalle. Jonkin kerran olen heillekin tainnut valittaa, mutta kun sitten olen saanut piikit ja lääkitykset ja kohtaus on rauhoittunut, niin olen pyytänyt anteeksi. Yleensä kyllä jo ensimmäiset sanani ovat, että pahantuulisuus ja valitus liittyy kokemani migreenin oireisiin, joten pyydän anteeksi jo etukäteen esim. huonoja sanavalintojani.
Oli aikoja kun kysissä ei joutunu niin pitkään odottamaan,kun oli useampi lääkäri.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 18:59"]
eli kääkkiä, mielisairaita ja juoppoja kyllä autetaan, mutta ei meitä kunnollisia ihmisiä :(
[/quote]
Sivistyneen yhteiskunnan tuntee siitä, miten se kohtelee heikoimpia jäseniään. Sitten kun meillä heitetään heikompi aines ulos päivystyksestä, muutan toiseen maahan.
No mä en ymmärrä sitä, että miksi meillä täytyy lähteä hakemaan päivystyksestä esim. antibiootit korvatulehdukseen lapselle. Miksei meillä voi olla toimivaa systeemiä, jossa omalääkäri tulee kotikäynnille vaikka keskellä yötä,kuten esim. keski-Euroopassa on tapana.
Rahalla saa ja hevosella pääsee, siitä vaan tilaamaan Doctagonin kotilääkäriä. Ehkä ne muut lääkärit haluaa myös säännöllisempiä työaikoja, eikä juosta pitkin yötä tarkastelemassa korvia. Jotain rajaa sentään, työtä sekin vaan on, ei mitään ympärivuorokautista rakkautta potilaita kohtaan. Lääkäreillä on omakin elämä ja perheet
On varmaan aika outoa kuulla, että poliklinikan väki saa työstään palkan. Eivät he siellä ole siksi, että se on kivaa vaan siksi, että he ovat itse valinneet ammattinsa ja tekevät työtä. Siihen kuuluu yövuoroja, jolloin kalpeina ja väsähtäneinä autetaan potilaita. Ei se ole mitään erityisen hienoa ja jaloa hehkutusta vaan työtä siinä kuin taksin ajaminen.
Kyllä, valitan poliklinikan pitkistä jonoista ja siitä, että henkilökunta istuu kahvilla, koska tiedän, että kahvitaukoa ei kaikkien tarvitse pitää samaan aikaan!
Uskon että hoitoa saa kun sitä tarvitsee. Jonotus saa ns. arvuuttelijat miettimään lähteäkö hakemaan sisältöä elämään muualta kuin päivystyksestä.
Mutta kun se maalaisjärki on kateissa useilta ihmisiltä? Päivystys ei ole se maaginen paikka missä flunssa paranee hetkessä. Se ei myöskään ole se paikka mihin hakeudutaan kun ei ehditä työpäivän aikana omaan terveyskeskukseen.
Se on akuutteja ja päivystyksellisiä asioita vaativien potilaiden hoitopaikka. Yleensä tämä "jos se onkin nyt kuolemaan johtava tauti X" ei ole kuin levolla paraneva vaiva, vaikka Google ehkä ehdottikin sinulla olevan trooppinen aivokuume. Valitettavasti monet pitävät itseään niin erikoistapauksena että juuri hänellä on se harvinainen tauti 1:10000000:sta. Siksi niitä jonoja on, ei henkilökunnan vähyydestä.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 19:29"]
Uskon että hoitoa saa kun sitä tarvitsee. Jonotus saa ns. arvuuttelijat miettimään lähteäkö hakemaan sisältöä elämään muualta kuin päivystyksestä.
[/quote]
Juuri näin. En valita, koska syksyllä tapahtui sellainen asia, että vaati kiirreellistä hoitoa ja ei tarvinnut jonottaa, vaan olin leikkurissa tunnin päästä. Joten en valita, jos pienemmän asian takia joudun jokusen tunnin odottamaan. Koskaan en ole päivystykseen kuollut.
Verikokeiden tulokset ja röntgenkuvien lausumiset vie aikansa, joten odoteltava on tottakai
Eiköhän kaikki ymmärrä, että parhaansa se suorittava porukka tekee. Syyttävät katseet kohdistuvatkin resurssien määrään, huonoon johtamiseen, työvoimapulaan johtaneisiin koulutuspoliittisiin virheisiin ynnä muuhun.
päivystyksessä näkee liikaa pikku nuhassa olevia ihmisiä jotka valittaa 24/7.
Ei ole kauan aikaa kun menin sh:n käskystä päivystykseen vaikka olin ollut 2vko kipeenä ja tulehdusarvot 200 paikkeilla.Jotkut menee pienimmästä kevät nuhasta istumaan heti jo päivystykseen,loput ovat niitä jotka sukulaiset/terveydenhuolto pakottaa viimeistään menevään.No odotin 2h puoli tajuttomana,että räkätauti potilaat pääsisivät valittaa.Jonossa kaikki näytti todella virkeiltä ja hyvin voivilta,paitsi minä.
No joo kun lääkärin vastaanotolta pääsin lähetettiin minut suurempaan sairaalaan osastolle jossa vietin antibiootti tipassa viikon ja leikattiin.
niin ja oli ihan kuolemaan johtava sairaus päällä joka onneks pysäytettiin ennenkuin levisi.
Sitä vaan tarviiko pienessä nuhassa teidän edes mennä päivystykseen.Jos kuumetta on 38,se on yleensä normaalia.