Lue keskustelun säännöt.
Huono omatunto lapsen vauva-ajoista
30.03.2014 |
En saa nukutuksi enkä muutakaan kun mietin sitä miten huono äiti olin silloin.
Mieheni kiusasi minua koko lapsen ekan vuoden, ei auttanut yhtään, haukku vain ja pakotti seksiin, sekä teki elämästäni mahdollisimman hankalaa.
Olin 19-vuotias ja ihan pihalla ja yksin. Kaikki energia meni selviytymiseen. Ruokin lapseni, vaihdoin vaipat, pidin sylissä jne. Mutta en oikein kestänyt itkua ja hermostuin helposti.
En siis huutanut lapselle mutta menin toiseen huoneeseen ja itkin, tai purin uupumusta ja vihaa tyynyyn yms. En tuntenut vihaa lasta kohtaan, vaan miestä, itseäni ja elämäntilannettani..
Sitemmin erosimme lapsen isän kanssa, on nykyään ihan normaali. Olemme selvitelleet asioita juurta jaksain nyt neljän vuoden aikana.. ettei jäisi mitään katkeruuden tunteita yms..
Mutta on ihan hirveä olo miten huono äiti olin silloin. En vaan jaksanut yhtään mitään tai ketään..
Lapsi on siis jo 4-vuotias, ihana ja reipas höpsöttelijä..
Mutta tiedän miten vauva-aika vaikuttaa koko loppuelämään..
Kommentit (17)
Täytyy olla parempi äiti jatkossa, niin lapsi ei mene pilalle.
Menneisyyttä kun ei saa muutettua. Tulevaisuuteen voit vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mennyttä ei voi muuttaa, pitää ottaa opilsi ja toimia toisin ja sitten antaa menneiden olla menneitä.
Ole armollinen itsellesi ja läsnä tässä päivässä.
Olet tehnyt parhaasi silloiseen tilanteeseen nähden. Ole huoletta ♥ Jos lapsesta (saattaa) kasvaa hyvä ihminen monen vuoden kaltoinkohtelunkin jälkeen, miksei sitten sinun omastasi? Ja voit paikkailla vauvaiän kokemuksia "syliterapialla". Olikohan se nyt nimeltään sherborne vai mikä, missä tavallaan palataan vauva-aikaan, sylitellään ja keinutellaan, leikitään lattialla laps nähden jotain vauvojen leikkiä kuten kukkuu tms. Ja jos lapsesi on iloinen, tasapainoinen, luottaa sinuun, ei oikeasti ole mitään hätää. Olet onnistunut turvaamaan hyvän varhaisen vuorovaikutuksen kaikesta huolimatta :)
Nyt unohda tällaiset mietteet ja ole onnellinen mahtavasta lapsestasi, ja itsestäsi! Olet vahva nainen, selvinnyt, vautsi! Onnittelut siitä ja aurinkoa päivääsi :)
Ja olet toiminut ihan oikein tuossa että menit toiseen huoneeseen huutamaan tyynyyn. Ihan todella hyvin toimittu!
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 09:24"]Olet tehnyt parhaasi silloiseen tilanteeseen nähden. Ole huoletta ♥ Jos lapsesta (saattaa) kasvaa hyvä ihminen monen vuoden kaltoinkohtelunkin jälkeen, miksei sitten sinun omastasi? Ja voit paikkailla vauvaiän kokemuksia "syliterapialla". Olikohan se nyt nimeltään sherborne vai mikä, missä tavallaan palataan vauva-aikaan, sylitellään ja keinutellaan, leikitään lattialla laps nähden jotain vauvojen leikkiä kuten kukkuu tms. Ja jos lapsesi on iloinen, tasapainoinen, luottaa sinuun, ei oikeasti ole mitään hätää. Olet onnistunut turvaamaan hyvän varhaisen vuorovaikutuksen kaikesta huolimatta :)
Nyt unohda tällaiset mietteet ja ole onnellinen mahtavasta lapsestasi, ja itsestäsi! Olet vahva nainen, selvinnyt, vautsi! Onnittelut siitä ja aurinkoa päivääsi :)
[/quote]
Kiitos ihanasta viestistäsi. :) <3 Kiitos teille muillekin.
Kiitos tuosta vinkistä.. Kokeilinpa heti lapseni kanssa. Tyttö vaan nauroi ja sanoi:" en ole mikään vauva"
Mutta ehkä paremmalla ajalla uudestaan..
Nykyinen mieheni haluaisi lapsen kanssani, mutta olen kieltäytynyt jyrkästi. Pelkään että en jaksa uutta vauva-aikaa, vaikka asiat ovatkin nyt paremmin.. Ja eipä tässä onneksi kiire ole mihinkään.
Haluan vaan nyt antaa tyttärelleni turvallisen ja huolettoman lapsuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 09:26"]Ja olet toiminut ihan oikein tuossa että menit toiseen huoneeseen huutamaan tyynyyn. Ihan todella hyvin toimittu!
[/quote]Olen samaa mieltä.Olet toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.En usko että lapsesi on mitään traumoja tuosta ajasta saanut.Nyt keskityt vain tähän hetkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimit niin hyvin kuin pystyit vaikeassa tilanteessa! Monikaan äiti ei olisi tuollaisesta selvinnyt yhtä hienosti! Älä ainakaan itseäsi syytä. Olet ollut hyvä äiti lapsellesi :)
Ei ole olemassa äitiä joka ei tuntisi hieman syyllisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 10:08"][quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 09:24"]Olet tehnyt parhaasi silloiseen tilanteeseen nähden. Ole huoletta ♥ Jos lapsesta (saattaa) kasvaa hyvä ihminen monen vuoden kaltoinkohtelunkin jälkeen, miksei sitten sinun omastasi? Ja voit paikkailla vauvaiän kokemuksia "syliterapialla". Olikohan se nyt nimeltään sherborne vai mikä, missä tavallaan palataan vauva-aikaan, sylitellään ja keinutellaan, leikitään lattialla laps nähden jotain vauvojen leikkiä kuten kukkuu tms. Ja jos lapsesi on iloinen, tasapainoinen, luottaa sinuun, ei oikeasti ole mitään hätää. Olet onnistunut turvaamaan hyvän varhaisen vuorovaikutuksen kaikesta huolimatta :)
Nyt unohda tällaiset mietteet ja ole onnellinen mahtavasta lapsestasi, ja itsestäsi! Olet vahva nainen, selvinnyt, vautsi! Onnittelut siitä ja aurinkoa päivääsi :)
[/quote]
Kiitos ihanasta viestistäsi. :) <3 Kiitos teille muillekin.
Kiitos tuosta vinkistä.. Kokeilinpa heti lapseni kanssa. Tyttö vaan nauroi ja sanoi:" en ole mikään vauva"
Mutta ehkä paremmalla ajalla uudestaan..
Nykyinen mieheni haluaisi lapsen kanssani, mutta olen kieltäytynyt jyrkästi. Pelkään että en jaksa uutta vauva-aikaa, vaikka asiat ovatkin nyt paremmin.. Ja eipä tässä onneksi kiire ole mihinkään.
Haluan vaan nyt antaa tyttärelleni turvallisen ja huolettoman lapsuuden.
[/quote]
Ole hyvä :) Se että miettii omaa äityttään ja käytöstä aika ajoin on meille kaikille ihan paikallaan, mutta tässä tilanteessa voit sen huoletta unohtaa ja armahtaa itsesi. Nauttikaa elämästä! ♥
T. Vitonen
Oletko puhunut uudelle miehelle aikaisemmista kokemuksista? Aika nopeasti olet kyllä uskaltanut ottaa uuden miehen kuvioihin. En tarkoita pahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko puhunut uudelle miehelle aikaisemmista kokemuksista? Aika nopeasti olet kyllä uskaltanut ottaa uuden miehen kuvioihin. En tarkoita pahalla.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 11:52"]Oletko puhunut uudelle miehelle aikaisemmista kokemuksista? Aika nopeasti olet kyllä uskaltanut ottaa uuden miehen kuvioihin. En tarkoita pahalla.
[/quote]
Siis erosimme lapsen isän kanssa kun lapsi oli n.1 v 2 kk, ja nykyisen miehen kanssa aloimme seurustella siitä noin 8 kk:n kuluttua, mutta olemme tunteneet vuosia, pidempään kuin lapseni isän kanssa.
Ja mieheni tietää tilanteemme tosi hyvin, koska oli tukenani silloin aikoinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hei, se nyt vaan on elämää ettei kaikkia tilanteita voi hallita. Se oli kriisi, ja kriisissä voimat on usein vähissä.
Minä en olisi ollenkaan huolissani lapsestasi, koska selvästi mietit hänen vointiaan, mutta näin vanhempana äitinä neuvoisin että kävisit sen ajan läpi mielessäsi niin, että pystyt näkemään itsesiksin nuorena äitinä, jolla oli yhtäkkiä edessä isoja muutoksia ja iso kasvun paikka. Jos pystyisit näkemään itsesi ihmisenä joka yritti vaikeassa tilanteessa parhaansa, ja lakkaisit soimaamasta itseäsi asioista joille et voi yhtään mitään, voisit antaa anteeksi itsellesi. Se vapauttaisi paljon energiaa tähän nykyhetkeen.
Suurin osa ihmisistä on joskus ollut tilanteessa, jossa voimat ei ole riittäneet siihen mihin periaatteessa olisi halunnut yltää. Elämä jatkuu, tulee helpompia aikoja, ja on väärin ja epäreilua tuomita itseään ajattelemalla, että olisi pystynyt parempaan jos vain olisi yrittänyt. Ei se niin mene, ei aina pysty. Sellaista elämä on.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 09:14"]
Täytyy olla parempi äiti jatkossa, niin lapsi ei mene pilalle.
[/quote]
Ihan hirveä kommentti.
Sinunlaisesi ovat juuri niitä jotka pelastavat koiransa ennemmin kuin toisen ihmisen lapsen.
mies
Sitä nyt ei luojakaan tiedä miten vauva aika vaikuttaa. Ei nuo minun koululaiset ainakaan mitenkään omituisilta tai oireisilta vaikuta. Enkä voinut sietää heitä vauvana, velvollisuudesta hoisin. Sairaita ja huusivat 24/7.