Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuinka erota fiksusti?

Vierailija
21.04.2014 |

Olen nyt tullut pitkän mietiskelyn jälkeen siihen tulokseen, että nykyinen parisuhde ei osaltani ole jatkamisen arvoinen. Syy on yksinkertaisesti se, että en koe olevani rakastettu, enkä usko sitä kokemusta tässä suhteessa saavani. Koen myös, että olen omalta osaltani yrittänyt rakastaa, helliä, huomioida, auttaa ja olla tasa-arvoinen. Ainakin siinä määrin kun olen pystynyt.

 

Täytyy kuitenkin myöntää, että motivaatio yksipuoliseen rakastamiseen on välillä ollut hyvin vastenmielistä.

 

Olen kuitenkin onnistunut pitämään pahimmat "mölyt" mahassani ja liittomme on ollut hyvin seesteinen.

 

En kuitenkaan näe itseäni minään luuserina, vaan uskon että maailmassa on nainen joka rakastaisi minua,,, jos tuntisi

 

No, tarkoitus ei ollut mennä asioiden edelle, vaan erota ystävinä.

Viimeisetkin lapset on kohta aikuisia, ja tämä onkin ollut pääsyy siihen, että liittoa on osaltani jatkettu.

 

Minä en kykene ymmärtämään mikä tässä mättää? Vaimo on kaunis, fiksu ja viehättävä, mutta käyttäytyy kuin sisko minua kohtaan.

 

Seksiä toki on, mutta vain minun aloitteestani. Käynkin nykyisin mieluummin kädellä, koska aloitteen teko toistuvasti minun taholta tuntuu vastenmieliseltä. Itse seksin aikana on tuntuu kuin kävisi maksullisessa.

 

 

En kuitenkaan haluaisi loukata vaimoa erossa. Jollain tasolla minusta tuntuu, että hän ei kuitenkaan itse haluaisi missään tapauksessa erota. Minulle tämä on vain niin raastavaa.

 

Olen hänelle säännöllisin väliajoin kertonut, että toivoisin hänen näyttävän välittämisensä, mutta tulokset on olleet hyvin heikkoja. Sanoisin, että päinvastoin tuntuu entistä pahemmalta kun on kertonut mitä odottaa, mutta kaikua ei silti tunnu syntyvän.

 

Kärsin tästä asiasta siinä määrin, etten aio ryhtyä anelemaan rakkautta. Sitä on ollut vuosikausia mahdollista näyttää ja antaa. Se mahdollisuus on nyt umpeutumassa.

 

Kuinka tästä edetä siten, ettei polta kaikkia siltojaan?

Olen ajatellut, että en lähde enää erittelemään syitä vaimolleni. Kerron vain, että rakkaus on loppunut ja elämä jatkuu jossain muualla.....

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kertoisin tämän syyn.

Vierailija
2/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ole reilu vaimollesi erossa. Itsekin olen eroamassa. Mieheni ei ole aina ollut mua kohtaan kovin kunnioittava, mutta olen päättänyt hoitaa asian kunnolla. Keskustelen ja vastailen kysymyksiin. Jos haluat, että vaimo jää ystäväksesi, niin keskustele rehellisesti hänen kanssaan. Älä lähde enää syyttelemään, vaan kerro, missä on mättänyt ja ettet vain jaksa enää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 13:42"]

Kertoisin tämän syyn.

[/quote]

 

Kuulostaa anelemiselta. 

Jos sanon, että lähden koska et rakasta, hän väittää rakastavansa... Ja taas ollaan lähtöpisteessä.

 

Toisekseen tämä kuulostaa ruikuttamiselta. Ei miehen kuulu edes "vaatia" mitään rakkautta.

 

Toivoisin niin, että vaimo olisi se, joka tekee aloitteen. Olisi rehellinen ja sanoisi, ettei rakasta enää....

 

Kuuntelen lähes päivittäin kun hän kertoo ystäviensä parisuhdeongelmista... Kun heidän miehensä sitä ja tätä... 

 

On jotenkin ironista kuinka vaimolla ei ole mitään todellista moitittavaa minussa, mutta silti kipinää ei vain näytä löytyvän.

 

Ehkä sitä pitäis olla itsekäs kusipää, käydä vieraissa ja ajatella vain itseään, jotta saisi naiselta "arvostusta"

 

Tosin olen tähän suuntaan hieman kääntänytkin toimintaani.

 

Edellisen "riidan" jälkeen vaimo moitti minua siitä, että suunnittelen kuulemma lomareissut aina heiltä kysymättä. Kysyin, että onko jokin monista ulkomaan matkoistamme ollut vastenmielinen. Ei kuulemma, mutta kun olin yksin suunnitellut...

 

No kysyin, että montako reissua hän on järjestänyt, tai edes suunnitellut... Ei yhtään.

 

Tämä on tätä minulle sietämätöntä "kiittämättömyyttä", että kun yrittää keksiä ja järjestää jotain mukavaa perheelle, tämäkin menee väärin. 

 

Tiedän lukemattomia ystäväperheitä, joissa vaimo olisi ikuisesti otettu, jos heidän miehensä järjestäisi jonkun lomareissun.

 

"Riidan" päätteeksi totesin, että reissaan sitten jatkossa yksin, jos on niin vastenmielistä kulkea mukana. Olenkin tehnyt jo yhden viikon sportti-reissun kavereiden kanssa melkein heti "riidan" jälkeen, ja kohta lähdetään työporukalla ulkomaille.

 

Olen havaitsevani pienoista "vitutusta", kun menen yksin, mutta minkäs teet...

 

Vierailija
4/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on täysin identtinen tilanne: mies ei osoita hellyyttä eikä rakkautta. Kyseessä on luonne-ero, ei toista voi pakottaa käyttäytymään tavalla, joka ei ole hänelle ominaista. Jos et pysty sopeutumaan, eroa. Mutta ymmärrä se, että kyllä vaimosi sinua rakastaa, omalla tavallaan. Niin varmasti minunkin mieheni rakastaa minua, vaikkei sitä koskaan näytäkään. Itse kuitenkin aion nostaa kytkintä.

Vierailija
5/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

jaa-a. Mene kuule samantien tekemään se avioerohakemus, nykyään EI TARVITSE SELITTÄÄ ETTÄ MIKSI HAET EROA. Ei tarvitse hakea syytä, älä edes mieti. Kiikuta käräjäoikeuteen hakemus.

Vierailija
6/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 14:18"]

jaa-a. Mene kuule samantien tekemään se avioerohakemus, nykyään EI TARVITSE SELITTÄÄ ETTÄ MIKSI HAET EROA. Ei tarvitse hakea syytä, älä edes mieti. Kiikuta käräjäoikeuteen hakemus.

[/quote]

 

Tämäkö on käsityksesi fiksusta erosta?

Eipä ole sinullekkaan paljoa annettu :(

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap;n tarina on aivan kuin omani,paitsi minä olen vaimo ja mieheni käyttäytyy kuin vaimonsa.

Vierailija
8/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samoin!

Minä vain kerroin miehelle, että haluan erota. Hän ei sanonut oikein mitään ja täytettiin saman tien eropaperit. Muutin parin viikon päästä pois, kun löysin asunnon sopivalta paikalta (läheltä lapsen koulua). Mies alkoi tapailla heti muita.

 

Ymmärsin, että ratkaisu oli todella oikea ja olisin saanut tehdä sen jo aiemmin. Yksin on parempi kuin rakkaudettomassa suhteessa, kärsin siitä vuosia. Olisin halunnutkin erota jo aiemmin, mutta lykkäsin päätöstä lapsen takia. Siis että olisi ollut ehjä perhe, että saisin asua aina lapseni kanssa ja ettei lapsi joutuisi liikaa kahdestaan välinpitämättömän isänsä kanssa. Mutta sitten en jaksanut enää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Loukkaat joka tapauksessa vaimoasi, joten en nyt niin lähtisi miettimään miten tekisit sen parhaiten. Itku ja rähinä tulee varmasti, selitit asian miten vain, mutta jos lähdet syyttelyn linjoille, voit unohtaa ajatuksesi fiksusta erosta. Sinuna pelaisin molempien kortit nyt viisaasti ja niin tasan ja rehdisti kuin osaat. Mietit jo etukäteen ehdotuksesi asumisjärjestelyistä, tavaroista ja kaikesta mahdollisesta. Et jätä vaimoasi pulaan vaan autat vielä eron jälkeenkin jos voit vain auttaa, esim. vaimon auton huollossa tai vaikka vaimon uuden asunnon järjestelyissä. Eroatte siis kavereina ja kerrot sen heti alussa jo. Teillä vois olla mahdollisuus fiksuun ja harkittuun eroon ja avaimet siihen ovat sinulla.

Vierailija
10/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mielestäni on aina fiksuinta kertoa syyt, eikä vaan ilmoittaa erosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
21.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi kun munkin mies järkkäis lomamatkoja!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme viisi kahdeksan