mies meinasi lyödä

Mites kävi , oletko vielä yhtenä kappaleena ?

juota mies aina humalaan ja kärjistä pari riitaa, ennenkuin hankit lapsia. Totuus paljastuu ja valioyksilö pääsee kiertoon.

Pölhöjä molemmat. Ensi kerralla yrittäkää puhua. Jos ei enää rakkautta tai kiinnostusta elää sovussa erotkaa.

Ja mitä hittoa juokset kiinni vielä, oikeen kerjäät turpaasi. Ehkä tuossa tapauksessa on viisasta antaa olla eikä mittelöidä kumpi voittaa.

Tähän varmaan pyritkin provosoidessasi miestäsi. Nyt pääset haluamaasi uhrin ja marttyyrin rooliin.

Tälläinen sekoilu halventaa niiden kärsimystä jotka joutuu todellisen perheväkivallan uhriksi, kasvaisit aikuiseksi ...

Pitäisi tehdä niin, että lopetatte molemmat sen valittamisen ja karjumisen ja raivoamisen, ja opettelette puhumaan. Jos suututtaa, silloin ei aleta ratkoa asioita, vaan odotetaan kunnes ollaan rauhallisia. Sä et voi muuttaa miehesi käytöstä, mutta omasi voit. Ja jos mies ei halua tai pysty muuttamaan omaansa, sun tehtävä on miettiä haluatko sellaisen miehen elämääsi.

Miehesi käyttäytyi alkeellisesti. Ikävää, ettei häntä ole kasvatettu kotonaan.

Erotkaa jos ette osaa elää yhdessä. Pahoja oloja ei pitäisi purkaa toiseen ihmiseen.

Mun mies välillä sanoo, että tekisi lyödä mua tosi kovaa turpaan. Sekään ei tunnu kivalta.

eli siis mies ei tule lyömään koskaan vaikka sillä uhkailee, jos minä toimin toisin? missä menee sitten kiihtymisen raja, jos on sellainen tempperamentti? saako särkeä tavaroita (mies on tehnyt sitäkin)?  jos huutamiseen vastataan väkivallan uhkalla, niin sekö on ok? mieskö saa jäätävään tyyliinsä eristää minua, haukkua minua kylmän viileästi jne. mitä minun pitäisi tehdä? en voi olla niin ilkeä, kun siitä tulee vain itselle pahempi mieli sanoa pahoja asioita.

tässä mietin, uskaltaako kotiin enää jäädä. miten pitkälle voi asiat edetä? 

ap

Olette toisenne ansainneet.

Ketuttaa, et tällaisten dramaqueenien takia todellisia perheväkivaltatapauksia ei oteta tosissaan tarpeeksi ajoissa. Samaa porukkaa kuin nämä äidit, jotka tekevät perättömiä insesti-ilmiantoja. Tekevät samalla jumalattoman karhunpalveluksen kaikille pedofiilien uhreille. No respect.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 11:10"]

Miehesi käyttäytyi alkeellisesti. Ikävää, ettei häntä ole kasvatettu kotonaan.

[/quote]

Nelosen logiikalla voitaisiin sanoa ettei ap.aan ole saanut hyvää kotikasvatusta.. Tirsk

ei mies saa noin tehdä kun kuvailet 7 viestissä

Mutta myöskään sinä et saa mennä selän taakse ärjymään ja törkkimään valmiiksi vihaista koiraa.

Erotkaa ja sinuna opettelisin vihan hallintaa ja kävisin muuten terapiassa että tunnistat oman käyttäytymisesi ja voisit muokata sitä.

Meilläkin mies käy riidoissa käsiksi..

Who cares?

onko kenelläkään kokemusta siitä, missä vaiheessa nyrkki heilahtaa, jos kaikki muut väkivallan muodot on jo nähty. Tässä on aitoa pelkoa ja epävarmuutta perheen tulevaisuudesta. 

Ja miten saamme negatiivisen kierteen katki, että ei olisi tällaisia tilanteita enää ikinä, vai ollaanko menty nyt jonkun rajan yli, josta ei päästä takaisin enää? 

t. ap 

Jätä se sika. Ansaitset parempaa.

Ikävää, että väkivaltaisen miehen käytöstä pidetään normaalina.

Ei todellakaan oo tavaroiden rikkominenkaan mitään normaalia. Kummaltakaan. Mut monethan sitä silti tekee eikä ees miellä väkivaltana. Ite lähtisin jo väkivallan uhkasta.

ap siis ei ole rikkonut tavaroita, mutta on syyllistynyt huutamaan miehelle. mies on rikkonut yhden lasikupuisen pöytälapun heittämällä seinään ja yhden puisen baarijakkaran lyömällä lattiaan, sanonut minua mm. vammaiseksi idiootiksi ja vaikka miksi, joita en jaksa enää muista.

mietin vain, että menikö se jokin raja nyt rikki, josta ei ole paluuta. miten saisi voimaa päättää ihmissuhteen, jossa on isot vaihtelut hyvässä ja pahassa vai pitääkö kaiken vain kestää. olen nyt aika hukassa.

 ap

Kuule ap, täällä kohtalotoveri. En itsekään tajua, miksi minun on niin vaikea hahmottaa rajoja enää... Olen tottunut lähes päivittäiseen haukkumiseen: sairas, hullu.. Sekä humalassa tapahtuvaan rajumpaan haukkumiseen: huora, läski, lehmä, tönimiseen, jopa läppäisyyn. Mies on ajoittain ihan ok, jollain tapaa jopa hellyttävä, mutta tuo paska käytös vaan lisääntyy. Vika on tietysti minussa, koska valitan juomisesta, pyydän apua lasten hoitoon jne. Mutta Se mikä tässä on ihmeellistä, on Se, että minä en vaan tajua mikä on tarpeeksi. Milloin olen kestänyt tätä kohtelua niin paljon, että olen oikeutettu eroamaan?

Mieti, jos joku sinun ystävistäsi käyttäytyisi tuolla tavoin sinua kohtaan , olisitko vielä kaveri ? en usko että olisit. Perheissä varsinkin jos on lapsia , hämärtyy tuo raja mikä on ok. Pikkuhiljaa mielessäsi alat ajattelemaan että olet ansainnut tuollaista paskaa, selittelet et no ku mä ärsytin tms.

Väkivalta tai sen uhka ei ole koskaan ok ! EI KOSKAAN !!!

Riitely voidaan tehdä myös rakentavasti, mikä mättää ? miten osapuolet asian näkee ? mitä kumpinkin on valmis tekemään sen eteen että ongelma poistuu ?

Kotoa oppii useimmiten käyttäytymismalleja, miettikkää miten lapsuudenkodeissanne on asiat / riidat on ratkaistu. Asioita voi muuttaa kun ne tunnustaa havaitsee ja hyväksyy, joskus siihen tarvitaan ulkopuolisen apua. Apua voi saada esim perheneuvolasta ,kirkon perhe neuvottelukeskuksesta.

Katsokaa itseänne ja tilannetta  ulkopuolelta, tai miettikää jos tuon kirjoituksen olisi kirjoittanut esim  siskosi, mitä neuvoisit häntä tekemään ?

Jokaisella on oikeus tehdä itselleen hyvä elämä, jos ei tunnu hyvältä , niin lähtekää. Sinulla on yksi elämä, miksi tuhlata sitä johonkin sellaiseen mikä ei ole hyvä.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 11:23"]

Meilläkin mies käy riidoissa käsiksi..

Who cares?

[/quote]

Tajuat sitten, kun siinä tuoksinassa menee joku paikka rikki, joka ei paranekaan koskaan alkuperäisen veroiseksi.