Kannattaako olla huolissaan?

Luulen että moni nainen käy läpi monenlaisia tunteita ainakin raskauden alkuvaiheessa. Välillä on iloinen ja välillä jopa masentunut raskaudesta vaikka se olisikin odotettu. Se kuuluu normaaleihin tunteisiin. Tietysti kaikille äidille ei synny lapseen raskausaikana sellasta kiintymyssuhdetta, vasta ehkä sitten kun näkee oman kullanmurun konkreettisesti sylissään. Odota vain kun näet nyyttisi, luulen, että et halua luopua siitä mistään hinnasta. Joillakin äideillä kehittyy myös synnytyksen jälkeinen masennus jolloin lapsi ei voisi juuri kiinnostaa, jotkut voivat oireilla jo ennen synnytystäkin. Onko sinulla ollut taipumusta masennukseen muuten? Vai koetko että sinusta ei tulisi hyvää äitiä? Miksi? Kaikki äidit tekevät virheitä ja kukaan ei synny äidiksi, vaan vanhemmuuteen kasvetaan. Toivotan sinulle hyviä jatkoja, kyllä kaikki varmasti vielä järjestyy!

lähinnä ihmettelin että mitä minä nyt teen tämän nyytin kanssa. Toisen ja kolmannen kanssa oli ihan erilaista ja rakkaus (ja huoli!) oli olemassa jo reilusti ennen lapsien syntymää. Ensimmäisen kanssa se rakkaus sitten pikkuhiljaa kasvoi sitä myötä kun opin tuntemaan lapsen.