Mistä erottaa oikesti sivistyneen ja kirjanoppineen?
Joskus tulee joidenkin seurassa kiusaantunut olo, kun he tietävät esim. viineistä ja taiteesta paljon ja tuntuvat olettavan että muutkin tietävät. Sitten jos ei tiedä, niin tulee syvä hiljaisuus ja pitkiä katseita tai pahimmassa tapauksessa alentuva lausahdus "etkö sä tiedä sitä" tms.
Sitten on henkilöitä, jotka myös tietävät, mutta heidän seurassaan on helppo olla.
Kommentit (20)
Siis täh? Miten niin kirjanoppinut ei voisi olla sivistynyt?
Esimerkissäsi on kyse tahdikkuudesta, ei sivistyksestä.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 14:46"]
Siis täh? Miten niin kirjanoppinut ei voisi olla sivistynyt?
Esimerkissäsi on kyse tahdikkuudesta, ei sivistyksestä.
[/quote]
Jos ap olisi laittanut, että mistä erottaa kirjanoppineen JA sivistyneen pelkästä kirjanoppineesta, niin olisitko sinäkin sitten tajunnut hänen pointin?
Epäilen kyllä, mutta ainakin yritin.
Kirjanoppinut tarkoitti 2000 v. sitten sellaista juutalaista rabbia/ vast. joka tunsi ulkoa sekä Vanhan testamentin kirjoitukset että apokryfikirjat, mutta ei välttämättä halunut elää niiden ohjeiden mukaan. Luulenpa, että sinulla ei enää nykyään ole mahdollisuutta törmätä kirjanoppineisiin.
Terveisin Fariseus.
Olen elinikäinen ja aktiivinen ns. klassisen musiikin harrastaja ja myös tiedän siitä melkoisen paljon. Ei ikinä tulisi mieleenkään elvistellen mollata ihmistä, joka ei Bachia Brucknerista erota. Mutta jos tapaan omatekoisen "asiantuntijan", joka kovaan ääneen esitelmöi musiikista ihan puuta heinää, saatan hiukan piikittää.
Tosiaan, kysymyksesi käsitteli tahdikkuutta.
Itse olen "kirjanoppinut" eli opiskellut paljon aiheesta kuin aiheesta ja älykkyysosamäärältäni vain muutaman prosentin joukoissa, mutta myös sen verran sivistynyt että puhun kanssakumppanini käyttämää kieltä, vältän sivistyssanoja ja tekeydyn usein vähän tyhmemmäksi kuin olen.
Pitääkö olla oppinut vain yhden kirjan? Vai käykö, että on oppinut monta kirjaa?
Edellyttääkö kirjanoppineisuus viini ynnä taide (av:n käsitys taiteesta) tietämystä entä jos on todellinen olut ja populaarikulttuurin tuntia? Sekä astronautti
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:09"]Tosiaan, kysymyksesi käsitteli tahdikkuutta.
Itse olen "kirjanoppinut" eli opiskellut paljon aiheesta kuin aiheesta ja älykkyysosamäärältäni vain muutaman prosentin joukoissa, mutta myös sen verran sivistynyt että puhun kanssakumppanini käyttämää kieltä, vältän sivistyssanoja ja tekeydyn usein vähän tyhmemmäksi kuin olen.
[/quote]
Ilmankos täälläkin postailet
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:10"]
Edellyttääkö kirjanoppineisuus viini ynnä taide (av:n käsitys taiteesta) tietämystä entä jos on todellinen olut ja populaarikulttuurin tuntia? Sekä astronautti
[/quote]Yleensä me "kirjanoppineet" olemme kiinnostuneita monista eri aiheista normaalin yleistiedon laajentamisen lisäksi.
Kirjanoppinut tietää asiasta kaiken. Ehkä jopa kaikista asioista. Sivistynyt osaa soveltaa, myös tahdikkuuden alalta. Ne kulkee vähän käsi kädessä. Itse olen yliopistolukuja ja korkeakoulun käynyt duunari. Minusta tekeminen on jotenkin aitoa elämää. Viihdyn paremmin pölyisessä työympäristössä kädet rasvassa kuin kirjojen keskellä tai toimistossa "pohtimassa sitä elämän tarkoitusta".. Sen löytää kyllä parin aidon hikipisaran jälkeen kun saa rakennettua sen saamarin kappaleen oikeinpäin :D
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:15"]Kirjanoppinut tietää asiasta kaiken. Ehkä jopa kaikista asioista. Sivistynyt osaa soveltaa, myös tahdikkuuden alalta. Ne kulkee vähän käsi kädessä. Itse olen yliopistolukuja ja korkeakoulun käynyt duunari. Minusta tekeminen on jotenkin aitoa elämää. Viihdyn paremmin pölyisessä työympäristössä kädet rasvassa kuin kirjojen keskellä tai toimistossa "pohtimassa sitä elämän tarkoitusta".. Sen löytää kyllä parin aidon hikipisaran jälkeen kun saa rakennettua sen saamarin kappaleen oikeinpäin :D
[/quote]
No eikai nyt sentään elämän tarkoitus toimistosta löydy?!
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:15"]Kirjanoppinut tietää asiasta kaiken. Ehkä jopa kaikista asioista. Sivistynyt osaa soveltaa, myös tahdikkuuden alalta. Ne kulkee vähän käsi kädessä. Itse olen yliopistolukuja ja korkeakoulun käynyt duunari. Minusta tekeminen on jotenkin aitoa elämää. Viihdyn paremmin pölyisessä työympäristössä kädet rasvassa kuin kirjojen keskellä tai toimistossa "pohtimassa sitä elämän tarkoitusta".. Sen löytää kyllä parin aidon hikipisaran jälkeen kun saa rakennettua sen saamarin kappaleen oikeinpäin :D
[/quote]
No eikai nyt sentään elämän tarkoitus toimistosta löydy?!
[/quote]
Heeeheee No kerro mistä sitten :D
Sivistyneisyys ei edellytä kirjanoppineisuutta. Pyrkimys sivistyneisyyteen on pyrkimystä henkiseen kehittymiseen. Yhtenä välineenä tässä päämäärässä voi toki käyttää kirjallisuutta.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:42"][quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:15"]Kirjanoppinut tietää asiasta kaiken. Ehkä jopa kaikista asioista. Sivistynyt osaa soveltaa, myös tahdikkuuden alalta. Ne kulkee vähän käsi kädessä. Itse olen yliopistolukuja ja korkeakoulun käynyt duunari. Minusta tekeminen on jotenkin aitoa elämää. Viihdyn paremmin pölyisessä työympäristössä kädet rasvassa kuin kirjojen keskellä tai toimistossa "pohtimassa sitä elämän tarkoitusta".. Sen löytää kyllä parin aidon hikipisaran jälkeen kun saa rakennettua sen saamarin kappaleen oikeinpäin :D
[/quote]
No eikai nyt sentään elämän tarkoitus toimistosta löydy?!
[/quote]
Heeeheee No kerro mistä sitten :D
[/quote]
En tiedä
Esim. kukaan joka alleviivaa "akateemisuuttaan" ei ole oikeasti sivistynyt vaikka olisikin kirjanoppinut. Kaikenlainen spessupaskalla leveily on wt:tä, oli oppiarvo mikä tahansa. Oikeasti sivistynyt osaa asettua keskustelukumppanin asemaan ja jättää egonsa narikkaan.
Itse en ole kumpaakaan.
Viinituntemus ei ole sivistyneisyyden mittari, vaan päälleliimattu tarra.
Viinituntemus ei ole sivistyneisyyden mittari, vaan päälleliimattu tarra.
Me on mun kaverin kanssa pohdittu tätä paljonkin. Nimittäin minä harrastan lukemista, olen aina harrastanut ja väkisinkin siinä tarttuu päähän kaikenlaisia juttuja. Seuraan aktiivisesti populaaria tiedeuutisointia sekä päivän politiikkaa.
Kaverini taas ei pahemmin seuraa tiedotusvälineitä, paitsi viihdeuutisia. Hän on perillä julkkisjuoruista kotimaassa ja ulkomailla. Hän tietää paljon populaarikulttuurista, leffoista, bändeistä jne. Hänellä on myös laaja ystäväpiiri.
Ystäväni on joskus sanonut minulle, että hän kadehtii minua ja tietojani. Että hän tuntee alemmuutta, vaikka en todellakaan tiedoillani brassailekaan. Joskus toki on pakko korjata jonkun sanominen, ihan vaan siksi ettei jäisi väärinkäsitystä faktatiedosta, mutta mikään pätijä en ole enkä nolaile toisia. Tai ainakin häpeän ja pahoittelen jos huomaan niin tehneeni. Ehkä tämän takia minulla ei hirveän iso ystäväpiiri olekaan...
Olin ihan hämmästynyt kun ystäväni kertoi tästä, nimittäin minä olen aina kadehtinut häntä! Hän on ajan hermoilla, tietää mikä on in ja out. Hän tietää mistä puhutaan ja hän kykenee löytämään keskustelunaiheen kaikkien kanssa, koska kaikilla yleensä on jokin leffa tai bändi tai julkkis mistä puhua. Ei ketään kiinnosta mikään viime tiistain Ajankohtainen kakkonen jossain kemuissa tms. seurassa.
Ystävälläni on todella hyvä maku. Hän on opastanut minua meikkaamisessa, osaan siis itsekin joo, mutta näyttäviä luomivärejä osaan käyttää paremmin, pikku vinkkejä sinne tänne. Hänellä on varma vaatemaku ja hänen neuvoillaan voin olla varma että olen aina tyylikäs. Oma tyylitaju kyllä pelaa kanssa, mutta samanlaista silmää mulla ei ole.
Ja mikä parasta, ystäväni kestää minun tahatonta besserwisseröimistäni!!! Hän on kultaakin kalliimpi minulle eikä sillä ole mitään merkitystä että hän ei tiedä paineen yksikköä, ole kuulut Brandenburgilaista tai on epävarma siitä että onko ilmastonmuutos totta. Ketä nuo asiat edes kiinnostaa, silloin kun on hyvä ystävä?! Todellisuus on jotain muuta kuin ylihinnoiteltujen viinien litkimistä teatterin aulassa nahistunutta tuulihattua pidellen.
No, oikeasti sivistynyt ihminen ei välitä siitä, jos et itse tiedä yhtä paljon esim . viineistä tai etiketistä kuin hän, vaan hän arvostaa sinua ihmisenä siitä huolimatta ja antaa sinun tuntea sen.
Hyvä kysymys otsikossa, ap. :)
Mun mielestä sivistys on elämän opiskelua - oli sitten kysymyksessä kulttuuri, historia, maantiede, viinit, kanssaihmisten erilaiset kohtalot ja valinnat tms. - ja sitä tehdään elämää varten, omaa elämänlaatua varten. Samalla kehittyy mielikuvitus, kieli, huumorintaju, empatia, nautinto ... ties mikä.
Kirjanoppineisuus on ulkoa oppimista, suorittamista, ehkä myös kyvyttömyyttä soveltaa sitä, mitä kirjoista oppii, omaan elämäänsä.
Mua jaksaa aina rasittaa tällä palstalla välillä nousevat väittelyt "akateemisista" ja "duunareista". Vain kirjanoppinut voi ajatella, että "akateeminen", tai vaikka jonkun Mensan testin suorittanut, on sivistynyt ja viisas ihminen ja "duunari" on moukka. Sivistys on oma mittarinsa, ei sillä ole tekemistä minkään muun kuin ihmisen oman olemisen, hänen uteliaisuutensa ja eläytymiskykynsä kanssa.
Suorittajat ovat erikseen.